Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Abril bʼa 2016

«Awikan ja stekʼjeli a-stsʼiktes ja yaʼteli»

«Awikan ja stekʼjeli a-stsʼiktes ja yaʼteli»

«Awikan ja stekʼjeli a-stsʼiktes ja yaʼteli, bʼa jachuk tsʼikan oj ajyanik sok lek bʼa spetsanil modoʼik, bʼa mi jas oj skʼuluk palta» (SANTIAGO 1:4, TNM).

TSʼEBʼOJ 23 SOK 139

1, 2. a) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel sbʼaja Gedeón soka 300 swiniki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) Jastalni wa xyala ja Mateo 24:13, ¿jas yuj jel tʼilan ja stekʼjeli?

JA JWES Gedeón soka skʼakʼanumiki wane tiroʼanel ajyi bʼa jun kʼakʼanel jel wokol sok jel xkʼumbʼesni. Snajtil akwal wane yijel spatik ja skontra-e bʼa junuk 32 kilometro. ¿Jasa ekʼ tsaʼani? Ja Biblia wa xyala: «Ja Gedeón kʼot ja bʼa Jordán sok skʼutsu. Ja yeʼn soka 300 winik teysoki yajtikxa aye». Pe mitoni skʼulane ganar ja kʼakʼaneli, yujni ja skontra-e ayto sakʼan junuk 15,000 kʼakʼanumik. Ja yeʼnleʼi ixta yiluneje ja israʼelenyo jitsan jabʼil. Ja yuj ja Gedeón soka skʼakʼanumiki tʼilani mok axwuke. Sok ja yuj yiʼajeyi spatik ja skontraʼeʼi man skʼulane ganar (Jueces 7:22; 8:4, 10, 28).

2 Ja keʼntiki wantik tiroʼanel bʼa jun kʼakʼanel jel wokol sok jel xkʼumbʼesni. Ja jkontratiki yeʼnle ja Satanás soka sluʼumkʼinali, sok ja mulal kiʼojtiki. Jujuntik bʼa keʼntik jitsan xa jabʼil wantik tiroʼanel soka yeʼnleʼi. Soka skoltanel ja Jyoba jitsanxa ekʼele jkʼulunejtik ganar. Pe mitoni xkʼulantik ganar ja kʼakʼaneli. Bʼobʼta ayni ekʼele oj axwukotik ja bʼa jluchatiki ma ja bʼa smajlajel oj chʼaysnajel ja luʼumkʼinal it jel malo. Ja Jesusi yala  ja bʼa tsaʼanikxta ja kʼakʼuʼiki jelni oj kitik wokol sok oj iljukotik kontra. Pe cha yala ta kuchkujtiki, ojni bʼobʼ jkʼuluktik ganar ja kʼakʼaneli (kʼuman ja Mateo 24:13). ¿Jas wa stojolan ja stekʼjeli? ¿Jas oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik? ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja matik kuchelyujileʼi? ¿Jasa oj jbʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk «ja stekʼjeli a-stsʼiktes ja yaʼteli»? (Santiago 1:4TNM).

¿JAS WA STOJOLAN JA STEKʼJELI?

3. ¿Jas wa stojolan ja stekʼjeli?

3 Ja bʼa Biblia, wa sjeʼakitik mi kechanukta stekʼjel ma kuchelkujtik jun wokol bʼa tsats. Pes tini chʼikan ja jastal wa xjeʼa ja jmodotik ja bʼa wokoliki. Ja stekʼjeli wa stojolan mi oj xiwkotik, ajyel toj sok ajyel jpasensyatik. Jun libro wa xyala ja stekʼjeli wa stojolan ajyel jun tsatsal skʼuʼajel sok mi xkaʼa jbʼajtik bʼa oj skʼulukotik ganar ja wokoliki. Wa stojolan ajyel toj man ja bʼa wokolik mas tsats. Yajni wa xkuchkujtiki, wani xkʼulantik ganar ja wokoliki. Mini ja wa xwaj jkʼujoltik ja syajal wa xkabʼtiki, jani wa xwaj jkʼujoltik ja jasa wantik smajlajeli.

4. ¿Jas yuj wa xkalatik ja yajal kʼujoli wa snikawotik bʼa oj kuchkujtik?

4 Ja yajal kʼujoli wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik (kʼuman ja 1 Corintios 13:4, 7). ¿Jas yuj wa xkalatik ja it? Jun sjejel, ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Jyoba wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik chikan jas junuk wa xyaʼakan aʼekʼ jbʼajtik (Lucas 22:41, 42). Ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja jmoj-aljeltiki wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja jasa mi lek wa skʼulaneʼi (1 Pedro 4:8). Ja kʼanwanel kiʼojtik sbʼaja jtatamtik ma ja jcheʼumtiki wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtiki man ja bʼa nupanel gustoʼayeʼi. Soka yajtanel jaw wa xya tsatsbʼuk mas ja jnupaneltiki (1 Corintios 7:28).

¿JAS OJ SKOLTAYOTIK BʼA OJ KUCHKUJTIK?

5. ¿Jas yuj kechantani yeʼn ja Jyoba wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj kuchkujtik?

5 Skʼanjelyi ja Jyoba aya kiptik. Ja Biblia wa xyala ja Jyoba wa xyaʼa kiptik «ba oj bob cuch cujtic [...] [sok] snihuanil jcʼujoltic» (Romanos 15:5). Kechantani Yeʼn ja maʼ wa xyabʼ stojolil spetsanil ja jastal wala taxtiki, ja jastal wa xkabʼ ayotiki soka jas ekʼel jbʼajtiki. Ja yuj ja yeʼn wani snaʼa jasa wa xmakunikujtik bʼa oj kuchkujtik. Ja Biblia wa xyala: «Ja yeʼn wa xyayi ja matik wa xiwye yuji ja jas wa xkʼankʼuni yujileʼi; wa smaklay ja matik wa skʼanaweyi skoltajeleʼi, soka yeʼn wa skoltay» (Salmo 145:19). Pe ¿jastal wa sjakʼakitik yajni wa xkʼanatikyi ja Jyoba aya kiptik bʼa oj kuchkujtik?

Ja Jyoba wa xyabʼ stojolil spetsanil ja jastal wala taxtiki sok wa snaʼa jasa wa xmakunikujtik bʼa oj kuchkujtik

6. Yajni wa xjak jbʼajtik jun preba, ¿jastal wa xya kʼot smeranil ja Jyoba ja skʼapjel bʼa oj ya elkotik libreʼi?

6 Ta wa xkʼanatikyi ja Jyoba jkoltajeltik bʼa oj kuchkujtik, ja yeʼn wa skʼapa ojni sjekitik ‹jastal oj bʼobʼ elkotik libre› (kʼuman ja 1 Corintios 10:13). ¿Jastal wa xya kʼot smeranil ja skʼapjel it? Ayni ekʼele, wa xya elkitik ja jwokoltiki. Pe jitsan ekʼele wa skoltayotik yajel kiptik bʼa aʼajyuk jpasensyatik sok gustoʼil bʼa oj kuchkujtik (Colosenses 1:11). Ja Jyoba wa  snaʼa lek janekʼ ita wa xbʼobʼ kuchkujtik ja bʼa jsakʼaniltiki, jpensartik soka jastal wa xkabʼ ayotiki. Ja yeʼn mini oj yakan jun wokol bʼa oj ipaxuk el bʼa mixa oj bʼobʼ ajyukotik toj.

7. Cholo sok jun sjejel jas yuj jel tʼilan oj jmakʼlay jbʼajtik lek bʼa oj kuchkujtiki.

7 Yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki soka waʼelal wa xyakitik ja Dyosi. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jmakʼla jbʼajtik soka waʼelal wa xyakitik ja Dyosi? La katik jun sjejel, bʼa oj ajyuk kʼeʼel ja bʼa chaʼanil wits sbʼiʼil Everest, jun ixuk winik tʼilani oj waʼuk lek oxe ekʼele mas yuja janekʼ wa xwaʼ ja bʼa kʼakʼu. Ta wa skʼana oj kuchyuj sok wa skʼana oj kʼotuk masan bʼa sniʼ ja witsi, tʼilani oj waʼuk ja janekʼ wa xbʼobʼyuji. Jastalni ja jaw, ta wa xkʼanatik oj kuchkujtik masan xkʼot tikʼan ja tyempo, tʼilani oj jmakʼlay jbʼajtik soka Yabʼal ja Dyosi. Tʼilani oj jpiltik styempoʼil bʼa spaklajel jach jtuchʼiltik ja Biblia sok wajel tolabida ja bʼa tsomjeliki. Jachuk oj ajyukujtik jun skʼuʼajel bʼa tsats (Juan 6:27).

8, 9. a) Jastalni wa xyala Job 2:4, 5, ¿jasa wa x-aji och duda ja yajni wa xjak jbʼajtik jun wokol? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ jpensaraʼuktik ja bʼa ekʼele jaw?

8 Yajel juljkʼujoltik tʼilan oj ajyukotik toj soka Dyosi. Yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun wokol, jelni wa xkiʼajtik. Pe la juljkʼujoltik ti wa x-aji och duda ja jastal wala taxtik soka Dyosi. Ja Satanás mini skʼana oj ya mandar ja Jyoba ja bʼa sutsatkʼinali. Ja yeʼn yabʼaltay ja Jyoba bʼa yala ja ixuk winiki kechantabʼi wa xkaʼteltaytik ja Dyosi yuja wa xyakitik jastik junuk bʼa leki. Ja bʼa styempo ja Job, ja Satanás yala: «Jun winik oj ya spetsanil ja jastik yiʼoji kechanta bʼa oj kan sakʼan ja yeʼn». Sok tsaʼan yala lek bʼi ja Dyos syajbʼes ja Job, ja Job ojni bʼi yil kontra ja Dyosi (Job 2:4, 5). Jitsan jabʼil tsaʼan, yajni ja Satanás aji eluk ja bʼa satkʼinali, mini yaʼakan yabʼaltajel ja yaʼtijumik Dyos maʼ toj ayeʼi (Apocalipsis 12:10). Ja bʼa jtyempotiki wantoni yaljel jabʼi ja ixuk winiki kechantabʼi wa xkaʼteltaytik ja Dyosi yuja wa xyakitik jastik junuk bʼa leki. Wa xkʼankʼuniyuj oj katikan yaʼteltajel ja Dyosi sok mi oj kistik ja cholal yiʼoji. Ja yuj yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun wokoli, la juljkʼujoltik ja jastal oj jeʼ ja jmodotiki ti wa xchiknaji ta teyotik bʼa sparte ja Jyoba ja mero jmandaranumtik bʼa sutsatkʼinali.

9 Ja bʼa ekʼele jaw la jpensaraʼuktik sbʼaja it. Bʼa jun stsʼeʼel tey ja Satanás soka spukujiki, wa skʼelawotike sok wa xyalawe ojni el jganatik. Pe jaxa jun lado cha tey ja Jyoba, ja jmandaranumtik Jesukristo, ja matik wajyeta bʼa satkʼinal soka jitsan mil anjelik. Ja yeʼnleʼi wa xcha skʼelawotike, pe wa stsatsankʼujolanotike bʼa mok el jganatik. Jel wa xgustoʼaxiye yuja wa xyilawe toj wala ajyitik soka Jyoba sok yuja wa xkuchkujtik chikan jasunuk x-ekʼi. Anto ja Jyoba wa xyala kabʼtik: «Bibo ajyan, kala kunin kerem, agustoʼaxuk ja jkʼujoli, bʼa jachuk oj bʼobʼ jmakyi stiʼ ja maʼ wa stselayoni» (Proverbios 27:11).

Ja Jesús jani waj tʼabʼan skʼujol ja slekilalik oj yil ja oj kuchyuji

10. ¿Jastal wa xnochotik ja Jesús yajni wa xjak jbʼajtik prebaʼiki?

10 Awaj jkʼujoltik ja slekilal wa xyiʼajan ja kuchelkujtiki. Pensaraʼan lekbʼi ja weʼn wajuma bʼa jun najat bʼejyel sok manto jechel oj kʼotan. Bʼa oj kʼotan tʼilani oj bʼejyan  snajtil ja akwali. Sok toj kʼikʼinal ja bʼa wana yiljeli. Pe ja weʼn waxa naʼa ojxta awil ja yijlabʼ ja kʼaʼuji, sok waxa naʼa ta mi kʼotya tekʼani ojni kʼotan ja bʼa wajuma. Ja sakʼanili oj bʼobʼ slaj ja najtil bʼejyel jaw. Bʼobʼta ayni ekʼele oj ekʼ jbʼajtik wokolik jel tsats sok jel oj ya chamjkʼujoltik. Bʼobʼta ja Jesús jachni cha yabʼa. Yajni tsʼapji sklaboʼil ja bʼa teʼ bʼa oj miljuki, ixtani yilawe sok jelni yawe yiʼ wokol. Bʼobʼta jani ja ekʼele jaw ja mas jel wokol ekʼ ja bʼa sakʼanili. ¿Jasa koltajiyuj bʼa oj kuchyuj? Ja Biblia wa xyala jani yuja gustoʼil ajyiyuji (Hebreos 12:2, 3TNM). Wa xkʼan kaltik, ja Jesús jani waj tʼabʼan skʼujol ja slekilalik oj ijukjanyi ja kuchelyuji, pe masni waj skʼujol sbʼaja skoltajel bʼa a-sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi sok ja derecho yiʼoj bʼa skʼuljel mandari. Wani snaʼa ja swokoli oj chʼakuk pe ja stsʼakol oj ajukyi ja bʼa satkʼinali sbʼajni tolabida. Yajni x-ekʼ jbʼajtik wokolik bʼa tsats, la jnochtik ja jasa skʼulan ja Jesús. ¿Jastal? Spensarajel ja slekilal oj yijankitik ja stekʼjeli sok yajel jkʼujoltik ja wokoli ojni chʼakuk.

«JA MATIK KUCHELYUJILE»

11. ¿Jas yuj jelni lek snajel sbʼaj ja sakʼanil ja matik kuchelyujile?

11 Jitsan ja yaʼtijumik ja Dyosi kuchelyujile jastal ja keʼntiki. Ja bʼa styempo ja jekabʼanum Pedro, jitsan ja snochuman ja Kristo kuchyujile ja iljiye kontra yuja Satanás. Ja yuj, ja Pedro yala yabʼye: «Pero mi xa huaahuex yi lugar. Cʼuanic soc spetzanil ja hua cʼujolex ja Diosi. Naahuic tʼunuc que spetzanil ja jmojtic creyenteil ja ba sutanal ja mundo, jun xta lajan ja juocoltiqui» (1 Pedro 5:9). Ja yuj jelni lek ja oj jnatik ja sakʼanil «ja matik kuchelyujile». ¿Jas yuj? Yujni oj jbʼobʼ skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj, sok wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek oj kuchkujtik sok yajel juljkʼujoltik ta toj ajyitiki, ja Jyoba ojni ya ja jtsʼakoltiki (Santiago 5:11). La kiltik jujuntik sjejel bʼa yaʼtijumik Dyos bʼa kuchyujile [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo).

12. ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel sbʼaja querubín jumasaʼ bʼa Edeni?

12 Ja querubín jumasaʼ. Ja it naka anjelik jel tʼilane. Yajni ja Adán soka Eva koʼye mulal, ja Jyoba yayi jujuntik querubín jun cholal ja bʼa Luʼumi bʼa mini oj slaja cholal yiʼoje ja bʼa satkʼinali. Ja sjejel bʼa yeʼnle wa sjeʼakitik oj kuchkujtik yajni wa x-ajikitik jun cholal bʼa jel wokol. Ja Biblia wa xyala «ja bʼa este bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén» ja Jyoba ti yaʼa «ja querubín jumasaʼ sok jun espada wan ajlel sok wanxta sututuk bʼa stalnajel ja bʼej bʼa teʼ bʼa sakʼanili» (Génesis 3:24) [2] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Ja Biblia mi wa xyala ja querubín jumasaʼ kʼe kʼumanuke ma yalawe ja yeʼnle jel tʼilane sok mi wa sbʼajine  ja cholal ajiyileʼi. Mi wa xcha yala ta axwiye ma yaʼawekan ja xcholeʼi. Pes ja yeʼnleʼi tini kanye masan chʼak ja yaʼteleʼi. Bʼobʼta ajyiye ja tiw mas ja 1,600 jabʼili, man jak ja Bʼutʼ Jaʼi.

13. ¿Jasa koltaji yuja Job bʼa kuchyuj jitsan wokolik?

13 Ja Job jun winik toj. Bʼobʼta ayni ekʼele elel jganatik yujni jun kamigotik ma june bʼa jpamilyatik ay jas yala kabʼtik bʼa syajbʼesotik. Ma bʼobʼta jel malo ayotik ma wantik yijel wokol yuj ay maʼ chamkujtik bʼa jel xkʼanatik. Pe ama chikan jas x-ekʼ jbʼajtik, ja sjejel bʼa Job ojni bʼobʼ yaʼ kulan jkʼujoltik (Job 1:18, 19; 2:7, 9;19:1-3). Ja Job mi snaʼa jas yuj junta chʼaykʼujol jak sbʼaj jitsan jastik mi lekuk. Pe mini aji koʼuk luʼum. ¿Jasa koltaji bʼa kuchyuj? Bʼajtan, ja yajtanel yiʼoj soka Jyoba sok yuja wa skʼana oj yaʼ gustoʼaxuki (Job 1:1). Ja yeʼn wani skʼana oj ya gustoʼaxuk ja Jyoba ama ja bʼa leki soka bʼa mi lekuk wan ekʼel sbʼaji. Sok xchabʼil, ja Jyoba xcholoyabʼ ja Job sbʼaja skʼulbʼeni bʼa oj julskʼujol ja janekʼto yiʼoj ja yipi. Soka it, ja Job aji skʼuʼuk lek ja Jyoba oj xchʼaysnajel ja swokol ja bʼa tyempo mas lek xyila (Job 42:1, 2). Sok jachni ekʼa. Ja Jyoba ya elyi ja swokol ja Job sok masto jitsan yayi ja jastik sbʼaji yuja janekʼ chʼayuji. Ja Job jelni gusto ajyi ja bʼa sakʼanili man chami (Job 42:10, 17).

14. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 1:6, ¿jastal koltaji ja tuk ja jastal kuchyuj ja Pablo?

14 Ja jekabʼanum Pablo. Bʼobʼta jujuntik bʼa keʼntik oj iljukotik kontra ma oj ijuk jpatiktik yuja wa xkaʼteltaytik ja Jyoba. Ma ta ansyanoʼotik ma biajante, bʼobʼta jel chamkʼujol ayotik wa xkabʼtik yuja jitsan aʼtel tʼilan oj jkʼuluktiki. Ta jachkʼa, ja sjejel bʼa Pablo ojni bʼobʼ skoltayotik. Bʼa jun ekʼele iji spatik, pe jel tsats juntiro. Sok chomajkil, jelni chamskʼujol ja smoj-aljeliki (2 Corintios 11:23-29). Pe mini el sgana, soka lekil sjejeli skoltay ja tuki bʼa kuchyujile (kʼuman ja 2 Corintios 1:6). Ta kuchkujtik ja keʼntiki, ja sjejel oj katiki oj skoltay ja tuk jmoj-aljeltiki bʼa oj cha kuchyujile.

 ¿OJ MAʼ KATIKAN JA STEKʼJELI «A-STSʼIKTES JA YAʼTELI»?

15, 16. a) ¿Jas aʼtel jel tʼilan oj xchʼak ja stekʼjeli? b) Aʼa sjejelik jastal ja stekʼjeli wa stsʼiktes ja yaʼteli.

15 Ja Jyoba yaʼakan ja jekabʼanum Santiago a-stsʼijbʼukan ja yaljelik it: «Awikan ja stekʼjeli a-stsʼiktes ja yaʼteli, bʼa jachuk tsʼikan oj ajyanik sok lek bʼa spetsanil modoʼik, bʼa mi jas oj skʼuluk palta» (Santiago 1:4TNM). Ja Santiago yala ja stekʼjeli wa skʼulan jun ‹aʼtel› bʼa keʼntik. ¿Jas aʼteliluk? Ja stekʼjeli wa skoltayotik bʼa mas «tsʼikan» oj ajyukotik, ma wa xbʼobʼ kaltik, jun lekil nochumanotik bʼa Kristo. Pe ¿jastal wa x-aʼtiji ja stekʼjel ja bʼa keʼntiki? Yajni ay kiʼojtik jun wokol, bʼobʼta wa xkilatik wa skʼana oj ajyuk mas jpasensyatik, yajel mas tsʼakatal ma oj yajtanukotik mas. Yajni wa xkuchkujtiki wa xjeʼatik ja modoʼik it bʼa mas tsʼikan sok wala kʼotik jun lekil snochuman bʼa Kristo.

Ta wa xkuchkujtik ja yajni ay kiʼojtik wokoli, mas tsʼikan oj kʼotkotik jastal snochuman ja Kristo. (Kʼela ja parrapo 15 sok 16).

16 Yuja stekʼjeli wa skoltayotik bʼa oj kʼotkotik jun lekil nochuman bʼa Kristo, mini xleʼatik modo oj elkotik libre bʼa jun wokol skʼokjel ja smandar ja Dyosi. La katik chabʼ sjejel. La kaltik wantik lucha sok jun jpensartik bʼa mi lekuk. Mok kokotik luʼum yuja jaw, la jkʼantikyi ja Jyoba bʼa oj skoltayotik yajel elkan ja pensar bʼa mi lekuki. Ma lekbʼi ay kiʼojtik june bʼa jpamilyatik mi skʼana yuja taʼumantiʼotik bʼa Jyoba. Mok el jganatik, la jnochtik yaʼteltajel ja Jyoba. Ja jaw ojni skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik mas ja yeʼn. Mok chʼay jkʼujoltik ta wa xkʼanatik lek oj yilotik ja Jyoba, tʼilani oj kuchkujtik (Romanos 5:3-5; Santiago 1:12).

17, 18. a) Cholo sok jun sjejel ja stʼilanil yiʼoj ja stekʼjeli man xchʼakulabʼil ja tyempo. b) Yuja jelxa mojan ja xchʼakelal ja tyempo it, ¿jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik leki?

17 Jelni tʼilan oj kuchkujtik man xkʼot tikʼan ja tyempo it, sok mi kechanukta bʼa tʼusanta tyempo. La jpensaraʼuktik bʼa jun barko bʼa wanxa mukxel koʼ. Ta wa skʼana oj kanuke sakʼan ja maʼ wajum ja tiwi, tʼilani mok yaʼekan slokbʼajel ja jaʼi bʼa oj eluke kʼot ja bʼa stiʼi. Jastalni ja it, ta wa xkʼana oj ajyukotik sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi, tʼilani oj kuchkujtik man xkʼot tikʼan ja tyempo sok mokni axwukotik. Tʼilani oj kaltik jastal ja jekabʼanum Pablo «mi ni huax el jgana» (2 Corintios 4:1, 16).

18 Jastalni ja Pablo, wani xkʼuʼantik lek ja Jyoba oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik man xchʼakulabʼil ja tyempo it. Ja Pablo stsʼijbʼan: «Oj cʼultic ganar yuj ja ti ni ay jmoctic ja maʼ jel huas syajtayotiqui. Jel ni seguro ayona que mi ni maʼ oj bob ya el quitic ja jastal huas syajtayotic ja Diosi. Anima huala chamtic, ma sacʼanotic, huan ni syajtayotica. Anima huax jac jun ángel, ma huax jac ja pucuji, anima lajan soc jel ja yipei ba oj sap quitic ja syajal scujol huax yaa quitic ja Diosi, pero mi oj bob yujile. Chican jastal huax eqʼui, anima huax jac huego, ma oj to jacuc, pero ja Diosi, jel ni huas syajtayotica. Chican jastal oj ecʼuc ja ba satqʼuinali, ma ba yoj mari, chican jastal huax ecʼ ja jas scʼulunej can ja Diosi, pero ja Diosi, yaj ni huax yabyotica» (Romanos 8:37-39). Mini tuk yabʼjeluk ja ayni ekʼele wa xkabʼtik kʼumbʼelotik. Pe jelni tʼilan oj jnochtik ja sjejel bʼa Gedeón soka swiniki. Ja yeʼnle jelxani kʼumbʼele, pe mini yaʼa sbʼaje bʼa oj kʼuljuke ganar (Jueces 8:4). ¿Oj maʼ jnochtik ja sjejel yaʼawekani?

^ [1] (parrapo 11): Cha ojni skoltayotik spaklajel ja sjejel sbʼaja yaʼtijumik Dyos bʼa kuchelyujile ja bʼa jtyempotiki. Jun sjejel, oj jbʼobʼ jkʼumuktik sbʼaja jmoj-aljeltik bʼa Etiopía, Malaui sok Rusia ja bʼa Anuario bʼa 1992, 1999 sok 2008.

^ [2] (parrapo 12): Ja Biblia mi wa xyala janekʼ querubín ya makunuk ja Dyos ja bʼa cholal jaw.