Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Keremtik akʼixuk, atsatsbʼuk ja skʼuʼajeli | Bʼa spaklajel

Keremtik akʼixuk, atsatsbʼuk ja skʼuʼajeli | Bʼa spaklajel

«Ja jastal huax cʼuantic [...] huan nix cʼuantic que oj ni jcʼultic recibira. Meran nia, mi tox quilatic, pero jaʼ xa ni mero qʼuelan jsatica» (HEBREOS 11:1).

TSʼEBʼOJ 41 SOK 11

1, 2. a) Ja keremtik akʼixuk bʼa wane yaʼteltajel ja Jyoba, ¿jasa ayni ekʼele wa xbʼobʼ sjobʼ sbʼaje? b) ¿Jasa wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi?

JA BʼA Gran Bretaña, jun jmoj-aljeltik akʼix aljiyabʼ jachuk yuj jun smoj eskwela: «Mini biboʼuka ta waxa kʼuʼan bʼa Dyos». Ja bʼa Alemania, jun jmoj-aljeltik stsʼijbʼan: «Ja jmaestroʼik wa skʼuʼane ja jas wa x-alxi sbʼaja jastik kʼulubʼali kʼotel jun kwento sok skʼuʼuneje lek ja eskwelanteʼik wa xkʼuʼantikon bʼa evolución». Jaxa bʼa Francia, jun jmoj-aljeltik akʼix yala: «Ja maestroʼik bʼa keskwela jelni cham xyabʼye yuja ayto eskwelanteʼik bʼa wa skʼuʼane bʼa Biblia».

2 Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik mi skʼuʼane bʼa yeʼn skʼulanotik ja Dyosi. Ta junto kerema ma akʼixa bʼa waxa waʼteltay ja Jyoba ma wana snebʼjel sbʼaja yeʼn, bʼobʼta ayni ekʼele waxa jobʼo bʼaj jastal oj bʼobʼa jeʼ bʼa yeʼn ja jKʼulumantiki. Ja Biblia wa skoltayotik bʼa spensarajel jaʼankʼujol sbʼaja jas wa xkʼumantik sok ja jas wa xmaklaytik, sok bʼa keʼnta oj kʼot kabʼtik stojolil. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala: «Ja yipalil ja pensari ojni stalnaya». ¿Jastal oj skoltaya? Ojni skoltaya bʼa mi  oja kis ja pensarik bʼa mi meranuk sok yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoj bʼa Jyoba (kʼuman ja Proverbios 2:10-12).

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

3 Bʼa oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel bʼa Jyoba, tʼilani oj kʼot jnatik sbʼaj lek (1 Timoteo 2:4). Ja yuj yajni waxa kʼuman ja Biblia soka juʼuntiki, jelni tʼilan bʼa oj kana pensaraʼuk. Leʼa modo yabʼjel stojolil ja jas waxa kʼumani (Mateo 13:23). Ja bʼa artikulo it oj kiltik ta waxa paklay jastal jaw, ojni ataʼ jitsan prebaʼik bʼa yeʼn ja Jyoba ja jKʼulumantiki sok ja Yajwalil ja Biblia (Hebreos 11:1). La kiltik jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik.

JASTAL OJ WA TSATSBʼUK JA SKʼUʼAJELI

4. a) ¿Jas yuj wa xkalatik ja skʼuʼajel ja bʼa evolución jachni jastal skʼuʼajel ja bʼa jastik kʼulubʼali? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik jpetsaniltik?

4 Bʼobʼta ay maʼ oj yala wabʼ: «Ja keʼn wa xkʼuʼan ja bʼa evolución yujni ja cientificoʼik wa xyalawe kʼotel meran. ¿Jastal oj bʼobʼa kʼuʼuk bʼa Dyos yujni mi maʼ yilunej?». Jitsan ixuk winik jach wa spensaraʼane. Meran mini june bʼa keʼntik yilunej ja Dyosi sok mini jastal kʼulaji jun jasunuk (Juan 1:18). Pe ja matik wa skʼuʼane ja bʼa evolución cha waneni skʼuʼajel bʼa jun jasunuk mi yilunejuke. ¿Jas yuj jach wa xkalatiki? Yujni mini jun científico ma pilan ixuk winik yilunej jastal jun jasunuk bʼa sakʼan ay wa xpax stuchʼil bʼa pilan jas sakʼan. Jun sjejel, mini maʼ yilunej jastal jun machin wa xpax jun winik (Job 38:1, 4). Jpetsaniltik tʼilani oj jpaklaytik ja prebaʼik, spensarajel jaʼankʼujol sbʼaja jaw sok bʼa keʼnta oj kʼot kabʼtik stojolil. Jitsan ixuk winik wa xkan skʼel-e ja jastik ayi sok wa xyaʼa sbʼaje kwenta bʼa ayni jun Dyos. Jastalni wa xyala ja Biblia, yiluneje jaman lek bʼa yeʼnani skʼulunej ja Dyos spetsanil ja jastik ayi sok jelni ja yipi sok ayiʼoj jitsan tsamalik smodo (Romanos 1:20).

¿Jastik yamkʼabʼal oj bʼobʼ skoltaya bʼa xcholjelyabʼ ja tuk ja jastik waxa kʼuʼani? (Kʼela ja parrapo 5).

5. ¿Jastik yamkʼabʼal wa skoltayotik bʼa snebʼjel mas sbʼaja jas ayi?

5 Yajni wa xkʼelatik ja jastik ayi sok wa  x-och jpensaraʼuktik lek ja bʼa jas wa xkilatiki, wani xkilatik spetsanil nake kʼulubʼal bʼa jun modo jel chamyabʼjel. Sok skʼuʼajel «huax naatic» bʼa ay jun Kʼuluman, ama mi xkilatik. Wani xkaʼa jbʼajtik kwenta bʼa jel bibo ja yeʼn sok jel tsamal ja smodo (Hebreos 11:3, 27). Wani xbʼobʼ jnebʼtik mas sbʼaja jastik junuk skʼulani skʼumajel ja jas kʼotel yile ja científico. Jujuntik ja yamkʼabʼal it tey ja bideo Las maravillas de la creación, ja poyetoʼik Obra de un Creador, El origen de la vida sok Sjakʼjelik bʼa 10 sjobʼjelik bʼa keremtik akʼixuk bʼa sjobʼjel 9. Jitsan ekʼele, ja ¡Despertad! wa xyijan entrebista sok científico sok tuk ixuk winik bʼa wa xyalawe jas yuj ja wego wanxa skʼuʼane bʼa Dyos. Sok ja xetʼan «¿Casualidad o diseño?» wa xyijan xcholjelik sbʼaja chanteʼik sok bʼa jastik ay, sok wa xcholo jastal ja cientificoʼik wa sleʼawe modo snochjel ja jastal wa x-aʼtiji.

6. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltaya ja juʼuntiki?

6 Ja bʼa Estados Unidos, jun jmoj-aljeltik bʼa 19 ja sjabʼil yala jachuk sbʼaja chabʼ poyeto jtaʼatikta tiʼali: «Jelni skoltunejon juntiro. Jelxa jitsan ekʼele jpaklata». Ja bʼa Francia, jun jmoj-aljeltik ixuk stsʼijbʼan: «Ja artikuloʼik ‹¿Casualidad o Diseño?› jelni cham xkila. Wa sjeʼa ja mero lekil ingenieroʼik wani sleʼawe modo snochjel ja jastik ayi bʼa jel wokol ja jastal chapubʼali, pe mini tʼun oj lajxukyujile ja jastal mero». Jaxa bʼa Sudáfrica, ja snantat jun akʼix bʼa 15 ja sjabʼil yalawe: «Ja jas bʼajtan wa skʼuman ja yal kakʼixtikon ja bʼa ¡Despertad! jani ja xetʼan ‹Entrevista›». Ja juʼunik it cha ojni bʼobʼ skoltaya ja weʼn. ¿Jastal? Ojni sjeʼawi prebaʼik bʼa ayni jun Kʼuluman sok oj skoltaya bʼa snajel sok bʼa moka kis ja sjejelik mi meranuki. Chomajkil, oj skoltaya bʼa ajyelawuj jun tsatsal skʼuʼajel bʼa oj kʼotan jastal jun teʼ bʼa tsʼunan lek ja yechi sok wa xkuchyuj ja tsatsal ikʼi (Jeremías 17:5-8).

JA SKʼUʼAJEL JA BʼA BIBLIA

7. ¿Jas yuj wa skʼana ja Dyos oj wa makunuk jawa pensari?

7 Mini ay smaloʼil ja oja jobʼa bʼaj jastal it: «¿Jas yuj tʼilan oj jkʼuʼuk ja jas wa xyala ja Biblia?». Ja Jyoba mi skʼana oja kʼuʼuk bʼa jun jasunuk kechan yuja tuk jach wa skʼuʼane. Ja yeʼn wa skʼana oj wa makunuk jawa ‹pensari› bʼa snajel sbʼaj ja Biblia sok stajel prebaʼik bʼa yeʼn ja Yajwalil. ¿Jas yuj jach wa skʼana oja kʼuluki? Pes yajni mas waxa naʼa bʼa Biblia, masni tsats oj ajyuk ja skʼuʼajel bʼa Biblia (kʼuman ja Romanos 12:1, 2 sok 1 Timoteo 2:4). Jun modo bʼa snajel sbʼaj ja Biblia jani spaklajel ja bʼa jastik mero waxa kʼana oja naʼi.

8, 9. a) ¿Jasa wa skʼulane gusto spaklajel jujuntik? b) ¿Jasa slekilal yiluneje jujuntik yajni spensaraʼuneje ja bʼa jas wa skʼumane?

8 Jujuntik jel skʼulane gusto spaklajel ja jastik yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia. Tuk wa skʼulane gusto yajel slaj ja jas wa xyala ja Biblia soka jas wa xyalawe ja ixuk winik sbʼaja jastik ekʼeli, ja científico sok ja paklanumik bʼa jastik pokoxa. Jun sjejel, pensaraʼan ja bʼa jas yala oj ekʼuk ja Génesis 3:15. Ja Jyoba yalakan ja it tʼusan tsaʼan yajni ja Adán sok ja Eva skʼokowe ja yabʼali sok ja derecho bʼa yajel mandari. Jani it ja sbʼajtanil ja bʼa jitsan jas alubʼal oj ekʼuki bʼa oj skoltayotik bʼa yabʼjel stojolil jastal ja Gobyerno oj skoltay ja jastal wa xyaʼa mandar ja Dyos sok oj xchʼaysnajel ja wokoli. ¿Jastal oj bʼobʼa paklay ja jas alubʼal oj ekʼuk ja bʼa Génesis  3:15? Kʼeʼan skʼulajel jun lista soka bersikuloʼik bʼa wa xcholo mas sbʼaja jastal kʼotel ekʼuk. Tixa xcha paklay jas tyempoʼil tsʼijbʼaxi ja bersikuloʼik jaw sok ayi xchojlal. Wegoxta oja wil ja tsʼijbʼumanik jaw ajyiye sakʼan bʼa tuktukil tyempo, pe jujune koltaniye bʼa yajel chijkajuk tatal takal. Ja it oj skoltaya bʼa yiljel ja Jyoba yeʼn stojo soka yip ja matik stsʼijbʼan ja Biblia (2 Pedro 1:21).

9 Jun jmoj-aljeltik bʼa Alemania yaʼa sbʼaj kwenta bʼa jujune ja libroʼik ja bʼa Biblia wani staʼa tiʼal sbʼaja sGobyerno ja Dyos ama stsʼijbʼane junuk 40 winik. Chomajkil, jitsan ajyiye sakʼan bʼa tuktukil tyempo sok mini kʼot snaʼ sbʼaje. Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Australia wan spaklajel jun artikulo ja bʼa Ja Juʼun Cholumani. Yajni wan spaklajel, yila ja jastal wa syaka sbʼaj ja kʼin bʼa Pascua, ja Génesis 3:15 sok ja Mesías [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Ja spaklajel jaw ya kil jaman lek jelni tsamal ja Jyoba. Jelni cham kila yuja spensaraʼan skʼanjelyi ja israʼelenyo bʼa a-skʼintaye ja Pascua sok ja it jani kʼot sbʼaj ja Jesús. Tʼilani kʼotyon tekʼan sok jpensaraʼan ja bʼa jas jel chaʼanyabʼalil yiʼoj sbʼaja Pascua». ¿Jas yuj jach yabʼi? Yujni ja yeʼn och spensaraʼuk lek ja bʼa jas wan skʼumajeli sok jachuk yabʼ stojolil. Ja it koltaji bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoji sok bʼa mojxel mas soka Jyoba (Mateo 13:23).

10. ¿Jasa mas oj skoltaya bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel bʼa Biblia?

10 ¿Jasa mas oj skoltaya bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel bʼa Biblia? Jani spensarajel ja tsʼijbʼumanik mini xiwye sok tolabida yalawe ja smeranil. Ja bʼa tyempo jaw, jitsan tsʼijbʼumanik kechan wa xcholowe ja jastik lek ja bʼa xchonabʼe ma ja bʼa smandaranume. Pe ja alumanik bʼa Jyoba mi kechan yalawe ja bʼa jastik lek wa skʼulane ja israʼelenyo sok ja smandaranume. Cha yalawe ja bʼa jastik mi lekuki (2 Crónicas 16:9, 10; 24:18-22). Chomajkil, staʼawe tiʼal sbʼaja mulalik sleʼawe ja yeʼnle soka bʼa tuk yaʼtijumik Dyos (2 Samuel 12:1-14; Marcos 14:50). Jun jmoj-aljeltik kerem bʼa Gran Bretaña yala: «Jelni tʼusan ja matik wa xyala ja smeranil. Ja it wa xya tsatsbʼuk mas ja sjipjel jkʼujol ja Biblia tini jakel bʼa Jyoba».

11. ¿Jasa wa xbʼobʼ ya kʼokxukotik bʼa tini jakel bʼa Dyos ja Biblia?

11 Yajni wa xkaʼatikan a-stoj ja jsakʼaniltik ja Biblia, wani xkilatik la slekilali. Soka it wa xya kʼokxukotik tini jakel bʼa Dyos ja Biblia (kʼuman ja Salmo 19:7-11). Jun jmoj-aljeltik akʼix bʼa Japón stsʼijbʼan: «Yuja jpamilya wa skʼuʼan ja jas wa sjeʼa ja Biblia ja it aji gustoʼaxuk meran lek. Laman aytikon, tsoman sok wa xyajtay jbʼajtikon». Ja Biblia skoltunej jitsan ixuk winik bʼa yajel sbʼaje kwenta bʼa jujuntik jasunuk wa skʼuʼane ajyi mini meranuk (Salmo 115:3-8). Chomajkil, koltubʼale bʼa sjipjel skʼujole ja bʼa Dyos jel juntiro yipi. Pe ja stukili, jujuntik ixuk winik bʼa mi skʼuʼane bʼa Dyos kechan wa xyilawe ja jastik ayi kʼotel jastal dyos. Tuk wa xyalawe ja ixuk winik wani xbʼobʼ yakitik jun lekil smajlajel ja bʼa tyempo jakumi. Pe yajni wa xkilatik ja bʼa jas lajxelyujile man wego, wani xkilatik mini bʼobʼelyujile stojbʼesel ja wokolik ja bʼa luʼumkʼinal it. Kechan ja Biblia wa xbʼobʼ skʼapkitik jun lekil smajlajel ja bʼa tyempo jakumi (Salmo 146:3, 4).

 JASTAL OJ WA YABʼ STOJOL JA TUK

12, 13. ¿Jastal oj bʼobʼ ochan loʼil sok tuk ixuk winik sbʼaja jastik ayi ma sbʼaja Biblia?

12 Yajni la och loʼil sok june sbʼaja jastik ayi ma sbʼaja Biblia, bʼajtan ila jasa wa skʼuʼani. Ayni jujuntik wa skʼuʼane ja bʼa evolución pe cha wa skʼuʼane bʼa Dyos. Ja yeʼnle wa xyalawe ja Dyos ya makunuk ja evolución bʼa skʼulajel yibʼanal ja jastik sakʼan ayi. Tuk wa skʼuʼane merani ja evolución yujni wa sjeʼawe ja bʼa eskwelaʼiki. Sok tuk yawetakan skʼuʼajel bʼa Dyos yujni ajita kʼe yolome soka relijyon. Ja yuj yajni ay maʼ la ochsok loʼil, jobʼoyi bʼajtan jasa wa skʼuʼan sok jas yuj jach wa skʼuʼan. Ta wa xkana maklay lek, bʼobʼta masni pwesto oj ajyuk bʼa oj smaklaya (Tito 3:2).

Ayi sjobʼjelik bʼa jasa wa skʼuʼan sok tixa maklay ja jas oj sjakʼi

13 Ta ay maʼ wa stselaya yuja waxa kʼuʼan ja Dyos yeʼn ja Kʼuluman, ¿jastal oja jakʼyi? Moka yajbʼes sok kʼanayi a-xcholawabʼ jastal maʼ wa skʼuʼan ja kʼe ajyuk ja sakʼanili. Ojni bʼobʼa walyabʼ lekbʼi meranuk ja evolución, ja jas bʼajtan ajyi sakʼanil ojni bʼobʼ pojxuk yeʼnta stuchʼil. Sok ama jachuk, jun maestro jel chapan yala tʼilani oj makunuk tuk jasunuk jastal 1) spojtsil bʼa stalnajel, 2) oj ajyukyuj ipal sok yajel makunuk, 3) datoʼik bʼa oj yalyabʼ jastal oj ajyuk ja splanta sok ja skʼiʼelal, sok 4) oj bʼobʼ ya ekʼyi stuchʼil ja datoʼik bʼa oj pojxuk. Ja maestro it yala: «Chamtoni wa xkan june yajni wa xyila ama jun yal chʼin jas sakʼan mi xchʼak naxuk ja jastik yiʼoji». Anto, ¿meran maʼ ja sakʼanil jachta ajyi stuchʼil?

14. Yajni xa taʼa tiʼal sbʼaja jas kʼulubʼali, ¿jas pasil xcholjel oj wa makunuk?

14 Yajni la och loʼil sok june ja bʼa jastik kʼulubʼali, ojni bʼobʼ wa makunuk ja pasil xcholjel yaʼa ja jekabʼanum Pablo. Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Spetzanil na‘itz ay kʼuluman. ja‘xa dyosi skʼulan spetzanil ja jastik junuki» (Hebreos 3:4, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja dyosi). Chikani lek jun naʼits mi stuchʼiluk wa skʼulan sbʼaj. Ayni maʼ xchapa stojbʼesel sok skʼulan. Ja jastik sakʼani mastoni chapubʼal yuj jun naʼits. Ja yujil, ayni maʼ xchapa stojbʼesel sok skʼulan. Yajni xa taʼa tiʼal sbʼaja jas kʼulubʼali, cha ojni bʼobʼ wa makunuk ja juʼuntiki. Jun jmoj-aljeltik ixuk loʼilani sok jun kerem bʼa mi skʼuʼan bʼa Dyos sok yayi ja chabʼ poyeto jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo joʼe. Ekʼ jun semana, ja keremi yala: «Ja wego wanxa xkʼuʼan bʼa dyos». Ja kerem it kʼe ajukyi jun estudio bʼa Biblia sok ekʼ ja tyempo yiʼaj jaʼ.

15, 16. a) Bʼajtanto oja cholyabʼ jun ixuk winik bʼa ti jakel bʼa Dyos ja Biblia, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk? b) ¿Jasa tolabida ajuluka kʼujol?

15 Ta june ay sduda bʼa ti jakel bʼa Dyos ja Biblia, ¿jastal oj wa yabʼ stojolil? Jastalni kalatikta, bʼajtan jobʼoyi jasa wa skʼuʼan sok yiljel jastik wa skʼana oj snaʼe (Proverbios 18:13). Ta wa skʼulan gusto sbʼaja ciencia, ojni bʼobʼa wayi sjejelik bʼa wa sjeʼa ja Biblia wani x-elkʼot stojolil yajni wa staʼa tiʼal bʼa ciencia. Ta wa skʼulan gusto yabʼjel ja bʼa jastik ekʼele, ojni bʼobʼa cholyabʼ jujuntik jas ekʼel bʼa wa xcholo tuk libroʼik sok jastal yalunejxakan jitsanxa jabʼil bʼajtan ja Biblia. Bʼobʼta tuk  ixuk winik ojni smaklaya ta ajeʼayi bʼa Biblia jun jasunuk bʼa mas oj yabʼ stsamalil ja bʼa sakʼanili. Jun sjejel, ojni bʼobʼa jeyi jujuntik rason ja bʼa sloʼil yaʼa ja Jesús ja bʼa wits Olibo.

16 Yajni la loʼilani sok jun ixuk winik, tolabida ajuluka kʼujol mini xkʼana oj kʼekotiksok kʼumal. Wani xkʼanatik ayabʼye stsamalil ochel loʼil jmoktik sok snebʼjel sbʼaja Biblia. Ja yuj, ayi sjobʼjelik sok tixa maklay lek. Sok lekila modo tsamal choloyabʼ. Ja it jelni tʼilan masto ja yajni ja ixuk winik mas ayxa skʼujol yuja weʼn. Jachuk masni pasil oj skisa. Chomajkil, chamni oj yabʼ yajni xyilawa kʼotela jun kerem bʼa wa spensaraʼan lek ja bʼa jas wa skʼuʼani. Pe ta ay maʼ kechan wa skʼana kʼeʼel kʼumal ma bʼa oj stselaya, mini ay stʼilanil oja jakʼyi (Proverbios 26:4).

YAJNI MAS WAXA NEBʼA BʼA BIBLIA, MASNI TSATS OJ AJYUKAWUJ JA SKʼUʼAJEL

17, 18. a) ¿Jasa oj skoltaya bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoj bʼa Biblia? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

17 Anima wanxa xa naʼa ja sjejelik mas tʼilan ja bʼa Biblia, bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoji ayni jas pilan wa skʼana oja kʼuluk. Tʼilani slejel bʼa stajel sjejelik bʼa mas nakʼan ay ja bʼa Biblia, jach jastal wana slejel jun jasunuk bʼa nakʼan ay (Proverbios 2:3-6). Jun modo bʼa yajel tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajeli jani skʼumajel yibʼanal ja Biblia. Bʼobʼta oja leʼ modo bʼa oja kʼumuk yibʼanal bʼa jun jabʼil. Jach jastal jaw skʼulan jun biajante bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba yajni keremto. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jas skoltayon bʼa kʼokxel ja Biblia jaʼa Yabʼal ja Dyosi jani skʼumajel yibʼanal. Anto ti kabʼ stojolil ja loʼilik yiʼojan ja Biblia bʼa jnebʼa yajni chʼinonto». ¿Jasun mas oj bʼobʼa kʼuluk? Ojni bʼobʼ wa makunuk ja yamkʼabʼalik ayi bʼa oja wabʼ stojolil ja jas waxa kʼumani. Jun sjejel, bʼobʼta oj wa makunuk ja programa Watchtower Library bʼa DVD, ja BIBLIOTECA BʼA INTERNET Watchtower ma ja Juʼun bʼa koltanel spaklajel.

18 Nantatalik, jelni tʼilan oja jeʼexyi jawa wuntikilex sbʼaja Jyoba. Ja yuj, ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik jujuntik modo jastal oj bʼobʼa koltayex jawa wuntikilex bʼa oj ajyukyujile tsats ja skʼuʼajeli.

^ [1] (parrapo 9): La Atalaya 15 bʼa diciembre bʼa 2013.