¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele yajbʼesnubʼala ja weʼn ma june ja bʼa wa pamilya? ¿Wan maʼ la xiw bʼa oj ekʼuka bʼaj? Alubʼal ja yajbʼesnel ma ja spekʼjel chikʼ «juni chamelal ja bʼa jsakʼaniltik bʼa jelni wan ipaxel bʼa yibʼanal ja Luʼumi». La kiltik jujuntik sjejel.

YAJBʼESNEL BʼA PAMILYA. Jastalni yala jun imporme ja bʼa Naciones Unidas, «ama jun ekʼele ja bʼa sakʼanile, june bʼa oxtike ixuk yajbʼesnubʼale yuja statami ma tʼenubʼale bʼa oj waysoke». Tristeni yabʼjel, pe «wa x-ajtabʼaxi bʼa yibʼanal ja Luʼumi, june ja bʼa jotike ixuk ojni kʼuljuke violar ma oj lejuk modo bʼa oj kʼuljuke violar».

MAKʼWANEL BʼA CALLE. Wa x-alxi ja bʼa Estados Unidos ay mas ja 30,000 kʼole jach wa xyajbʼesniye ma wa spekʼawe chikʼ. Jaxa bʼa Latinoamérica, mojan june bʼa oxtike ixuk winik yajbʼesnubʼale.

MILWANEL. Jabʼi bʼa jabʼil 2012, junuk snalan miyon miljiye bʼa yibʼanal ja Luʼumi, masni jelxel yuja matik chamele ja bʼa kʼakʼanel. Ja bʼa Centroamérica sok ja bʼa paisik bʼa sur bʼa África jelni jitsan ja matik miljiye ja bʼa paisik jaw. Ja bʼa Latinoamérica, mas ja 100,000 ixuk winik miljiye bʼa jun ita jabʼil, sok junuk 50,000 kechanta ja bʼa Brasil. ¿Ay maʼ jun yajnal bʼa oj chʼayuk ja tikʼe wokolik it?

¿OJ MAʼ BʼOBʼ CHʼAYUK JA YAJBʼESNELI?

¿Jas yuj jelxa ipaxel ja yajbʼesnel ma ja spekʼjel chikʼi? Yuj jitsan rason, tey ja mi slaja sbʼaje ja ixuk winiki sok ja bʼa takʼini, ja yijnajel ja tuki, ja droga, ja jelxelxa yujel trago, ja untik wa xyilawe ma wa x-ixtalajiye yuja matik niwakexa sok yuja matik jel malo mi xkʼulajiye kastigar.

Bʼa jujuntik parte ja bʼa luʼumkʼinali tsʼujtani ja yajbʼesneli. Jun sjejel, ja bʼa chonabʼ São Paulo, bʼa Brasil, bʼa jelni jitsan ja swinkili, yilaweta jastal junuk 80% tsʼujel ja matik milubʼal ja bʼa lajune jabʼil ekʼeli. Ama jachuk, ja bʼa chonabʼ jaw jelni ja yajbʼesnel bʼa tuktukil tikʼe, sok wantoni miljel junuk lajune bʼa kada 100,000 ja swinkili. Anto, ¿jasa wa skʼana bʼa xchʼayjel snajel ja yajbʼesneli?

Bʼa xchʼayjel snajel, tʼilani oj jchʼiktik ja ixuk winik, pes yujni ti chʼikan ja smodo soka jas wa skʼulani. Ja matik wa xyajbʼesni tʼilan oj sjipekan ja niwan yajel sbʼaje, ja okʼel kʼujolal soka yeʼnta wa syajtay sbʼaje bʼa ojxa syajtaye sok oj skis-e ja tuki, sok oj chamskʼujole.

¿Jasa oj bʼobʼ nikjukyuj jun ixuk winik bʼa stukbʼesel ja smodo? Paklay ja jas wa sjeʼa ja Biblia:

  • «Ta yaj cʼa huax cabtic meran ja Diosi, oj ni jcʼuuctic meran ja smandari» (1 Juan 5:3).

  • «Ja xiwel bʼa Jyoba wa stojolan yilkʼujolajel ja bʼa mi lekuki» (Proverbios 8:13). *

Ja syajtajel ja Dyos sok ja xiwel bʼa yajel tajkuki kʼotel ipal bʼa wa xnikji ja matik jel malo bʼa stukbʼesel  ja smodo, pe mi bʼa lomta sjejeluk, sbʼajni oj tukbʼuk yibʼanal ja smodo. Pe ¿meran maʼ wa x-ekʼ ja jaw?

La kiltik sbʼaja Alex, * bʼa ti ajyi lutan 19 jabʼil ja bʼa preso bʼa Brasil yuj tuktukil mulal bʼa yajbʼesnel. Ja yeʼn och taʼumantiʼ bʼa Jyoba bʼa jabʼil 2000, tsaʼan yajni jejitayi bʼa Biblia. Pe ¿meran maʼ ja tukbʼita ja smodo? Meran lek, chomajkil ja Alex jelni snaʼa malaya yuja jas skʼulani. Ja yeʼn wa xyala: «Kʼota jyajtay ja Dyos yuja kabʼunej meran yaʼunejon perdon. Ja yajel tsʼakatal soka yajtanel wa xkabʼ sbʼaja Jyoba skoltunejon bʼa stukbʼesel ja jastalon ajyi».

Ja César, bʼa Brasil, ajyi chʼikan bʼa elkʼanel sok bʼa sjapjel jastik junuk jach sok yamkʼabʼalik. Jachni skʼulan junuk 15 jabʼil. ¿Jasa koltaji bʼa stukbʼesel sbʼaj? Yajni lutanto, ulatiji yuja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, sok cha kʼe jejukyi bʼa Biblia. Ja César wa xcholo: «Jani sbʼajtanil ekʼele kabʼ ayni stojolil ja jsakʼanil. Jnebʼa syajtajel ja Jyoba sok xiwelyuj, wa xkʼan kal, jun meran xiwel bʼa mok waj jkʼuluk jas mi lekuk sok yajel tristeʼaxuk. Mini xkʼana oj jeyi mi xkayi tsʼakatal yuja lekil skʼujol sjeʼunejki. Ja yajtanel soka xiwelyuj snikawon bʼa stukbʼesel jbʼaj».

Nebʼa jastal ajyel sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal mixa ay yajbʼesnel.

¿Jasa wa sjeʼa ja sjejelik it? Ja Biblia ayni yiʼoj ja ipal bʼa stojbʼesel ja sakʼanil ja ixuk winiki stukbʼesel ja spensareʼi (Efesios 4:23). Ja Álex wa xyala: «Ja jas jnebʼa bʼa Biblia och sakʼon jastal jaʼ, takal takal och skus ja jmal pensariki. Ja keʼn mini tʼun jpensaraʼan ta oj lajxukuj ajyi». Jachukniʼa, yajni wa xbʼutʼutik ja jpensartik soka tsamal rason bʼa Biblia, wa xya eluk ja bʼa mi lekuki. Ja Yabʼal ja Dyosi ayni yiʼoj ja ipal bʼa wa sakʼawotik ja bʼa mi lekuki (Efesios 5:26). Ja slekilali, ja matik jel malo sok yeʼnta wa syajtay sbʼaje wani xbʼobʼ kʼotuke ixuk winik bʼa wa xyajtani sok laman (Romanos 12:18). Sok yajni wa xyawe makunuk ja rasonik bʼa Biblia, lamanxa wa x-ajyi ja sakʼanile (Isaías 48:18).

Ja mas ja waxake miyon taʼumantiʼik bʼa Jyoba aye bʼa 240 país snaʼaweta jastal xchʼayjel snajel ja yajbʼesnel. Ama tuktukil rasaʼe sok tuktukil ja chapjelal yiʼoje, snebʼaweta syajtajel ja Dyos sok xiwelyuj. Chomajkil snebʼaweta jastal syajtajel sbʼaje sok ajyel sakʼan laman jastal jun meran pamilya tsoman ay bʼa yibʼanal ja Luʼumi (1 Pedro 4:8). Juni meran preba wa sjeʼa bʼa ojni kʼot kʼakʼu mixa oj ajyuk yajbʼesnel.

WAN MOJXEL JA XCHʼAKELAL JA YAJBʼESNEL

Ja Biblia wa skʼapa ja Dyos xmojojixta oj xchʼaysnajel ja bʼa mi lekuki. Ja ixuk winik matik jel malo waneni smajlajel «ja cʼacʼu jau oj yae cuenta soc ja smulei, ti oj yile ta mi oj ni chʼac chʼay snaajelea» (2 Pedro 3:5-7). Sok mixani maʼ oj yajbʼesnuk. Pe ¿jas yuj wa xkalatik ja Dyos wa skʼana oj koltanuk sok oj xchʼaysnajel ja yajbʼesnel?

Ja Biblia wa xyala ja Dyosi «wa xyilkʼujolan ja maʼ jel skʼana spekʼjel chikʼi» (Salmo 11:5). Ja jTatik Dyos wa syajtay ja lamanil sok ja bʼa toji (Salmo 33:5; 37:28). Ja it wa xyaʼakitik ja smajlajel ja Dyosi mini oj yakan jachuk ja matik wa xyajbʼesni.

Jachukniʼa, wanxta mojxel jun yajkʼachil luʼumkʼinal bʼa laman (Salmo 37:11; 72:14). Bʼa snajel jas oja kʼuluk ja weʼn bʼa ajyel sakʼan ja bʼa luʼumkʼinal jaw, ¿mi maʼ wa xyawi gusto bʼa oja paklay mas?