Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

 JA BIBLIA STUKBʼES JA SAKʼANILE

Jelni kiʼaj wokol yajelkani

Jelni kiʼaj wokol yajelkani
  • JA JABʼIL POJKI: 1953

  • PAÍS BʼA POJKI: AUSTRALIA

  • JA SAKʼANIL: JEL SWAʼEL SKʼELJEL AJYI IXUK WINIK BʼASAN

JA JSAKʼANIL AJYI.

Ja bʼa 1949, ja jtati yaʼakan ja Alemania sok waj bʼa Australia bʼa slejel yaʼtel bʼa jun mina sok ja bʼa wa x-el ja yip ja lusi. Ti kʼot bʼa jun yal komon bʼa xchonabʼil Victoria, sok ti nupani tiw soka jnani. Ja keʼn pojkiyon bʼa 1953.

Tʼusan jabʼil tsaʼan, ja jnani kʼe jejukyi bʼa Biblia yuja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, ja yuj ja sjejelik bʼa Biblia jani ja jas bʼajtan wa xjul jkʼujol jnebʼa. Kechan ja jtati mini jun relijyon lek yila. Jelni kalax waji. Jaxa jnani jel xiwyuj ja smodo, ama jachuk, snocho snebʼjel sbʼaja Biblia jach nakʼul sok jelni kʼe yil stʼilanil ja jas wan snebʼjeli. Yajni ja jtat mi teyuk bʼa naʼits, sok kechan teyon ja keʼn soka kijtsʼin ixuki, ja jnani wa xkʼe sjekitikon ja jas wan snebʼjeli. Wa xyalakabʼtikon ja Luʼumi ojbʼi paxuk jun kʼachinubʼ sok ojbʼi ajyukotikon gusto ta jach wa xjeʼa ja jmodotikon jastal wa xyala ja Biblia (Salmo 37:10, 29; Isaías 48:17).

Yuj smul ja jtati, jipakan ja jnaji yajni ay kiʼoj 18 jabʼil. Anima wa xkʼuʼan ja jas sjeʼaki ja jnan ja bʼa Biblia, mini kʼot kil stʼilanil, ja yuj mini ka makunuk. Kʼe aʼtijukon bʼa lus bʼa jun mina bʼa carbón sok nupaniyon yajni tsʼikwikuj ja 20 jabʼil. Oxe jabʼil tsaʼan pojki ja sbʼajtanil kakʼixtikoni, soka jaw och ya jpensaraʼuk ja jasa tʼilan ja bʼa jsakʼanili. Wani xnaʼa ja Biblia ojni bʼobʼ skoltay ja jpamilyatikoni, ja yuj kʼe jejuki bʼa Biblia yuja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Pe ja jcheʼumi jelni skoraja ja Taʼumantiʼik. Yajni wajyon june ja bʼa stsomjeleʼi, ja jcheʼumi ya jtsaʼe: ta oj kakan snebʼjel ja bʼa Biblia ma la elkon ja bʼa jnaji. Man ya kʼokxukon ja jas wa skʼana sok jipakan smojtajel ja Taʼumantiʼiki. Jnaʼato malaya tsaʼan jas yuj jipakan ja bʼa wa xnaʼa lek skʼulajeli.

Jun kʼakʼu, ja jmojik aʼtel sjeʼaweki bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasane. Jelni xpaywani skʼeljel pe cha jelni kistal, sok jelni mulal xkabʼ wala kanyon. Wani xjul jkʼujol ja jas jnebʼunej bʼa Biblia sok wani xnaʼa lek ojni skʼulukon kastigar ja Dyosi. Pe yuja masni wa x-och jkʼel potoʼik bʼa jel kux, tukbʼi ja jastal wa xpensaraʼan sbʼaja skʼeljel ixuk winik bʼasane sok jelxani jwaʼel skʼeljel.

Ja bʼa 20 jabʼil tsaʼani, takal takal och jipkan ja jastik toj sjeʼaki ja jnani. Ja jmodo jani wa sjeʼa ja jas wa xchʼika ja bʼa jpensari. Ja jas wa xkala puro mal kʼumal sok jel osado. Mixani xkila  stʼilanil ja koʼel mulal sok ixuk winik. Anima ay jcheʼum, pe cha kiʼajni tuk ixuke. Jun kʼakʼu jkʼela jbʼaj bʼa jun espejo sok jpensaraʼan: «Jelni kistalon». Mini tsamal kila jbʼaj, kʼotni kijnay jbʼaj.

Jom ja jnupaneli sok jelni kistal ja jsakʼanili. Anto, tixa kayi orasyon ja Jyoba sok spetsanil jkʼujol. Cha kʼe jejuki sbʼaja Biblia ama ekʼta junuk 20 jabʼil. Ja bʼa tyempo jaw, ja jtati chamta sok jaxa jnani ochta taʼumantiʼ bʼa Jyoba.

JA BIBLIA STUKBʼES JA JSAKʼANILI.

Ayni jun niwan stukil ja tikʼe jsakʼanil kiʼoji soka chaʼan mandarik wa xyala ja Biblia. Pe ja ekʼele it wani xkʼana oj taʼ ja lamanil wa skʼapa ja Dyos ja bʼa Biblia. Kala oj kʼe kakan ja mal kʼumali soka kalax jmodo. Cha jipakan ja kuxil jsakʼanili, ja tajnel sok takʼin, ja yujeli, sok kakan yelkʼajel ja bʼa wala aʼtijiyoni.

Ja jmojik aʼteli mi xyabʼye stojolil jas yuj jach wanon stukbʼesel ja jmodo. Snajtil ja oxe jabʼili wani sjutbʼinone bʼa kumxel yajkʼachil ekʼele. Ja ekʼeleʼik wala koyon luʼum bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasane ma wala kalaxbʼiyon ma wa xkala jun mal kʼumal, ja yeʼnleʼi gustoxta wa x-awaniye yaljel: «¡Kʼelawik! ¡Cha kumxita ja awel Joe!». ¡Jelni syajbʼeson ja yaljelik jaw! Wa xkabʼ lajansok mini oj lajxukuj yajelkani.

Ja lugar bʼa kaʼteli bʼutʼel jastik junuk bʼa wa sjeʼa ixuk winike bʼasan. Spetsanil tyempo ja jmojiki wa xyawe ekʼ sbʼaje potoʼik jel kux, jach bʼa computadora ma kʼulubʼal imprimir, jastalni wa xkʼulan ajyi ja keʼn. Wani xkʼujolan skʼulajel ganar yajelkani, pe ja jmojiki lajansok tarega wa skʼanawe bʼa oj cha koʼkon pilan ekʼele. Sok kala yabʼ ja maʼ wa xyaki estudio bʼa Biblia bʼa slejel jkoltajel sok kulan jkʼujol, sok ja yeʼn kan smaklayon lek malan wanon sjamjelyi ja jkʼujoli. Ya makunuk lekil tekstoʼik sok sjeʼaki jastal skʼulajel luchar soka vicio jaw. Chomajkil slokowon bʼa oj kayi orasyon tikʼan ja Jyoba bʼa skʼanjelyi ja skoltaneli (Salmo 119:37).

Jun kʼakʼu jtsomo ja jmojik aʼteli. Yajni tixa aye yibʼanal, kala yabʼye ayaweyi chabʼ oxe cerveza chawane jmojtikon bʼa jelni xyuʼaje. Spetsanile tajkelxta yalawekabʼ: «¡¿Jastal modo oj katikonyi?! ¡Ja winike it wane lucha bʼa yajelkan ja yujeli!». Tixa jakʼayile ja keʼn: «Pes cha jachni ja keʼn». Man kʼakʼu jaw, tixa yabʼye stojolil ja keʼn cha wanon lucha bʼa yajelkan skʼeljel ixuk winik bʼasane sok mixani stʼenawone bʼa oj kumxukon ja bʼa poko jmodo.

Ekʼ ja tyempo, sok stsʼakatal ja skoltanel ja Jyoba, lajxikuj yajelkan ja vicio kiʼoj ajyi. Kiʼaj jaʼ jastal taʼumantiʼ bʼa Jyoba bʼa 1999. Jelni xkaʼa tsʼakatal yuja ajitokan oj cha ajyuk jun jsakʼanil asyado sok gusto lek.

Ja wego wa xkabʼ stojolil jas yuj ja Jyoba wa xyilkʼujolan ja jastik jkʼulan gusto skʼulajel jitsan tyempo. Jastalni jun lekil tatal, wani skʼana oj stalnayon sbʼaja jas wa xyaʼakan ja skʼeljel ixuk winik bʼasane. Jelni meran ja yaljelik ja bʼa Proverbios 3:5, 6: «Jipa spetsanil jawa kʼujol bʼa Jyoba, moka jipa kʼujol ja bʼa jas waxa naʼa. Bʼa spetsanil jawa bʼeji aʼatʼabʼan wa kʼujol, jaxa yeʼn ojni stoj jawa bʼeja». Ja mandarik bʼa Biblia mini kechan wa stalnayotik, cha wani xyakitik jun smajlajel bʼa lek wajelkujtik (Salmo 1:1-3).

JASTIK SLEKILAL KILUNEJ.

Ja bʼa tyempo ekʼta wani xkijnay jbʼaj, pe ja wego wanxani xkisa jbʼaj sok ayxa lamanil ja bʼa jkʼujoli. Ayxa kiʼoj jun jsakʼanil asyado sok wa xkabʼ ja Jyoba yaʼunejon perdon sok wa skoltayon. Ja bʼa jabʼil 2000 nupaniyon sok jun lekil Taʼumantiʼ sbʼiʼil Karolin. Ja yeʼn jel syajtay ja Jyoba jastalni ja keʼn. Jelni lamanil ja bʼa yoj jnajtikoni. Juni niwan cholal wa xkabʼtikon ajyel bʼa jun pamilya bʼa yibʼanal ja Luʼum bʼa wa xnaji sbʼaj yuja asyado aye soka yajtanel yiʼoje.