«Huax cʼana oj ajyucoticon toj soc spetzanil ja cristiano. Ta jach cʼa huax cʼulantic, laman ni oj ajyuc tola vida ja caltziltiqui» (Hebreos 13:18).

Bʼa jujuntik ekʼele ja bʼa Biblia, ja yaljel toj bʼa kʼumal griego jani kʼotel ja jas lek kiʼojtiki.

Ja snochumanik Kristo yilawe stʼilanil ja jas yala ja aluman Pablo: «Huax cʼana oj ajyucoticon toj soc spetzanil ja cristiano [ma jastik junuki]». ¿Jas wa stojolan ja yaljelik it?

JUN LUCHA BʼA KOJOLTIK

Jitsan wani xyila sbʼaje bʼa espejo bʼajtanto oj eluke ja bʼa snaje. ¿Jas yuj? Jani bʼa lek skʼeljele. Pe ay jun jasunuk mas tʼilan yuja tsamalxta jixan ajyel sok tsamal skʼutesel jbʼajtiki. Pes ja jastalotik bʼa kojoltiki wa xbʼobʼ ya tsamalbʼuk ma sjomjel ja jplantatiki.

Ja Biblia wa xyala jaman lek jani wajel jkʼujoltik ja jastik mi lekuki. «Yujni man skeremil spetsanil tyempo jani wajel skʼujole skʼulajel ja bʼa mi lekuki», jach wa xyala ja Génesis 8:21. Ta wa xkʼana oj jkʼuluktik ja bʼa toji, jel tʼilan oj jkʼultik luchar sbʼaja jastik mi lekuki. Ja jekabʼanum Pablo xcholo jaman lek ja slucha sbʼaja mulali: «Jel tzamal huax cab ja smandar ja Diosi ja ba mero jcʼujoli[.] Pero lajan soc suelto ayon juntiro. Tuctuquil xta ja jas huax cʼana jcʼuluqui, jaxa ba jcʼujoli, tzamal nique huas scʼana. Pero huan tox huaj naʼ, lajan soc mozo xa ayon yuj ja jmuli. Yibcʼabal ni ayon juntiro yuj ja jmula» (Romanos 7:22, 23).

Yajni ja jkʼujoltik wa skʼana oj skʼuluk ja bʼa mi tojuki, mi tʼilan oj ya kokotik luʼum bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana, bʼa lajansok mi xbʼobʼ katik kʼokxuk. Mi mosoʼaytik yuja jas wa xkʼana oj jkʼuluktiki; keʼn wa stsaʼatik ta oj jkʼultik ja bʼa toji ma miyuk. Yajni wa xkatik eluk ja bʼa jpensartik ja mi lekuki, wantik stsajel skʼulajel ja bʼa toji ama ja tuk mi tʼun tojuke.

WA XBʼOBʼ JKʼULTIK GANAR JA LUCHA

Ojni bʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa toji ta tsats ay ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa leki. Pe jitsan ixuk winik ja mas tʼilanyujile jani kanel lek soka tuk yuj skʼulajel ja bʼa toji. Ja yeʼnle wa skolta sbʼaje soka jastik mi toj skʼulane. Jun libro bʼa wa staʼa tiʼal ja smeranil sbʼaja skʼulajel ja bʼa mi tojuki, wa xyala sbʼaja it: «Wa xjloʼla jbʼajtik bʼa wantikto skʼulajel ja bʼa toji». ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj jnatik jas skʼulajel yajni wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa mi tojuki?

Jitsan mil ixuk winik bʼa sutanal ja luʼumi yiluneje ja Biblia jun yamkʼabʼal jel xmakuni. Ja Yabʼal ja Dyos tey ja yechalil ja bʼa jastik toji sok mey slajelal (Salmo 19:7). Ayiʼojan tojelal bʼa wa xya jipjkʼujoltik jastal sbʼaja pamilya, ja aʼteli, ja modoʼal bʼa toji sok ja jastal wala taxtik soka Dyosi. Ja rasonik bʼa Biblia tolabida wa xmakuni. Ja sleyik sok ja srasoniki wani xmakuniyuj ja ixuk winik bʼa chikan jas  chonabʼ, rasaʼik sok lugarik. Ta wa xkʼumantik ja Biblia, wa xpensarantik ja jas wa xyala sok wa xkiʼajtik ja stojelal, ojni kʼajyukotik skʼulajel ja bʼa toji.

Yuja ayotik bʼa jun tyempo bʼa bʼutʼel skʼulajel ja mi tojuki, mi malanta snajel sbʼaja Biblia bʼa skʼulajel ja bʼa toji. Bʼa oj jkʼultik ganar ja jluchatiki, tʼilani oj katikyi orasyon ja Dyos bʼa skʼanjel jkoltajeltik (Filipenses 4:6, 7, 13). Anto mini oj xiwkotik bʼa ajyel toj sok bʼa spetsanil jastik junuk.

JA SLEKILAL SKʼULAJEL JA BʼA TOJI

Ja Hitoshi, ja maʼ jtaʼatik tiʼal ja bʼa bʼajtan artikulo, yuja naʼubʼal sbʼaj kʼotel jun aʼtijum toj jelni ya eluk slekilal, pes ajiyi yaʼtel yuj june maʼ chaʼanyabʼalil xyila ja ajyel toji. Ja Hitoshi wa xyala: «Jelni wa xkaʼa tsʼakatal. Jtaʼani jun kaʼtel bʼa wa xbʼobʼ ya ajyuk laman ja jkʼujoli».

Jachni cha ekʼel sbʼaje ja tuki. Pensaraʼan ja sjejelik jakumi sbʼaja matik yaʼuneje el slekilal bʼa skʼuʼajel ja rasonik bʼa Biblia bʼa ajyel «toj soc spetzanil ja cristiano».

  • Jun jkʼujoltik laman

    «Jipakan ja eskwela yajni ay kiʼoj 13 jabʼil bʼa aʼtel sok jujuntik elkʼanum. Ja 95% bʼa takʼin wa xtaʼa tini jakel bʼa jastik mi sbʼejuk. Tsaʼan, nupaniyon, jaxa jtatami soka keʼn kʼe jpaklaytikon ja Biblia soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba. * Jnebʼatikon ja Dyos mi lek xyila skʼulajel bʼa mi tojuki, ja yuj jtukbʼestikon ja jsakʼaniltikoni. Bʼa 1990 kiʼajtikon jaʼ sok ochtikon taʼumantiʼ bʼa Jyoba (Proverbios 6:16-19).

    Ja ajyi, bʼutʼel ja jnaj sok jastik junuk elkʼubʼal, pe ja wego mixa. Ja wego lamanxa ay ja kʼujoli. Yajni wa xjul jkʼujol ja bʼa tyempo wala elkʼaniyoni, wa xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja syajulal skʼujoli. Jelni xlikiki wajel wayel spetsanil ja akwali snajel ja Jyoba gustoʼay jmok» (Cheryl, Irlanda).

    «Yajni ja kajwal yabʼ mi jchono jbʼaj sok jun winik sbʼaja aʼteli, yalakabʼ: ‹Jawa Dyos yaʼunej paxan jun winik bʼa wa xbʼobʼ jipxuka kʼujol. Lekxta yuja teya jmoktikon ja bʼa negosyo it›. Skʼulajel ja bʼa toj wani xya ajyuk laman ja jkʼujol bʼa stiʼ sat ja Jyoba. Sok cha wa xbʼobʼ jkoltay ja jpamilya soka tuk bʼa oj skʼuluke junxta» (Sonny, Hong Kong).

  • Ajyel sakʼan laman

    «Ti wala aʼtijiyon bʼa jun banko yamanyuj tuktukil país. Ja bʼa tikʼe negosyoʼik it mini kʼajyel wa xkʼulaxi ja bʼa toji bʼa stajel mas takʼin. Spetsanil ixuk winik wa spensaraʼan: ‹¿Jas smaloʼil yiʼoj elkʼanel tʼusan ta ja bʼa skʼulajel ganar mas takʼin sok yijel jun lekil jsakʼaniltik?›. Pe skʼulajel ja bʼa toj wa xya ajyukon laman. Jachni wa xkʼana oj jkʼuluk ama chikan jas x-ekʼi. Ja kajwaliki wani snaʼawe mini oj leʼ abʼal yuj yeʼnle, sok cha mini oj leyile abʼal» (Tom, Estados Unidos).

  • Kiswanel

    «Ja jtejkʼanubʼali yalakabʼ ojbʼi jleʼ abʼal sbʼa jun jasunuk chʼayi, pe ja keʼn kalayabʼ miyuk. Yajni koʼye ja elkʼanumiki, ja swinkil ja negosyo yaki tsʼakatal yuja jkʼulan ja bʼa toji. Bʼa skʼulajel ja bʼa toj ja bʼa luʼumkʼinal it wani skʼana mi oj xiwan. Pe tsaʼan, wani sjipawe akʼujol amok sok wa skisawa ja tuki» (Kaori, Japón).

Ja slekilal skʼulajel ja bʼa toji jani ajyel laman jawa kʼujoli, ajyel sakʼan laman sok wala kisji. ¿Anke ayni slekilal skʼulajel ja bʼa toji?

^ par. 18 Ja Biblia wa xyala ja Dyos sbʼiʼil Jyoba.