Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  2017, núm. 6

¿Jastal maʼ mero waj ja Jesusi?

¿Jastal maʼ mero waj ja Jesusi?

Mini ay jun poto bʼa Jesús. Ja yeʼn mini yaʼa sbʼaj bʼa oj kʼuljuk pintar ma oj kʼulajuk jun niwan splanta bʼa chikan jasa. Pe bʼa jitsan jabʼiljan, ja Jesús jel chiknajel ja bʼa yaʼtel skʼuluneje jitsan winik bʼa chapane.

Pe ja winike it mini snaʼawe jastal mero waj ja splanta ja Jesús. Ja jastal wa sjeʼawe ma wa skʼulane pintari, jani ti chʼikan soka kostumbre yiʼoje, ja skʼuʼajeli ma ja sgustoʼe. Pe ja juʼunik jaw wa stukbʼes ma wa sjomo ja spensar yiʼoj ja ixuk winik sbʼaja Jesús soka jastik sjeʼa.

Jujuntik skʼulane pintar jastal jun winik mey lek yip, najat ja stsoʼotsil s-olomi sok mey lek yisim, ma jun winik jel ajula sbʼaj. Bʼa tuk, wa sjeʼawe jastal jun anjel bʼa wa spila sbʼaj. ¿Jach maʼ mero ja jastal wa skʼulane pintari? ¿Jastal oj bʼobʼ jnatik? Jun modo jani spaklajel jujuntik teksto.

«PAXYON TA NI CRISTIANOILA»

Ja yaljelik it bʼobʼta jani yala bʼa jun orasyon ja yajni yiʼaj jaʼi (Hebreos 10:5; Mateo 3:13-17). Junuk 30 jabʼil bʼajtan, ja anjel Gabriel yalyabʼ ja María: «Oj ni aman jun yal aquerem. [...] Jaxa alatz oj manxuqui, mi ni jun smul ay pero oj ni aljuc que yunin Dios nia» (Lucas 1:31, 35). Ja yuj, ja Jesús waj jun winik bʼa mey yiʼoj mulal, jastalni ja yajni kʼulaji ja Adán (Lucas 3:38; 1 Corintios 15:45). Ja Jesús ajyini jun skwerpo bʼa tsamalxta bʼobʼel sok bʼobʼta ja yiʼaj ja sat ja snani, ja María, pes ja yeʼn juni judía.

Jastalni ja judíoʼik bʼa tyempo jaw, ja Jesús ajyi yisim, pe ja romanoʼik miyuk. Ja isimali juni senya bʼa kiswanel sok chaʼanyabʼalil, ja yuj mini maʼ oj ajyukyuj najat ma mi tojbʼelyuj. Sok wani xkʼuʼantik lek ja Jesús tojbʼel ajyiyuj ja yisimi sok ja stsoʼotsil s-olomi asyado ajyiyuj sok jixan. Kechanta ja matik mi skʼutsuwe ja stsoʼotsil s-olomeʼi jaʼita ja nazareoʼik, jastal ja Sansón (Números 6:5; Jueces 13:5).

Bʼobʼta jelni yij skʼeljel ja Jesús, pes tʼusan mi spetsanil ja 33 jabʼil bʼa sakʼanili waj kalpintero sok mini ajyiyuj ja yamkʼabʼalik ay kiʼojtik ja wego (Marcos 6:3). Ja bʼa skʼeʼulabʼil ja yaʼtel bʼa Dyos, ja Jesús snutsu ja bʼa templo, jach stuchʼil, spetsanil ja chonbʼanumik wane xchonjel «ja xchejei soc ja suacaxei, jaxa maʼ huas scʼulan cambiar ja taqʼuini, ti chʼac sutbuc ele ja smesaei, jaxa staqʼuinei, sactantan chʼac huajuc» (Juan 2:14-17). Ja Jesús ayni lek yip bʼa skʼulajel ja it. Ja Jesús ya makunuk ja kwerpo chapjiyi yuja Dyos bʼa skʼulajel ja aʼtel ajiyiʼi: «Pero jach ni ja tuc lugar chomajquili. Tʼilan oj huaj cal yab jastal ay ja ba huas scʼulan mandar ja Diosi» (Lucas 4:43). Wani xkʼanxi ay lek awip bʼa bʼejyel ekʼ bʼa yibʼanal ja Palestina sok xcholjel ja lekil rason jaw.

«LAIC XA JMOC. OJ NI CA JIJLANICA»

Ja lekil smodo sjeʼa ja bʼa sniʼ sat ja Jesús ya pax mas tsamal ja lokjelal sbʼaja matik chamkʼujol ayeʼi ma wane yijel wokoli (Mateo 11:28-30). Ja yajtanel sok ja lekil skʼujoli ya skʼuʼuk ja matik skʼanawe snebʼjel bʼa yeʼn bʼa oj skʼuʼuke meran ja jas yala. Sok ja yal untik wani skʼanawe ajyel soka Jesús, pes ja Biblia wa xyala: «Ti stela ja yal untiqui» (Marcos 10:13-16).

 Ama ja Jesús jel yiʼaj wokol bʼajtantoyuj oj chamuki, mi waj jun winik triste. Jun sjejel, bʼa jun kʼin bʼa nupanel kʼulaxi ja bʼa Caná, ya paxuk lekil vino ja jaʼi (Juan 2:1-11). Bʼa tuk tsomjelik, ja Jesús sjeʼa tuk jastik jel chaʼanyabʼal bʼa mini oj chʼayskʼujole ja matik tsomani (Mateo 9:9-13; Juan 12:1-8).

Pe soka aʼtel skʼulan bʼa xcholjeli, ja Jesús sjeʼayi ja matik maklajiyuj ja tsamal smajlajel bʼa stajel ja sakʼanile bʼa tolabida (Juan 11:25, 26; 17:3). Yajni ja 70 nebʼumaniki xcholoweyabʼ ja jastal jel lek wajyujile ja bʼa xcholjeli, ja Jesús «jel gustoaxi juntiro» sok yala gustoʼaxanik yuja «hua biilexi [ataxuk] tzʼijbanubal ja ba libro ja ba satqʼuinal» (Lucas 10:20, 21).

«PERO JA HUENLEXI MOC LOM JACH AJYANIC»

Ja olomalik bʼa relijyon bʼa styempo ja Jesús wani sleʼawe modo bʼa atoyjuke sok xchiktesel ja niwan xcholeʼi (Números 15:38-40; Mateo 23:5-7). Pe ja Jesús yalayabʼ ja jekabʼanumik bʼa mok skʼuʼuk sbʼaje ajwalalik bʼa tuk ixuk winik (Lucas 22:25, 26). Ja yeʼn yala yabʼye bʼa aya skwidadoʼe: «Ja maʼ huas seahue ja smandar ja Moisesi jaʼ sgustoe huan xta huecheljuc ecʼ soc ja snajtil scʼuei soc jaʼ mero sgustoe oj jac tajuc scʼabe ja ba plaza» (Marcos 12:38).

Pe ja Jesús tukni lek waj ja yeʼn, mini ay stukil yuja ixuk winiki sok ajyi ekʼele bʼa mi naji sbʼaj (Juan 7:10, 11). Mini tuk skʼeljel ja yeʼn yuja 11 sjekabʼanumik toji. Ja Judas, ja chʼaykʼujolanumi, tʼilan yaʼa jun senya bʼa oj najuk sbʼaj ja Jesús; waj yujtsʼuk (Marcos 14:44, 45).

Ja yujil, ama ay jitsan jastik junuk mi xnaʼatik bʼa yeʼna, chikani lek ja Jesús mi jachukuk ja jastal wa xkʼulxi pintari. Pe ja mas ay stʼilanili mi jaʼuk ja jastal mero waj ja splanta ja Jesusi, jani ja jastal oj kiltik ja wego.

«TʼUSAN SCʼANA, MI XA OJ TO YILON MAS JA MUNDO»

Ja Jesús yala ja yaljelik it jun akwal bʼajtanto oj chamuk (Juan 14:19). Ja yeʼn yaʼa ja sakʼanil «ba oj bob ajyuc libre spetzanil» ja ixuk winiki (Mateo 20:28). Oxe kʼakʼu tsaʼan, ja Dyos ya sakʼwuk jastal «ikʼ ason» sok alji «oj bi see sbaj» sok jujuntik ja snebʼumaniki (1 Pedro 3:18TNM; Hechos 10:40). Anto, ¿jastal mero waj ja splanta ja Jesusi? Pes lajansok tukbʼitani leka, yujni ja mero yamigoʼiki mixa snaʼawe sbʼaj ja yilawe. Ja María Magdalena spensaraʼan jun maʼ wa stalnay nichimaltik, sok jaxa chabʼ snebʼumanik wajume bʼa Emaús spensaraʼane jun maʼ ekʼum bʼejta (Lucas 24:13-18; Juan 20:1, 14, 15).

¿Jastalxa oj kiltik ja wego ja Jesusi? Masxa ja 70 jabʼil ekʼel ja chamel ja Jesusi, ja jekabʼanum Juan yila bʼa tuktukil nakʼsat. Ja Juan mi yila wan yijel wokol bʼa jun krus, yila jun «Mero ni Rey Jel Nihuani - mero ni Ajualal» bʼa ojxta xchʼaysnajel ja skontraʼik ja Dyos, ja ixuk winiki sok ja pukujiki, sok oj yijan jitsan lekilal bʼa tolabida sbʼaja ixuk winiki (Apocalipsis 19:16; 21:3, 4).