Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  2016, núm. 3

¿Wan maʼ xa naʼa ajyi?

¿Wan maʼ xa naʼa ajyi?

¿Machunkiluk waj ja stat ja José?

Ja José, ja kalpintero bʼa Nazaret, yeʼn waj ja smajan tat ja Jesús. Pe ¿maʼ waj ja mero stat ja José? Ja bʼa Mateo wa staʼakon tiʼal ja pamilyaʼik bʼa eljan ja Jesús, soka tiw wa staʼa tiʼal jun winik sbʼiʼil Jacob. Pe ja bʼa Lucas wa xyala jani «stat ja Elí». Anto, ¿maʼ mero stat waj ja José? (Lucas 3:23; Mateo 1:16).

Ja Mateo stsʼijbʼan: «Jaxa Jacobi, jaʼ yunin ja José». Ja yaljel bʼa griego ya makunuk ja Mateo wa stojolan ja Jacob yeʼn ja mero stat ja José. Ja Mateo stsʼijbʼan spetsanil ja pamilya bʼa eljan ja José. Ja pamilyaʼik wa staʼa tiʼal ja Mateo wa sjeʼa ja José yeʼn ja maʼ ayiʼoj derecho bʼa oj och mandaranum ja bʼa skujlayubʼ ja David, sok ja derecho jaw ja ekʼ sbʼaj ja Jesús, ja smajan unin ja José.

Jaxa ja Lucas stsʼijbʼan ja «José, jaʼ stat ja Elí». Ja yaljel it wa xbʼobʼ abʼxuk stojolil jani ja «smajan unin» ma ja «sniʼali». Ja bʼa Lucas 3:27 junxtatik wa xyala. Ja tiw wa x-alxi ja Sealtiel jani «stat ja Ner[í]», yajni jaʼ mero stat ja Jeconías (1 Crónicas 3:17; Mateo 1:12). Lajansok ja Sealtiel jani nupanel sok jun yakʼix ja Nerí sok mi xnaxi sbʼaj ja mero sbʼiʼili, pe jani ja sniʼali. Junxta soka José jani «stat ja Elí» yuja nupanel soka María, ja yakʼix ja Elí. Ja yuj, ja Lucas wa xyalakon ja bʼiʼilalik ja bʼa pamilyaʼik bʼa ti eleljan ja Jesús ja jastalni «manxi» bʼa María (Romanos 1:3). Ti wa xkilatik ja Biblia wa xyalakabʼtik ja bʼa chabʼ pamilyaʼik eleljan ja Jesús, sok jelni wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja it.

Jastal wa skʼulane ja kʼuʼutsik sok wa xyaweyi och yelaw ja bʼa tyempo najate?

Kʼuʼuts kʼulubʼal sok tsoʼtsil bʼa ochel yelaw taxel bʼa jun kʼeʼen bʼajtanto bʼa jabʼil 135.

Ja bʼa Israel sok ja paisik joybʼanubʼalyuji (Oriente Medio) wa x-axi makunuk ja stsoʼtsil ja cheji, ja chibo sok ja bʼa camello bʼa skʼulajel kʼuʼutsik. Ja mas naʼubʼal sbʼaji jani ja stsoʼtsil cheji. ¿Jas yuj jach wa xkalatiki? Yujni ja bʼa Biblia wa staʼa tiʼal chejik, bʼa wa sjoxoweyi ja stsoʼtsili sok kʼuʼutsik tojbʼesnubʼal sok tsoʼtsilik (1 Samuel 25:2; 2 Reyes 3:4; Job 31:20). Ja yal teʼ bʼa wa x-axi eluk ja lino jani wa x-axi makunuk bʼa skʼulajel kʼuʼutsik sok cha sbʼiʼilni lino sok tini wa xkʼulxi bʼa Egipto ma Israel (Génesis 41:42; Josué 2:6). Ja Biblia mi xyala ta ja israʼelenyoʼik wa stsʼunuwe ja tenukʼi, pe ja it tini wa x-axi makunuk bʼa Persia (Ester 1:6). Ja seda jelni chaʼan stsʼakola sok ti wa x-ijijan man paisik bʼa este (Apocalipsis 18:11, 12).

Sbʼaja tuktukil yelaw ayi, ja Diccionario de la Biblia wa xcholo: «Ja tsoʼtsili [...] kʼikʼni ja yelawi sok kafetik ma ayni tuk yelawik oj slajtik ja kʼan man sak, pe wa xbʼobʼ axuk och tuk yelawik». Ja yelaw púrpura jelni chaʼan stsʼakol sok ti wa x-aji eluk bʼa chanteʼik bʼa mar sbʼiʼil moluscos. Bʼa skʼulajel ja yelawik chak, kʼan, azul sok kʼikʼ, jani wa x-axi makunuk ja yal teʼiki, ja yechiki, ja spoʼwili sok jujuntik yal chʼin chanik.