¿Jas yuj oja wil jun majtanal jel chaʼanyabʼalil? Jani yuja chane jasunuk it: 1) Maʼ skʼulan, 2) jas yuj skʼulan, 3) jastik skʼulan bʼa oj yawi sok 4) ta wa skoltaya ja bʼa wa sakʼanili. Spensarajel sbʼaja jastik it wa skoltayotik bʼa oj jyajtaytik mas ja koltanel yaʼunejkitik ja Dyosi.

¿MAʼ SKʼULAN?

Jelni chaʼanyabʼal wa xkilatik jun majtanal ta ja maʼ yakitiki ay chaʼan xchol sok jel xkisatik. Tuk jel chaʼanyabʼal xkilatik yuja yakitik jun jpamilyatik ma jun lekil kamigotik, ama mi chaʼanuk stsʼakol, jastal ja majtanal ajiyi ja Jordan yuja Russell ja it jtaʼatik tiʼal ja bʼa bʼajtan artikulo. Pe ¿jasa slajelal yiʼoj ja it sok ja koltanel yaʼunej ja Dyosi?

Bʼajtan, ja Biblia wa xyala ja Dyos sjekakon ja bʼa «mundo ja mero yunini ba oj yaa quitic jun vida yajcʼachil» (1 Juan 4:9). Mastoni jel chaʼanyabʼal yuja yeʼn yaʼa, yujni mey pilan bʼa mas chaʼan xchol bʼa oj skʼuluk ja it. Jun tsʼebʼanum stsʼijbʼan: «Ja weʼn, wa bʼiʼil Jyoba, kechan weʼn ja mas niwana bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali» (Salmo 83:18). ¡Mini maʼ wa xbʼobʼ yakitik jun majtanal jastal it!

Xchabʼil, ja Dyos yeʼnani ja ‹jTatiki› (Isaías 63:16). ¿Jas yuj wa xkalatik ja it? Yujni yeʼn yakitik ja jsakʼaniltiki. Chomajkil, wa stalnayotik sok wa xcham skʼujol jmoktik jastalni jun lekil tatal sbʼaja yuntikili. Ja bʼa najate, ja Dyosi sjobʼoyi ja xchonabʼ sbʼiʼilan Efraín: «¿Mi maʼ jaʼuk ja Efraín ja maʼ jel lek xkila, ja kunin jel xkʼanaʼi? [...] ojni jnayi syajulal» (Jeremías 31:20). Ja yani, junxta wa xyabʼ ja Dyos sbʼaja yaʼtijumiki. Mi kechanta jaʼa jKʼulumantik bʼa jel juntiro Yipi, cha jani ja jTatik sok Kamigotik bʼa jel skʼanawotik. Ja yuj, chikan jas majtanal jakel bʼa yeʼna jelni chaʼanyabʼal.

 ¿JAS YUJ SKʼULAN?

Jujuntik majtanal jel chaʼanyabʼal yujni axi sok yajalkʼujolal sok mi tʼenubʼaluk. Ja maʼ meran jaman skʼujoli mi smajla oj ajuk kumxukyi ja jas wa xyaʼa.

Ja Dyosi jel skʼanawotik ja yuj yaʼa ja Yunin yuja keʼntiki. «Jayuj seca ba mundo ja mero yunini ba oj yaa quitic jun vida yajcʼachil», sok ja yuj «huax naatic que jel ja syajal scʼujol ja Diosi» (1 Juan 4:9). ¿Tʼilan maʼ oj skʼuluk ajyi ja it? Mini tʼusila. «Ja jkoltajeltik yuj ja kristojesusi» juni sjejel bʼa janekʼto syajal skʼujol yiʼoj jmoktik ja Dyos bʼa mi xbʼajintik (Romanos 3:24, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi).

¿Jas yuj ja majtanal it wa sjeʼa ja syajal skʼujol ja Dyosi? Ja Biblia wa xyala: «Ja Diosi, jel ja syajal scʼujol jmoctiqui porque seca ja Cristo ba oj cham yuj ja quentiqui» (Romanos 5:8). Yuja syajal skʼujoli, ja Dyos skoltay ja matik ajula sbʼajeʼi, jipubʼalkaneʼi soka mulanumiki. Mini wa xbʼajintik sok mi oj lajxukujtik stupjel ja yajtanel sjeʼunejkitik ja Dyosi. Ja yuj, mini bʼa ajyel jun majtanal bʼa mas chaʼanyabʼal yuja majtanal yaʼunejkitik ja Dyosi.

¿JASTIK SKʼULAN BʼA OJ YAKITIK?

Jujuntik majtanal jel chaʼanyabʼal yujni ja maʼ yaʼaʼi ayni jas skʼulan. Yajni june wa xyaʼa jun jasunuk bʼa jel syajtay sok wa xyakitik, jelni chaʼanyabʼalil xkilatik ja majtanal jaw, pes yujni ay jas kʼulan bʼa oj yakitik.

Ja Dyos «seca con ja único yunini» (Juan 3:16). Mini ay tuk jastal ja Yunin bʼa jel skʼana sok oj yakitik. Ja bʼa jitsan miyonik jabʼil ja yajni ya kujlajuk ja sutsatkʼinali, ja Jesús aʼtiji lajan sok ja sTati sok ‹jel gusto ajyi smok kʼakʼu kʼakʼu, sok tolanibida gusto ajyi ja bʼa stiʼ sati› (Proverbios 8:30). Ja Jesús jani ja Uninal jel xkʼanji juntiro yuja Jyoba, «como jun xta ni yabale» (Colosenses 1:13-15). Ja jastal jel kʼubʼan ay ja Dyos sok ja Yunini mini maʼ wa xbʼobʼ skʼuluk.

Pe anima jachuk yaʼa ja Yunini (Romanos 8:32). Jani yaʼa ja bʼa mas lek yiʼoji. Mey pilan majtanal bʼa wokolni yabʼ yajelkitik.

¿JAS YUJ JEL STʼILANIL?

Jujuntik majtanal jel chaʼanyabʼal yujni wa xkoltani ja bʼa jsakʼaniltiki, bʼobʼta bʼa jun jasunuk jel xmakunikujtik. Pensaraʼan aya wiʼoj jun chamel sok oj ajukawi jun tikʼe aʼan bʼa mi oj chaman sok mey awiʼoj stsʼakol, pe ay maʼ skʼapa sbʼaj oj stupawi, ¿anke jelni oja wa tsʼakatal?

«Ja maʼ smul ja huala chamtiqui, jaʼ ni ja Adani, como yintilotic nia, pero ja maʼ huas scʼuan ja Cristo oj ni aaji sac-huuca» (1 Corintios 15:22). Ja yintilotik ja Adani «huala chamtiq» pes mini xbʼobʼ elkotik libre yuja chameliki soka chamelchʼakeli; mini xbʼobʼ ajyukotik lek ja bʼa stiʼ sat ja Dyos sok yaljel mey jmultik. Yuja kechan chikʼ bʼakʼetotiki mini maʼ wa xbʼobʼ katik «sac-huuc». Ja Biblia wa xyala: «Mini june wa xbʼobʼ skolta ja smoji, sok mini stupjelyi ja Dyosi bʼa skoltajel sbʼaj yeʼna», pes mini xlajxikujtik (Salmo 49:7, 8). Wani xkʼanatik ay maʼ a-skoltayotik, pes mini oj lajxukujtik stupjel jach jtuchʼiltik ja koltanel yaʼunejkitik ja Dyosi.

Yuja niwan syajal skʼujol ja Jyoba, stupu gusto lek ja aʼan wa xmakuni bʼa mi oj chamkotiki sok jani yaʼa ja Jesusi. ¿Jastal wa xkoltani ja jas yaʼaʼi? «Oj bob cʼulajucotic perdonar porque jayujil pecʼ ja xchiqʼuel ja Cajualtic Jesucristo». Wa xkʼan kaltik, ta wa xkʼuʼantik sbʼaja xchikʼel spekʼa ja Jesukristo wa skoltayotik bʼa oj jkʼulajukotik perdonar ja jmultiki sok bʼa oj taʼ jsakʼaniltik bʼa juntiro (1 Juan 1:7;  5:13). Ja koltanel yaʼunej ja Dyosi wa xcha stojolan oj sakʼwuke ja matik jel xkʼanatikeʼi, pes ja Biblia wa xyala: «Smul ni jun huinic, jayuj huala chamtic jpetzaniltic pero cho stzʼacatal otro jun huinic, jaʼ ni ja huinic jau ja maʼ pax cristianoili [ja Jesús], jayuj oj to aaji sac-huucotic» (1 Corintios 15:21). *

Ja sakʼanil yaʼa ja Jesús jani ja majtanal mas chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Dyosi, pes yeʼna ja Dyos mas jel tʼilan bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali bʼa skʼulan ja it yuja jel skʼanawotiki. Sok mey pilan majtanal bʼa jel tʼilan juntiro, pes wa skoltayotik bʼa oj elkotik libre sbʼaja chameliki sok ja chamelchʼakeli. Ja yuj, mini ay pilan majtanal mas chaʼanyabʼal bʼa yaʼunejkitik ja Dyosi.

 

^ par. 19 Ta waxa kʼana oja nebʼ mas sbʼaja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos soka matik oj ya sakʼwuki, kʼuman ja kapitulo 7 bʼa libro ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?, yaʼuneje eluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Chomajkil ayxa elel bʼa jw.org/toj.