Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  2017, núm. 2

Xchonjel mosoʼik ja bʼa África soka América juni negosyo jel yaʼa takʼin.

Elel libre bʼa mosoʼil: ja bʼa najate soka bʼa jtyempotiki

Elel libre bʼa mosoʼil: ja bʼa najate soka bʼa jtyempotiki

Ja Blessing * kʼot bʼa Europa bʼa oj aʼtijuk bʼa skʼutsjel stsoʼotsil olomal. Pe yajni ayxa lajune kʼakʼu tikʼanxta wa xmakʼji sok teʼ sok wa xiwtaji bʼa ay jas oj kʼulajukyi ja spamilya, tʼenji bʼa oj xchon sbʼaj sok winik.

Lajan ton bʼa wa x-ilxi jujuntik mosoʼik ja bʼa Egipto.

Tʼilani oj skʼul ganar 200 sok 300 euro ja akwali bʼa oj stup jun jelal mas ja 40,000 euro * bʼa skʼanunej ja yixawali, ja ixuk wa skʼela ja naʼits bʼa wa xchono sbʼaje. Ja Blessing wa xcholo: «Jitsan ekʼele jpensaraʼan oj pak ajnel, pe xiwyon ja jas oj kʼulajukyi ja jpamilya. Mi xnaʼa jas oj jkʼuluk ajyi». Ja jas ekʼ sbʼaji junxtasok ja jastal aye chane miyon ixuk winik bʼa akʼubʼal ochuke mosoʼil ja bʼa niwan negosyo bʼa xchonjel sbʼaje.

Tʼusan mi chane mil jabʼiluk ja ekʼeli, jujuntik winik xchonowe jastal moso ja smoj-alijele, ja yajni keremto leki. Ja kerem it, sbʼiʼil José, ti kʼot mosoʼil bʼa jun pamilya jel chaʼanyabʼal bʼa Egipto. Ja stukil soka jas ekʼ sbʼaj ja Blessing, ja yajwal ja José lekni ilji ja kʼetʼanjani. Pe yajni ja kerem it mi skʼana ja jas kʼapjiyi yuja xcheʼum ja yajwal bʼa oj waysok, ja ixuki sleʼayi smul bʼa yala kʼan ixtalajuk. Ja yuj slutuwe sok smochowe sok kadena (Génesis 39:1-20; Salmo 105:17, 18).

Ja José waj jun moso ja bʼa najate, sok jaxa ja Blessing bʼa jtyempotik, pe xchawanile ixta iljiye yuj jun kostumbre bʼa najate: Ja xchonjel ixuk winiki, juni negosyo sbʼaja mas tʼilani jani ja takʼini.

JA GUERRA YA PAXUK JA MOSOʼIL BʼA JUN NIWAN NEGOSYO

Ja guerraʼiki jani ja modo mas pasil bʼa stajel mosoʼik. Wa xkʼuʼaxi, ja yajni ajyi jun guerra ja bʼa Canaán, ja faraón bʼa Egipto sbʼiʼil Tutmosis III yiʼaj och 90,000 presoʼanumik, sok ya ochuk mosoʼik  bʼa slejel minaʼik, skʼulajel temploʼik sok sjamjel ukʼumik.

Bʼa yojol ja smandaranel ja chonabʼ Roma, ja guerraʼiki jel wa xya ajyuk mosoʼik sok ay ekʼele yuja skʼanjel stajel mas mosoʼik wa snika oj ajyuk guerraʼik. Wa xkʼuʼaxi ja bʼa bʼajtan siglo, snalan ja swinkil ja chonab bʼa Roma moso ajyiye. Ja egipcioʼik soka romanoʼiki ixtani wa xyilawe. Bʼa jun sjejel, ja sakʼanile ja matik wa x-aʼtijiye ja bʼa minaʼik bʼa Roma, kechan 30 jabʼil sakʼane.

Soka tyempoʼi jomni ele. Ja bʼa sigloʼik dieciséis sok diecinueve, ja xchonjel mosoʼik ja bʼa África sok bʼa América wajni june ja bʼa negosyoʼik mas jel xyaʼa takʼin bʼa yibʼanal ja luʼumi. Jastalni yala ja UNESCO, bʼobʼta junuk 25 sok 30 miyonik winik, ixuk sok yal untik yamjiye sok chonjiye. Wa xkʼuʼaxi jitsan chamye ja yajni skʼutsuwe ja niwan mar Atlántico. Ja Olaudah Equiano, jun moso kan sakʼan ja bʼa wajume, xcholo: «Ja tsatsal awanel bʼa xiwela sbʼaj wa xyaweyi ja ixuke soka jastal x-alaliye ja matik wan chameli yawe paxuk spetsanil ja it bʼa jun sjejel jel yaj skʼeljel bʼa wokolni skʼuʼajel».

Triste yabʼjel, pe ja mosoʼili mini kechan ajyeluk ja bʼa najate. Ja bʼa jtyempotiki, ja Opisina Internacional sbʼaja Aʼteli, junuk 21 miyon ixuk winik wa x-aʼtijiye lajansok jastal mosoʼik sok jel tʼusan ma mini wa xtupjiye. Ja mosoʼik it wa x-aʼtijiye bʼa minaʼik, naʼitsik wa xkʼulaxi kʼuʼuts, bʼa stojbʼesel ladriyo, lugarik bʼa wa xchono sbʼaje, ma wa x-ochye criadaʼil. Ama mi stojol jach oj kʼulaxuk, ja tikʼe mosoʼal it wanxta pojxel.

Miyonik ixuk winik wantoni x-aʼtiye jastal moso.

JA SLEJEL BʼA ELEL LIBRE

Soka jastal jel ixta iljiye jitsan mosoʼik ochʼ tiroʼanuke bʼa slejel oj eluke libre. Ja bʼa bʼajtan siglo bʼajtanto bʼa jtyempotik, jun tiroʼanum sbʼiʼil Espartaco stojo cien mil mosoʼik bʼa oj tiroʼanuke soka Roma ama mi skʼulane ganar. Ja bʼa siglo dieciocho, ja mosoʼik ja bʼa isla bʼa caribe bʼa La Española kʼe tiroʼanuke sok ja yajwaleʼi. Ja jastal ixta iljiye ja bʼa yalajil skʼajmal askal snika jun guerra bʼa albʼi 13 jabʼil sok yiʼaj och bʼa mixa oj ajyuke mosoʼil ja swinkil Haití bʼa 1804.

Ja loʼil mas jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa tyempo najate, jaʼa yajni elye libre ja israʼelenyo ja bʼa Egipto. Junuk oxe miyon, juni niwan chonabʼ aji eluk libre ja bʼa mosoʼili. Ja yuj kʼanxi ay maʼ oj koltajukeyuj bʼa oj eluke libre, yujni ja Biblia wa xyala ja egipcioʼiki  kongana stʼenawe bʼa «tuktukil tikʼe tsatsal aʼtel» (Éxodo 1:11-14). Jun faraón yaʼa ja mandar bʼa oj milxuk ja yal alatsik winik bʼa mi oj pojxuk ja israʼelenyoʼiki (Éxodo 1:8-22).

Soka jastal elye libre ja israʼelenyoʼik tukni lek yujni yeʼn yaʼ el libre ja Dyosi. Ja yeʼn yalayabʼ ja Moisés: «Wa xnaʼa lek ja syajal ja swokoleʼi. Sok oj koʼkon bʼa oj kaʼ eluke libre» (Éxodo 3:7, 8). Man bʼa jtyempotik, ja judíoʼiki wa skʼintaye jabʼil jabʼil ja sPascuaʼil ja jas ekʼ ja ekʼele jaw (Éxodo 12:14).

JA XCHʼAKELAL BʼA JUNTIRO JA AJYEL MOSOʼILI

Ja Biblia wa xyala: «Soka Jyoba ja jDyostiki mi skʼulan ja bʼa mi stojoluki», sok wa xyalkabʼtik mini stukbʼes sbʼaj (2 Crónicas 19:7; Malaquías 3:6). Ja Dyosi sjekakon ja Jesús «bʼa oj [s]loilta yab ja matik mi jas yiojei [...] jaxa matic naca mochan tei, jac cal yabye que libre xa aye» (Lucas 4:18). Ja it mi wa stojolan jak bʼa Luʼum bʼa yajel el libre ja ixuk winik ja bʼa mosoʼili. Ja Jesús jaki bʼa oj ya el libre ja ixuk winik sbʼaja mulali soka bʼa chamelchʼakeli. Pes yeʼnani yala: «Ja smeranili oj ya huajanic libre» (Juan 8:32). Ja smeranil sjeʼa ja Jesús wani yajel el libre ja ixuk winik bʼa jitsan modo (kʼela ja rekwagro « Elel Libre bʼa jun pilan tikʼe mosoʼil»).

Anima bʼa tuktukil modo, pe ja Dyosi skoltay ja José soka Blessing bʼa oj eluke libre. Ja bʼa kapitulo 39 man 41 bʼa sjuʼunil Génesis, oj bʼobʼa kʼumuk sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja José. Sok jastalni oj kiltik, ja jastal el libre ja Blessing cha jelni chaʼanyabʼalil.

Yajni aji eluk bʼa jun chonabʼ bʼa Europa, ja Blessing ti waj bʼa España. Ti tiw kʼe spaklay ja Biblia soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Spensaraʼantani oj stojbʼes ja sakʼanili, ja yuj sleʼa jun yaʼtel sok spatayi skʼujol ja yixawal ajyi bʼa oj ajuk koʼyi ja sjeli ja bʼa ixawiki. Jun kʼakʼu, ja yixawal ajyi ja Blessing kʼumaji bʼa telepono. Wa skʼana oj chʼayjukyi ja sjeli sok oj ajuk perdon. ¿Jasun ekʼi? Ja yeʼn kʼeta spaklay ja Biblia soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba. «Snajel ja smeranili wa xya elan libre bʼa modoʼik mini wa x-ekʼ bʼa wa pensar», yala ja Blessing.

Ja Jyoba jelni yaj yabʼ ja wokolik ekʼ sbʼaj ja xchonabʼ ja bʼa Egipto sok jachni yaj wa xcha yabʼ ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtik ja bʼa jtyempotiki. Bʼa oj chʼayuk ja tuktukil tikʼe mosoʼili, ja ixuk winiki wani skʼana jun niwan stukbʼesel; sok jani jaw ja jas wa skʼapa oj skʼuluk ja Dyosi. «Pero ja quentiqui, jaʼ ni snihuanil jcʼujoltik ja satqʼuinali jau ba yajcʼachili soc ja luum jau yajcʼachil oj aajuc quitic ja jastal ni yalai. Ja tihui, puro toj ja suinquili» (2 Pedro 3:13).

^ par. 2 Tukbʼesnubʼal ja sbʼiʼili.

^ par. 3 Ja it wa stojolan junuk 1,900 sok 2,800 peso ja akwali, sok mas ja 380,000 peso ja sjeli.