PENSARAʼAN kʼotela jun nebʼuman bʼa Jesús ja bʼa bʼajtan siglo sok jawa kongregasyon wanto ajiyi jun karta sjekunej ja jekabʼanum Pablo. Yajni wana smaklajel ja wan kʼumajeli, ja weʼn waxa wabʼ ja jekabʼanum Pablo tikʼanxta wa staʼa tiʼal ja yaljel «ja yabal ja Diosi», bʼa ja kʼotel ja Poko Testamento (2 Timoteo 3:15). «Wani xkʼana oj jkʼel ja teksto wan stajel tiʼali», jach waxa pensaraʼan. Pe ja bʼa tyempo jaw, stajel jun teksto mini pasiluka. ¿Jas yuj?

MEY KAPITULOʼIK SOK BERSIKULOʼIK

¿Jastal maʼ kʼotel ja poko juʼunik bʼa «yabal ja Diosi» ja bʼa styempo ja Pablo? Ja bʼa slam it wa xjexi june: jun yal xetʼan ja bʼa libro bʼa Isaías ti taxel bʼa Royoʼik bʼa mar Muerto. Jastalni waxa wila, kʼotel jun xetʼan tsʼijbʼunubʼal bʼa staʼunej sbʼaj ja yaljeliki. Cha mey yiʼoj kapituloʼik sok mini bersikuloʼik jastalni wa xkatik makunuk ja wego.

Ja tsʼijbʼanumik bʼa Biblia mi spilawe sok kapituloʼik sok bersikuloʼik ja rason aji ekʼyile yuja Dyosi. Kechantani stsʼijbʼane bʼa jun modo oj chʼak kʼumaxuk yibʼanal sok mi xentik yamanuk. ¿Mi maʼ jachni wa xkʼulantik yajni wa x-ajikitik jun karta bʼa jel tʼilan bʼa june maʼ jel xyajtaytik? Wani xkʼumantik yibʼanal, sok mi xentik yamanuk.

Ja mi pilubʼaluk sok kapituloʼik sok bersikuloʼik jelni wokol juntiroʼa. Ja jas ita wa xbʼobʼ skʼuluk ja Pablo bʼa oj staʼ tiʼal ja tekstoʼiki kechani wa xyala «ti ni tzʼijbanubal ja ba yabal ja Dios» ma jastal «yalunej ni ja Isaiasi» (Romanos 3:10; 9:29). Jelni wokol stajel ja tekstoʼiki, kechani mi jel wokol wa staʼa ja maʼ wa snaʼa sbʼaj lek ja «yabal ja Diosi».

Chomajkil, ja «yabal ja Diosi» mi lomta rasonik jakel bʼa Dyos. Bʼa xchʼakulabʼil ja bʼajtan siglo, tojbʼesnubʼalxa bʼa 66 libroʼik. Ja yujil, ja bʼa jtyempotiki jelni xyaʼawe tsʼakatal ja kʼumumanik bʼa Biblia yuja ayiʼojan kapituloʼik sok bersikuloʼik bʼa wa xkoltajiye stajel ja jas wa sleʼaweʼi, jastalni ja jitsan teksto ja bʼa skartaʼik ja Pablo.

Pe bʼobʼta oja jobʼa bʼaj: «¿Maʼ xchʼika skapituloʼik sok sbersikuloʼik ja Biblia?».

¿MAʼ XCHʼIKA SKAPITULOʼIK?

Wa x-alxi ja maʼ spila ja Biblia jach sok kapituloʼik jani ja pagreʼal inglés Stephen Langton, bʼa tsaʼan kʼot arzobispo bʼa Canterbury. Ja yeʼn skʼulan ja bʼa skʼeʼulabʼil ja siglo 13, yajni maestroʼay ja bʼa Universidad bʼa París (Francia).

Pe bʼajtanto, ja paklanumik bʼa Biblia sleʼawetani tuktukil modo bʼa spiljel ja Biblia jach xentik yaman ma kapituloʼik, soka jas wa skʼanawe jani bʼa mi wokoluk stajel. Pensaraʼan ja stukil yiʼoj slejel jun teksto bʼa junta kapitulo soka slejel yibʼanal jun libro, jastal ja bʼa Isaías, bʼa ayiʼojan 66 kapituloʼik.

Pe ja jaw, ya kʼe jun kʼumal. Ja paklanumik bʼa Biblia skʼulane jitsan modoʼalik bʼa mi slaja sbʼaje. Jun sjejel, bʼa june pilxi ja Evangelio bʼa Marcos bʼa junuk 50 kapituloʼik, sok mini kechanuk 16 kapitulo yiʼojan jastal ja wego. Ja bʼa styempo ja Langton, ja bʼa París, ajyiye jitsan eskwelanteʼik bʼa jakele bʼa  tuktukil país sok yiʼojan ja sBibliaʼe. Pe ja eskwelanteʼik soka maestroʼik wani xwokolaniye yajni wa staʼawe tiʼal ja junxta teksto. ¿Jas yuj? Yujni ja jastal pilubʼal ja sjuʼune mi slaja sbʼaj.

Ja yuj ja Langton skʼulan jun yajkʼachil spilulabʼil ja kapituloʼiki. Jastalni wa xyala ja juʼun The Book—A History of the Bible (Ja Libro. Loʼilik sbʼaja Biblia), ja jastal skʼulani «payji ja kʼumumaniki soka tsʼijbʼanumiki [sok] wegoxta pukxi ekʼ bʼa yibʼanal ja Europa». Ja jastal spila ja kapituloʼik ja Langton jani wa xya makunuk jitsan Bibliaʼik ja bʼa jtyempotiki.

¿MAʼ XCHʼIKA SBERSIKULOʼIK?

Junuk 300 jabʼil tsaʼan, bʼa yojol ja siglo 16, ja Robert Estienne jun winik jel chapan sok wa skʼulan imprimir juʼunik xchapa jun modoʼal bʼa mas pasil. Ja jasa wa skʼana jani oj lokwanuk bʼa spaklajel ja Biblia, sok yaʼa sbʼaj kwenta ja janekʼto oj makunuk ja oj yijan kapituloʼik sok bersikuloʼik.

Ja Robert mi yeʼn waj ja bʼajtan maʼ spensaraʼan spiljel ja tekstoʼik jach sok bersikuloʼik. Sigloʼik bʼajtan, ja judíoʼik matik skʼulane kopyar ja Biblia spiluneje ajyi jach sok bersikuloʼik ja Biblia bʼa hebreo (ma Poko Testamento), pe mey yiʼoj kapituloʼik. Pe jastalni soka kapituloʼiki, mini ayiʼojan jun modoʼal bʼa wa slaja sbʼaj ja jastal pilubʼali.

Ja Robert spila ja Yajkʼachil Testamento (ma juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego) sok sleʼa yajkʼachil bersikuloʼik sok ya staʼ sbʼaj soka Biblia bʼa hebreo. Ja bʼa 1553 aji eluk ja bʼajtan Biblia bʼa francés jach yibʼanal bʼa ojni slajtik ja jastal pilubʼal sok kapituloʼik sok bersikuloʼik ja bʼa jtyempotiki. Jujuntik kʼenanumik yalawe yuja pilxi sok bersikuloʼiki chʼak eluk xentik yaman ja tekstoʼik bʼa Biblia, soka it lajansok mixabʼi syaka sbʼaj sok mixa slaja sbʼaj ja jas wa xyala. Pe ama jachukuk, ja tuki wegoxta yawe makunuk.

JUN KOLTANEL BʼA SPAKLAJEL JA BIBLIA

Spiljel jach kapituloʼik sok bersikuloʼik ja Biblia lajansok mi wokoluk yabʼjel, pe ja modoʼal it wa x-ikʼwani och bʼa tojxta stajel jujune ja bersikuloʼiki, jastalni jun direksyon. Ja smeranili, ja jastal pilxi sok kapituloʼik sok bersikuloʼik mixani ja tojwani ja Dyosi sok ayni ekʼele kʼutsan kanel ja teksto. Pe jelni xkoltani bʼa mi wokoluk stajel ja bersikuloʼik bʼa jel stʼilanil xkilatik, pes jachni jastal wa xjisatik ja yaljelik bʼa jun juʼun ma jun libro bʼa wa xkʼana oj ka juljkʼujoltik.

Ama jelni xkoltani yuja ayiʼojan kapituloʼik sok bersikuloʼik, pe ja mas ay stʼilanili jani yabʼjel stojolil ja srason wa xyaʼakitik ja Dyos ja bʼa Yabʼali. Leʼa modo bʼa skʼumajel yibʼanal jun loʼil sok mi kechanta skʼumajel jun bersikulo stuchʼil. Ta jach waxa kʼulan, masni oj kʼajyan soka «yabal ja Diosi» bʼa ojni yawi snajel bʼa oja taʼ akoltajel (2 Timoteo 3:15).