Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Mayo bʼa 2016

¿Wanto maʼ stukbʼesel jawa sakʼanil ja Biblia?

¿Wanto maʼ stukbʼesel jawa sakʼanil ja Biblia?

«Sbej xa que oj tucbuc juntiro ja jpensartiqui» (ROMANOS 12:2).

TSʼEBʼOJ 29 SOK 52

1-3. a) ¿Jastik junuk bʼa wokolni stukbʼesel bʼa keʼntik tsaʼan yajni kiʼajtikta jaʼi? b) Yajni wa xkabʼtik jel wokol bʼa keʼntik stukbʼesel jbʼajtik, ¿jastik sjobʼjel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

BʼAJTANTO oj kʼot taʼumantiʼ bʼa Jyoba, ja Kevin jitsan jabʼil tajni sok takʼin, snukʼu may, jel xyuʼaj juntiro sok yabʼ droga [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Yajni snebʼa bʼa Jyoba, skʼana oj yamigoʼuk. Pe bʼajtanto oj yiʼ jaʼ, jitsani ja jastik stukbʼes ja bʼa sakʼanili. Stsʼakatal ja skoltanel ja Jyoba sok ja yip ja Yabʼali, ja Biblia, bʼobʼ stukbʼes sbʼaj (Hebreos 4:12).

2 Tsaʼan yajni yiʼajta jaʼ ja Kevin, ja yeʼn wantoni skʼana stukbʼesel mas ja sakʼanil bʼa oj kʼot jun lekil yaʼtijum Dyos (Efesios 4:31, 32). Jun sjejel, jelni wego xtajki. Jelni cham xyabʼ ja jel wokol bʼa yeʼna stukbʼesel ja smodo jaw. Ja yeʼn wa xcholo bʼa masni wokol yabʼ stukbʼesel ja jel wego xtajki  yuja jastik mi lek wa skʼulan bʼajtanto oj yiʼ jaʼi. Ja yuj spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa akoltajuk sok spensaran snebʼjel sbʼaja Biblia.

3 Bʼajtanto oj kitik jaʼ, jitsani bʼa keʼntik cha tʼilani jtukbʼestik ja jsakʼaniltiki. Jachuk bʼobʼ jkʼuluktik ja jas wa skʼana ja Biblia. Pe bʼobʼta wa xkaʼa jbʼajtik kwenta bʼa wantoni skʼana stojbʼesel ja jpaltatik bʼa oj kʼotkotik mas jastal ja Dyos soka Kristo (Efesios 5:1, 2; 1 Pedro 2:21). Jun sjejel, bʼobʼta wa xkilatik bʼa lajansok jel kʼajyel wala ochtik parte ma sloʼiltajel ja tuki. Ma bʼobʼta ayni ekʼele mi xkʼulantik ja bʼa toji yujni wala xiwtik ja jas oj spensaraʼuke ma oj yal-e ja tuki. Bʼobʼta jitsanxa jabʼil jleʼunejtik modo bʼa stukbʼesel jbʼajtik, pe wantoni xkʼulantik. Ja yuj bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jas yuj jel wokol juntiro bʼa keʼna stukbʼesel jbʼaj? ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluk bʼa stojbʼesel mas ja jmodo jastalni wa xyala ja Biblia?».

OJNI BʼOBʼ KATIK GUSTOʼAXUK JA JYOBA

4. ¿Jas yuj mi xbʼobʼ katik gustoʼaxuk ja Jyoba bʼa yibʼanal ja jas wa xkʼulantiki?

4 Ja matik wa xkaʼteltaytik ja Dyos wani xyajtaytik sok wa xkʼanatik yajel gustoʼaxuk sok spetsanil jkʼujoltik. Pe mini tolabida wa xlajxikujtik, pes yujni mulanumotik. Tikʼani wa xkabʼ ayotik jastal ja jekabʼanum Pablo, bʼa yala wani skʼana skʼulajel ja bʼa toji, pe mi tolabida lajxiyuj skʼulajel (Romanos 7:18; Santiago 3:2).

5. a) ¿Jastik junuk tʼilan katikan skʼulajel bʼajtanto oj kitik jaʼ? b) ¿Jastik jpaltatik bʼa wanto yajel wokolanukotik?

5 Bʼa yijel jaʼ sok kʼotel jastal taʼumantiʼik bʼa Jyoba, tʼilani katikan skʼulajel jastik junuk bʼa wa xyilkʼujolan ja Jyoba (1 Corintios 6:9, 10). Pe yuja mulanumotikto, wani xkʼojchin koktik, anima jitsanxa jabʼil kiʼojtik jaʼ (Colosenses 3:9, 10). Bʼobʼta ayni ekʼele wa xkʼankʼuni kujtik skʼulajel jun jasunuk mi lekuk ma jel tuk xkabʼ ayotik, ma bʼobʼta jel wokol xkabʼtik bʼa skomjel jun jpaltatik ja bʼa jmodotiki. Sok bʼobʼta jitsanxa jabʼil wantik wokolanel yuja jpaltatik jaw.

6, 7. a) Ama mulanumotik, ¿jasa wa xyaʼakan bʼa oj kamigoʼuktik ja Jyoba? b) ¿Jas yuj mok katikan skʼanjelyi perdon ja Jyoba?

6 Ama mulanumotik, ojni bʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba sok yaʼteltajel. Mokni chʼay jkʼujoltik kʼot kamigoʼuktik ja yeʼn yujni ay jas yila lek bʼa keʼntik sok skʼana bʼa oj jnatik sbʼaj (Juan 6:44). Ja yeʼn wa snaʼa kʼotelotik mulanum sok ja yujil ayni jpaltatik sok wa xkʼojchin koktik. Pe ama jachukuk, ja Jyoba skʼana oj kamigoʼuktik.

7 Yuja niwan syajal skʼujol yiʼoj jmoktik ja Jyoba, yakitik jun majtanal jel chaʼanyabʼalil. Sjekakon ja Yunin ja bʼa Luʼumi bʼa jak ya ja sakʼanil sok stupjel ja jmultiki (Juan 3:16). Yajni wa xleʼa jun jmultik, ojni bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba bʼa ayaʼotik perdon. Stsʼakatal ja xchamelal ja Jesús, ja Dyos wa xyaʼawotik perdon sok wa xyaʼakan bʼa ojto kamigoʼuktik (Romanos 7:24, 25; 1 Juan 2:1, 2). La juljkʼujoltik ja Jesús chamni sbʼaja ixuk winik matik wa sutxi skʼujole. Ja yujil, yajni wa xkabʼtik mi lek ja jas jkʼulunejtiki, mok katikan skʼanjelyi ja Jyoba bʼa ayaʼotik perdon. Pe ta mi xkʼanatikyi perdon yujni wa xpensaraʼantik mi xbʼajintik,  jachni oj kʼotkotik jastal ja maʼ mi skʼana oj sakʼ ja skʼabʼ yajni kux ayi. ¡Janekʼto wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa skʼana oj kamigoʼuktik ama mulanumotik! (Kʼuman ja 1 Timoteo 1:15).

Ta wa xkʼana oj kamigoʼuktik ja Dyosi, tʼilani oj jkʼujoluktik snochjel ja smodo ja yeʼn soka bʼa Yunini

8. ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa stojbʼesel mas ja jpaltatiki?

8 Ja smeranili, mini xbʼobʼ kaltik ta mey jpaltatik ma yajel smuluk ja tuki. Ja Jyoba yalunej kabʼtik jas tikʼe ixuk winik lek xyila ja yeʼn bʼa oj yamigoʼuk (Salmo 15:1-5). Ja yuj, ta wa xkʼana oj kamigoʼuktik ja Dyosi, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa snochjel ja smodo ja yeʼn sok ja bʼa Yunini. Cha tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa oj jkom jbʼajtik soka jastik wa xkʼankʼuni skʼulajel bʼa mi lekuk sok yajel eluk ja janekʼ xbʼobʼkujtiki. Ama jitsanxa jabʼil kiʼojtik jaʼ, tʼilani oj tojbʼestik mas ja jmodotiki (2 Corintios 13:11).

9. ¿Jastal wa xnaʼatik bʼa ojni bʼobʼ kitik ja yajkʼachil modo?

9 Ja jekabʼanum Pablo yaʼa ja rason it: «Ja ajyi, jel piero juntiro ja jmodotiqui. Jex cʼancʼoni oj cʼultic ja ba mi sbejuqui. Quentic mismo huax lola jbajtic que lec ja jas huantic scʼulajeli. Ja viejo modo jahui, ¡la xa cactatic cani!». Sok snochoyi: «Sbej xa oj tultic ja yajcʼachil modo. La xa ajyucotic toj tʼusan, pero meran. La xa jnebtic tʼusan ja smodo ja Diosi. Ja jastal jahui, jach ni mero huas scʼana ja Diosi» (Efesios 4:22-24). Ja it wa stojolan tʼilani oj jkʼujoluktik stojbʼesel sok yijel ja «yajcʼachil modo». Ja yuj chikan janekʼxa tyempo wantik yaʼteltajel ja Jyoba, tolabida wani xbʼobʼ jnebʼtik mas sbʼaja smodo. Sok ja Biblia ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa mok katikan stojbʼesel ja jmodotik bʼa oj kʼot slaj jastal ja bʼa Jyoba.

¿JAS YUJ JEL WOKOLI?

10. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa jachuk ja Biblia oj skoltayotik stukbʼesel jbʼajtik? b) ¿Jastik sjobʼjel la ka jbʼajtik?

10 Jpetsaniltik wa xkʼana oj jkʼuʼuktik ja jas wa xyala ja Biblia. Pe ta wa xkʼana oj jtukbʼes jbʼajtik mas, tʼilani kongana oj jkʼujoluktik. ¿Jas yuj jel tʼilani? ¿Mi maʼ oj bʼobʼ skʼuluk ja Jyoba bʼa mi wokoluk oj kabʼtik skʼulajel ja bʼa leki?

11-13. ¿Jas yuj ja Jyoba wa smajlay oj jkʼultik pwersa skomjel ja jas mi lek wa xkʼankʼuni kujtik skʼulajel?

11 Yajni wa xpensaraʼantik bʼa yibʼanal ja jas skʼulunej ja Jyoba, mini xtʼabʼtʼuni jkʼujoltik bʼa ayni yiʼoj ja ipal bʼa skʼulajel chikan jasa. La jpensaraʼuktik sbʼaja Kʼaʼuji. Bʼa jujune segundo jitsan lek ja yip wa xya eluki. Kechan tʼusila ja yip wa xjul ja bʼa Luʼumi, pe malantani wa xmakuni bʼa oj ajyuk sakʼanil ja bʼayotiki (Salmo 74:16; Isaías 40:26). Ja Jyoba cha wa xyayi yip ja yaʼtijumik yajni wa xmakuniyujile (Isaías 40:29). Ja yujil, bʼobʼta jujuntik wa sjobʼo sbʼaje jas yuj ja  Jyoba mi xyaʼakan bʼa pasil stojbʼesel ja jas mi lek wa xkʼana oj jkʼuluktiki.

12 Ja Jyoba yaʼunejotik libre bʼa keʼn oj jtsatik ja jas wa xkʼana oj jkʼuluktik. Ja yeʼn wa xyaʼakan bʼa keʼn oj jtsatik ta oj jkʼuʼuktik ma miyuk. Yajni wa stsaʼatik skʼuʼajelyi sok wa xkʼujolantik skʼulajel ja jas wa skʼana, wa xjeʼatik wa xyajtaytik sok wa xkʼana oj katik gustoʼaxuk. Ja Satanás wa xyala ja Jyoba mey yiʼoj derecho bʼa oj yaʼotik mandar. Pe yajni wa xkʼuʼantik ja Dyos, wa xjeʼatik bʼa wa xkʼanatik yeʼn ayaʼotik mandar. Sok ja jTatik Dyosi jel chaʼanyabʼalil xyila ja wa xkʼujolantik skʼuʼajeli (Job 2:3-5; Proverbios 27:11). Yuja Jyoba mi xyaʼakan bʼa pasil oj komtik ja jas mi lek wa xkʼankʼuni kujtik skʼulajeli, jach wa xjeʼatikyi toj wala ajyitik sok wani xkʼana yeʼn ayaʼotik mandar.

13 Ja Jyoba wa xyalakabʼtik tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa snochjel ja smodoʼiki (Colosenses 3:12; kʼuman ja 2 Pedro 1:5-7). Ja yeʼn wa smajlay bʼa oj jkʼultik pwersa skomjel ja jastik wa xpensaraʼantik soka jastal wala taxtiki (Romanos 8:5; 12:9). Ta wa xkʼujolantik stukbʼesel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki sok ta wa xlajxikujtik, jelni gusto oj ajyukotik.

LA KATIKAN JA YABʼAL JA DYOS A-STUKBʼESOTIK

14, 15. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj ajyukujtik ja modoʼalik lek xyila ja Jyoba? (Kʼela ja rekwagro « Stukbʼes ja sakʼanile stsʼakatal yuja Biblia soka orasyon»).

14 ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj ajyukujtik ja modoʼalik lek xyila ja Jyoba? Mini keʼn jtuchʼiltikta oj kiltik ja jastik tʼilan oj jtukbʼestiki. Tʼilani oj katikan ja  Jyoba bʼa a-stojotik. Ja Romanos 12:2 wa xyala: «A chʼay acʼujolex ja modo ja ba mundo iti. Sbej xa que oj tucbuc juntiro ja jpensartiqui ba oj naatic jasuncʼa mero huas scʼana ja Dios oj cʼultiqui». Ta wa xkʼana oj jnatik jasa lek xyila ja Jyoba, tʼilani oj katik makunuk ja koltanel wa xyaʼakitiki. Tʼilani oj jkʼumuktik kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia, spensarajel ja bʼa wa xkʼumantiki sok skʼanjelyi ja yipi (Lucas 11:13; Gálatas 5:22, 23). Ta jach wa xkʼulantik, ja Jyoba oj skoltayotik bʼa snajel ja jas lek xyila, sok ja keʼntik oj jnebʼtik ja jastal wa spensaraʼan ja yeʼn. Sok ja jas oj jpensaraʼuktik, ja jas oj kaltik soka jas oj jkʼuluktik jelni lek oj yil ja Jyoba. Pe ama jachuk, tʼilani oj komtik ja jas mi lek wa xkʼankʼuni kujtik skʼulajel (Proverbios 4:23).

Nolo artikuloʼik bʼa juʼuntik ma tekstoʼik bʼa Biblia bʼa oj skoltaya stukbʼesel jawa palta sok kʼuman yajni xmakuniwuji. (Kʼela ja parrapo 15).

15 Pe mi kechanuk skʼumajel kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia, cha tʼilani oj jpaklaytik soka skoltanel Ja Juʼun Cholumani soka ¡Despertad! Jitsan artikulo ja bʼa rebistaʼiki wa sjeʼakitik jastal snochjel ja smodo ja Jyoba sok jastal stojbʼesel ja jpaltatiki. Bʼobʼta ayni ekʼele jujuntik artikulo ma teksto bʼa Biblia jani yiʼojan ja jas wa xmakunikujtiki. Ojni bʼobʼ jnoltik ja jaw bʼa skʼumajel yajni wa xmakunikujtiki.

16. ¿Jas yuj mok el jganatik ta mi wego xtukbʼes jbʼajtiki?

16 Wani xyiʼaj tyempo snebʼjel bʼa snochjel ja smodoʼik ja Jyoba. Ja yuj,  la ajyukujtik pasensya ta wa xkabʼtik wantoni skʼana oj jtukbʼestik mas ja jmodotik jastal wa xkʼanatik. Bʼobʼta ja bʼajtanto tʼilan oj tʼen jbʼajtik bʼa skʼulajel ja jas wa xyala ja Biblia. Pe mokni el jganatik. Yajni mas wa xkʼujolantik spensarajel sok skʼulajel jastal wa skʼana ja Jyoba, masni pasil oj jpensaraʼuktik jastal yeʼn sok oj jkʼuluktik ja bʼa toji (Salmo 37:31; Proverbios 23:12; Gálatas 5:16, 17).

LA JPENSARAʼUKTIK JA BʼA TSAMAL TYEMPO JAKUMI

17. Ta toj wala ajyitik soka Jyoba, ¿jas tsamal tyempo wa xmajlaytik?

17 Jelxani xkʼanatik oj eljul ja kʼakʼu bʼa oj chʼayuk ja mulali sok oj kaʼteltaytik ja Jyoba bʼa tolabida. Ja bʼa tyempo jaw, mixani oj ajyuk jpaltatik. Sok maxani jel pasil oj kʼot jlajtik jastal ja Jyoba. Pe ama mulanumotik ja wego wani xbʼobʼ kaʼteltaytik stsʼakatal ja xchamelal ja Yunini. Ta mi xkaʼatikan stojbʼesel jbʼajtik sok skʼuʼajelyi ja jas wa sjeʼakitik bʼa Biblia, ojni katik gustoʼaxuk.

18, 19. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Biblia ayni yip bʼa wa stukbʼes ja jsakʼaniltiki?

18 Ja bʼa sbʼajtanilik parrapo jtaʼatik tiʼal sbʼaja Kevin, jun jmoj-aljeltik bʼa jel wokolani skomjel ja stajkeli. Ja yeʼn spensaraʼan ja bʼa jas skʼuman ja bʼa Biblia sok skʼujolan stukbʼesel sbʼaj. Chomajkil, skisa ja srasonik ja tuk smoj-aljeliki. Anima yiʼaj jujuntik jabʼil bʼa stukbʼesel sbʼaj, soka tyempo kʼot jun skoltuman ansyano. Sok ja bʼa 20 jabʼil ekʼta wan aʼtel jastal ansyano ja bʼa kongregasyon. Pe wa xyabʼ wantoni skʼana stukbʼesel mas ja spaltaʼiki.

19 Jastalni ja Kevin, ja keʼntiki ojtoni bʼobʼ katik tojbʼuk mas ja jmodotiki. Ta wa xkʼulantiki, kʼakʼu kʼakʼu ojni kʼot kamigoʼuktik mas ja Jyoba (Salmo 25:14). Mok la katikan skʼujolajel bʼa stukbʼesel jbʼajtik ja bʼa lek xyila, sok ja yeʼn ojni skoltayotik. Jachuk oj kiltik ja Biblia ayni yip bʼa stukbʼesel ja jsakʼaniltik (Salmo 34:8).

^ [1] (parrapo 1): Ja it mi jaʼuk ja mero sbʼiʼili.