«Pero ja huenlexi, laman la ajyiyex» (MARCOS 9:50).

TSʼEBʼOJ 39 SOK 35

1, 2. a) Cholo jujuntik kʼumal wa xtax ja bʼa Génesis. b) ¿Jas yuj ja Biblia wa staʼa tiʼal sbʼaja kʼumalik it?

JA Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jujuntik ixuk winik bʼa kʼeye kʼumal soka tuki. ¿Ay maʼ bʼa apensaraʼunej sbʼaja kʼumalik jaw? Ja bʼa sbʼajtanil kapituloʼik bʼa Génesis wa xyala bʼa jujuntik. Jun sjejel, ja Caín smila ja yijtsʼin Abel (Génesis 4:3-8). Ja Lamec smila jun kerem yuja makʼji (Génesis 4:23). Ja stalnachejik ja Abrahán kʼeye kʼumal soka stalnachejik ja Lot (Génesis 13:5-7). Ja Agar yaʼa sbʼaj mas niwan yuja Sara, jaxa Sara tajki soka Abrahán (Génesis 16:3-6). Ja Ismael yila kontra ja ixuk winik matik joybʼanubʼalyuji, jaxa ixuk winiki cha skontraʼane ja Ismael (Génesis 16:12).

2 ¿Jas yuj ja Biblia wa staʼa tiʼal sbʼaja kʼumalik it? Yujni wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja ixuk winik mulanume it ja bʼa meran wokolik ajyiyujile. Chomajkil, ja keʼntiki mulanumotik sok oj bʼobʼ ekʼ jbʼajtik jastal jaw. Yajni x-ekʼ ja jaw, la jnochtik ja lekil sjejelik yaʼunejkan ja Biblia sok miyuk ja bʼa sjejelik mi lekuki (Romanos 15:4). Jachuk oj jnebʼtik jastal ajyel laman soka tuki.

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

3 Ja bʼa artikulo it oj kiltik jas yuj jel tʼilan oj jtojbʼestik ja  kʼumalik wa x-ajyikujtik soka tuki sok jastal oj jkʼultik. Chomajkil oj kiltik jujuntik rasonik bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik. Cha oj skoltayotik bʼa lek oj ajyukotik soka Jyoba soka tuki.

JAS YUJ JEL TILAN STOJBʼESEL JA KʼUMALIKI

4. a) ¿Jastal cha kʼot spensaraʼuke ja ixuk winik jastal ja Satanás? b) ¿Jas wokolik yiʼojani?

4 Ja Satanás yeʼn mero smul yuja ixuk winik mini tʼun tsoman aye sok yuja jel xkʼeye kʼumali. La kiltik jas yuj jach wa xkalatiki. Ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén, ja Satanás yala ja ixuk winik yeʼn wa xbʼobʼ stsaʼe ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki, sok mibʼi tʼilan oj skʼuʼuke ja Dyosi (Génesis 3:1-5). Pe yajni wa xkilatik ja jasa wan ekʼel ja bʼa jtyempotiki, wani xkilatik jaman lek ja modoʼal jaw kechan wa xyiʼajan wokol. Jitsan ixuk winik wa spensarane ayiʼoje derecho bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Kechanta wa spensarane bʼa yeʼnle sok bʼa skʼulajel ganar ja tuki. Soka jas wa skʼulaneʼi mini xchamskʼujole ta oj syajbʼese ja tuki. Ja it kechanta wa snika kʼumal. Pe ja Biblia wa sjeʼakitik ta wego wala tajkitik, ojni ajyukujtik wokolik soka tuki ma bʼobʼta oj kokotik bʼa jun mulal (Proverbios 29:22).

5. ¿Jas rasonik yaʼa ja Jesús bʼa stojbʼesel ja kʼumalik?

5 Ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli, ja Jesús sjeʼayi ja snochumaniki bʼa ajyel laman soka tuki ama lajansok mini oj yawe el slekilal. Bʼa oj koltajuke bʼa mi oj kʼeʼuke kʼumal, ajiyile jitsan rason yuja Jesús. Jun sjejel, yala oj sjeʼe lek ja smodoʼe, aʼajyuke laman soka tuki, a-skʼujoluke bʼa mok snol-e koraja, bʼa mok yawe ekʼ tyempo stojbʼesel ja kʼumaliki sok bʼa a-syajtaye ja skontraʼe (Mateo 5:5, 9, 22, 25, 44).

6, 7. a) ¿Jas yuj jel tʼilan stojbʼesel wego jun kʼumal? b) ¿Jas sjobʼjelik tʼilan oj ka jbʼajtik jastal yaʼtijumotik ja Dyos?

6 Ja bʼa jtyempotiki, wa xtoyotik ja Jyoba yajni wa xkatikyi orasyon, elel xcholjel sok wajel ja bʼa tsomjelaliki. Pe ta mi laman ayotik soka jmoj-aljeltiki, ja Dyos mi lek oj yil ja toyjelal wa xkatikyi (Marcos 11:25). Ta wa xkʼana oj kamigoʼuktik ja Jyoba, tʼilani oj katik perdon ja smul ja tuki (kʼuman ja Lucas 11:4 sok Efesios 4:32).

¿Jel maʼ pasil xkaʼa perdon ja jmoj-aljeliki?

7 Ja Jyoba wa smajlay ja yaʼtijumik ayaʼe perdon ja smoji sok laman aʼajyukesok. Ja yuj lekni oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jel maʼ pasil xkaʼa perdon ja jmoj-aljeliki? ¿Lek maʼ xkila ja ajyelsokeʼi?». Ta wa xkilatik jel wokol wala akʼwanitik perdon, la jkʼantikyi ja Jyoba sok jun modo bʼa chʼin bʼa oj skoltayotik, soka yeʼn ojni sjakʼ kitik (1 Juan 5:14, 15).

¿OJ MAʼ BʼOBʼ KATIK PERDON SOK OJ CHʼAY JKʼUJOLTIK?

8, 9. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik yajni wala yajbʼesjitiki?

8 Yuja jpetsaniltik mulanumotik, mini cham xkabʼtik yajni ja tuki wa xyalawe ma wa skʼulane jun jasunuk bʼa wa syajbʼesotik (Eclesiastés 7:20; Mateo 18:7). Pe ¿jastal maʼ oj jetik ja jmodotiki? La kiltik  jun sjejel bʼa wa sjeʼakitik jun jasunuk. Chawane jmoj-aljeltik winik teye bʼa jun kʼin yajni jun jmoj-aljeltik ixuk waj kʼulwanuk saludar. Pe june bʼa yeʼnle mi lek yila ja jastal kʼulwani saludar ja jmoj-aljeltik ixuki. Yajni ja yeʼn waji, ja maʼ yajbʼesji och skʼenay ja jmoj-aljeltik ixuki. Anto, ja pilan jmoj-aljeltiki ya julyi skʼujol ja jmoj-aljeltik ixuki ayxa 40 jabʼil wan yaʼteltajel ja Jyoba ama ekʼel sbʼaj wokolik. Sok yala yabʼ mini sganaʼuk skʼulan ja jaw. ¿Jastal sjakʼa ja jmoj-aljeltiki? Ja yeʼn yala: «Merani ja jasa waxa walakabʼi». Sok tixa xchʼaya skʼujol ja jas ekʼi.

9 ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel jaw? Ta aykʼa maʼ syajbʼesotik, ojni bʼobʼ jtsatik ja jasa oj jkʼuluktiki. Ta aykʼa kiʼojtik yajtanel, ojni katik perdon (kʼuman ja Proverbios 10:12 sok 1 Pedro 4:8). Ja Jyoba jel tsamal xyila yajni mi xkatikyi stʼilanil ja yajni wa syajbʼesotik ja tuki (Proverbios 19:11; Eclesiastés 7:9). Ja yuj, ta ay maʼ yalawabʼ jun jasunuk ma syajbʼesa, la jobʼ jbʼajtik: «¿Oj maʼ bʼobʼ ka perdon sok xchʼayjel jkʼujol? ¿Jelto maʼ tʼilan oj pensaraʼuk sbʼaja jas ekʼi?».

10. a) ¿Jastal yabʼ jun jmoj-aljeltik ixuk yajni kʼenaji? b) ¿Jas teksto bʼa Biblia koltaji bʼa ajyi laman?

10 Ta ay maʼ wa xkʼumani mi lekuk bʼa keʼntik, bʼobʼta jel wokol oj kabʼtik ja yajel perdoni sok xchʼayjel jkʼujoltik. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj jun precursora. Ja yeʼn jel yaj yabʼi yajni jujuntik jmoj-aljeltik ja bʼa skongregasyoni skʼenaye yuja jastal wa xcholo soka jastal wa xya makunuk ja styempo. Ja yeʼn och loʼil sok jujuntik jmoj-aljeltik bʼa ayxa yiʼoje snajel sok skʼana rason. Ja yeʼnleʼi yawe makunuk ja Biblia skoltajel bʼa mok jel chamskʼujol ja jas wa xyalawe ja tuki sok jaʼ a-spensaraʼuk mas sbʼaja Jyoba. Jun jasunuk bʼa jel koltaji jani skʼumajel ja Mateo 6:1-4 (kʼuman). Ja bersikuloʼik jaw aji julskʼujol ja mas tʼilani ja yajel gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja yuj spensaraʼan mini oj skis ja kʼenanelik jaw. Ja wego, ta ay maʼ wa skʼenay ja jastal wa xcholo, ja yeʼn wa x-ajyi laman sok gusto. ¿Jas yuj? Yujni wa snaʼa wan skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼyuji bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba.

YAJNI MI XKAʼATIK PERDON SOK MI XCHʼAY JKʼUJOLTIK

11, 12. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta ay kiʼojtik jun kʼumal sok jun jmoj-aljeltik? b) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastal stojbʼes ja kʼumal ja Abrahán? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

11 «Mi ni ay june ja maʼ mi huax bob staa smuli» (Santiago 3:2). Lekbʼi ja weʼn xa wabʼ jun jmoj-aljeltik wa yajbʼes yuja jas awala ma ja jas akʼulani, ¿jasa oja kʼuluki? Ja Jesús yala: «Ja hueni, ta huan cʼax huaj ahuaa yi ja smajtan ja Diosi, yutzil xa oja huaa yi cuando huax jac acʼujol que ja hua huermano, ay scoraja amoc, Aa tʼan cani. Cax tojbes abajex bajtan soc ja huermano, entonces ti la jaca. Tix jac ahuaa yi ja smajtan ja Diosi» (Mateo 5:23, 24). Jastalni wa xkilatik, ta ay kiʼojtik jun kʼumal sok jun jmoj-aljeltik, jel tʼilan oj jtatik loʼil. Pe ja weʼn tʼilan oja naʼ bʼa ayni amula sok mi  kechan yeʼn oj wa och smul. Ja ajyel laman soka jmoj-aljeltiki jani mas tʼilan.

Ja mas tʼilani jani stojbʼesel ja kʼumal soka jmoj-aljeltiki

12 Ja Biblia wa sjeʼa ojni bʼobʼ ajyukotik laman yajni wa x-ajyi jun kʼumal sok jun jmoj-aljeltik. La kiltik ja sjejel bʼa Abrahán soka sobrino Lot. Xchawanile jel jitsan yiʼoje ja xchanteʼi, soka stalnachejiki kʼeye kʼumal yuja mixa ay jitsan luʼum bʼa oj ajyuk ja chanteʼiki. Yuja Abrahán wa skʼana ajyel laman soka Lot, yakan ja Lot oj stsaʼ ja bʼa mas lek ja luʼumi (Génesis 13:1, 2, 5-9). Ja Abrahán yakankitik jun lekil sjejel. Pe ¿chʼay maʼ yuja sjeʼa lekil skʼujoli? Miyuk, yujni tʼusan tsaʼan kʼapjiyi yuja Jyoba bʼa oj ajukyi mas yuja jastik chʼayuji (Génesis 13:14-17). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja it? Ta sok yajtanel wa xtojbʼestik jun kʼumal, ama ay ekʼele lajansok keʼn wala chʼaytik, ja Jyoba ojni ya koʼ jlekilaltik [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo).

13. a) ¿Jasa skʼulan jun olomal yajni jun jmoj-aljeltik tajkel lek kʼumajiyuj? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel it?

13 La kiltik jun sjejel bʼa jtyempotik. Jun jmoj-aljeltik aji och olomal sbʼajtanil ekʼele bʼa jun departamento bʼa jun niwan tsomjelal sok skʼuman jun jmoj-aljeltik bʼa sjobʼoyi ta oj koltajuk. Pe ja jmoj-aljeltiki tajkel lek sjakʼayi sok yakan lokan ja telepono. Pes yujni ja jmoj-aljeltiki kʼeʼelto yolom soka pilan olomal ajyi ja bʼa departamento jaw. Ja ajkʼach olomali mi yajbʼesji sok mi spensaran ti xyila sbʼaja. Ja yuj jun ora tsaʼan cha skʼuman ja jmoj-aljeltiki sok sjobʼoyi ta oj bʼobʼ yil sbʼaje bʼa oj loʼilanuke. Ekʼ jun semana ti stsomo sbʼaje bʼa Naʼits bʼa Tsomjel. Skʼulane orasyon lajan sok loʼilaniye jun ora. Ja jmoj-aljeltik maʼ kʼeʼel yolomi xcholo ja wokol ajyiyujile soka pilan olomal. Ja pilan jmoj-aljeltiki smaklay jaʼankʼujol sok sjeʼayi jujuntik tekstoʼik bʼa Biblia bʼa oj koltajukyuj. ¿Jasa ekʼi? Stojbʼese ja kʼumali sok aʼtijiye lajan ja bʼa niwan tsomjelali. Ja jmoj-aljeltik maʼ yajbʼesnubʼal ajyi jel wa xyaʼa tsʼakatal yuja laman sok tsamalxta kʼumaji yuja jmoj-aljeltiki.

¿TʼILAN MAʼ OJ KALTIKYABʼ JA ANSYANOʼIKI?

14, 15. a) ¿Jas tyempo oj katik makunuk ja jas wa xyala ja Mateo 18:15-17? b) ¿Jas oxe jasunuk yala ja Jesús bʼa oj kʼulaxuk? c) ¿Jasa jkʼel jsatik yajni wa xnochotik ja oxe jasunuk it?

14 Tʼusan mi spetsanil ja kʼumal wa x-ajyiyujile chabʼ jmoj-aljeltik ojni bʼobʼuk sok tʼilani oj stojbʼese jach stuchʼile. Pe ayni mi oj bʼobʼuk spetsanil ekʼele. Ja Jesús yala bʼa jujuntik ekʼele wani xkʼanxi ja skoltanele ja tuki (kʼuman ja Mateo 18:15-17). ¿Jastik ekʼele wa xbʼobʼ nochxuk ja rason yaʼa ja Jesús? Ja yeʼn mini ja kʼan yal ja bʼa chʼin kʼumalik wa x-ajyiyujile ja jmoj-aljeltiki. ¿Jas yuj wa xnaʼatik? Yujni yala ta ja mulanum mi snaʼa malaya yajni kʼumajita yuja smoj-aljeli, sok jujuntik testigoʼik soka matik ay xchol ja bʼa kongregasyoni, tʼilani oj kiltik «jastal june ja maʼ mi ni huax naatic sbaji» ma jastal ja «maʼ lom huax yaa ba scʼab ja taqʼuini». Ja bʼa jtyempotiki, ja it wa stojolan oj elkan jastal Taʼumantiʼ. Ja yuj, yajni ja Jesús staʼa tiʼal bʼa jun ‹mulal›, wa stojolan bʼa mulalik mas chaʼan, jastal ja loʼlanel ma abʼaltanel (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Pe mi jaʼuk kʼotel ja chaʼanik mulal jastal ja koʼel mulal sok ixuk winik bʼa mi jaʼuk ja snupi, ja koʼel mulal sok smoj ixuk ma  winik, matik wa xkʼumaniye sbʼaj mi lekuk ja bʼa skʼuʼajeli sok yajelyi stoyjel kʼulubʼal dyosik. ¿Jas yuj? Yujni ja tikʼe mulalik it tolabida oj stojbʼese ja ansyanoʼiki.

Bʼa stojbʼesel ja kʼumal sok jun jmoj-aljeltik, bʼobʼta tʼilan oj jtatik loʼil jitsan ekʼele. (Kʼela ja parrapo 15).

15 Anto, ¿jastal oj bʼobʼ jnochtik ja rason yaʼa ja Jesús? Ja bʼajtan jas oj kʼulaxuki jani stojbʼesel ja kʼumal soka jmoj-aljeltiki sok mok jchʼiktik ja tuki. Bʼobʼta tʼilan oj jtatik loʼil jitsan ekʼele. ¿Jaxa ta mi tojbʼi? Ja xchabʼil jas oj kʼulaxuki jani stajel loʼil ja jmoj-aljeltik sok june maʼ snaʼunej ja jas wan ekʼeli ma bʼa oj bʼobʼ yil ta ay jas mi lek kʼulaxel. Ta tojbʼi kʼa ja kʼumali, ja kʼulanta ganar jawa moj-aljeli. Pe ¿jaxa ta kiʼajtikta loʼil jitsan ekʼele ja jmoj-aljeltik sok mini xtojbʼi? Jaxa oj jnochtik ja bʼa yoxili, jani yaljelyabʼ ja ansyanoʼiki. ¿Jasa jkʼel jsatik yajni wa xnochotik skʼulajel ja oxe jasunuk it? Ja Jesús sjeʼa jani bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltik yuja wa xyajtaytik (Mateo 18:12-14).

16. ¿Jasa wa sjeʼa snochjel ja jas yala ja Jesús jelni xmakuni sok wa sjeʼa yajtanel?

16 Tʼusan mi spetsanil ekʼele mi yajnaluk skʼulajel ja oxe jasunuk wa staʼa tiʼal ja Mateo 18:15-17. ¿Jas yuj? Yujni bʼa jitsan ekʼele, ja mulanumi wa xyaʼa sbʼaj kwenta soka smuli sok wa stojbʼese ja kʼumali, ja yuj mi tʼilanuk oj elkan jastal Taʼumantiʼ. Jachuk ja jmoj-aljeltik maʼ yajbʼesnubʼali tʼilani oj ya perdon ja smoj-aljeli sok jachuk oj ajyuk lamanil. Snajel ja it jel wa xya tsatsankʼujolanotik. Ja yuj, chikani lek ja rason yaʼa ja Jesús bʼa mi wego wajel soka ansyanoʼiki jelni wa xmakuni sok wa sjeʼa yajtanel. Kechantani tʼilan oj wajkotiksoke yajni jkʼulantikta ja xchabʼil jasunuk yala ja Jesús sok ta ay meran prebaʼik bʼa wa sjeʼa ayni jas skʼulunej bʼa mi lekuk ja jmoj-aljeltiki.

17. ¿Jastik slekilal oj katik eluk yajni wala ajyitik laman soka tuki?

17 Ja nebʼuman Santiago xcholo: «Jel lec huax yila ja maʼ mi huas slea smul soc ja stii. Ja cristiano jahui, yuj ni toj xa ni aya. Ta huan cʼa snaa jastal oj ajyuc toj soc ja jas huax el ja ba stii, oj ni bob scom sbaj soc spetzanil ja jas maloa» (Santiago 3:2). Yuja mulanumotik ja wego, jpetsaniltik ayni oj jyajbʼestik ja tuki. Ta wa xkʼanatik stojbʼesel ja kʼumaliki, la jkʼultik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa oj ajyuk lamanil (Salmo 34:14). Ta wa xkʼujolantik bʼa ajyelotik laman, oj kʼotuke lekil kamigotik ja jmoj-aljeltiki sok tsoman oj ajyukotik (Salmo 133:1-3). Soka mas tʼilani masni kʼubʼan oj ajyukotik soka Jyoba «porque yena ni huax ya lamxucotica» (Romanos 15:33). Ojni katik el slekilal ta tolabida sok yajalkʼujolal wa xtojbʼestik ja kʼumaliki.

^ [1] (parrapo 12): Ja bʼa Biblia wa staʼa tiʼal bʼa tuk yaʼtijumik Dyos bʼa stojbʼese ja kʼumal ajyiyujileʼi. Jun sjejel, ja Jacob stojbʼes ja kʼumal ajyiyuj soka Esaú, ja José soka smoj-alijeliki, cha jachuk ja Gedeón soka ixuk winik bʼa Efraín (Génesis 27:41-45; 33:1-11; 45:1-15; Jueces 8:1-3). Bʼobʼta oj jpensaraʼuktik tuk sjejelik bʼa Biblia bʼa oj slajtik ja it.