Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Jun modoʼal mas jel chaʼanyabʼalil yuja diamanteʼik

Jun modoʼal mas jel chaʼanyabʼalil yuja diamanteʼik

Ja ixuk winiki jel chaʼanyabʼalil wa xyilawe ja diamanteʼiki. Jujuntik wa xkʼot ja stsʼakol jitsan miyonik. Pe sbʼaja Dyosi ay jun jasunuk masto jel chaʼanyabʼalil yuja diamanteʼik ma pilan jastik junuk chaʼan stsʼakol. ¿Jasunkiluk?

 Ja Haykanush soka statami ti sbʼaje bʼa Armenia. Ja yeʼnle wanxa x-elye ja bʼa xcholjeli anima mito yiʼojuke jaʼ. Jun kʼakʼu, ja yeʼn staʼa jun pasaporte mojan ja bʼa snaji. Ja bʼa yojol ja pasaporte ayiʼojan tarjetaʼik bʼa banko sok jitsan takʼin. Soka yeʼn yala yabʼ ja statami ja jasa staʼa.

Ja yeʼnle wane wokolanel soka takʼini soka jelalik yiʼoje bʼa ojto stupe. Sok jaʼuktoma oj yiʼekan ja takʼini, spensarane oj yawe kumxuk ja bʼa dirección wa xyala ja pasaporte. Ja winik soka spamilya ja maʼ sbʼaj ja takʼini mini xbʼobʼ skʼuʼuke. Ja Haykanush soka statami xcholowe wane spaklajel ja Biblia sok snebʼuneje mi lekuk ja oj och skʼabʼeʼi. Sok staʼawe tiʼal sbʼaja taʼumantiʼik bʼa Jyoba sok yawekan juʼunik elel bʼa Biblia.

Ja pamilya skʼapawe oj yaweyi takʼin ja Haykanush, pe ja yeʼn soka statami mini yiʼaje. Bʼa pilan kʼakʼu, ja xcheʼum ja winik maʼ sbʼaj ja juʼuniki waj yulatay ja Haykanush soka statami. Bʼa yajel tsʼakatal yuja jasa skʼulane, skʼapayi ja Haykanush jun aniyo bʼa diamante.

Jastalni ja pamilya it, jitsan ixuk winik chamni oj yile yuja mi yiʼajekan ja jasa staʼawe ja Haykanush soka statami. Pe ¿jel maʼ cham yila ja Jyoba? ¿Jastal yila ja Jyoba ja mi och skʼabʼeʼi? ¿Lek maʼ ja jasa skʼulane?

MODOʼALIK BʼA MAS JEL CHAʼANYABʼALIL YUJA JASTIK JUNUKI

Mi wokol yajel ja sjakʼjelik sbʼaja sjobʼjelik it. ¿Jas yuj? Yujni ja yaʼtijumik ja Dyos wani snaʼawe snochjel ja smodo ja Jyoba masto jel chaʼanyabʼalil yuja oro, ja diamanteʼik ma chikan jastik junuk. Ja Jyoba ay jas jel chaʼanyabʼalil wa xyila bʼa mi xyilawe chaʼanyabʼalil ja ixuk winikeʼi (Isaías 55:8, 9). Bʼa yeʼna jel chaʼanyabʼalil wa xyila ja janekʼ wa skʼujolane ja yaʼtijumik bʼa snochjel ja smodo yiʼoji.

Jun sjejel, la kiltik jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja biboʼil soka spensarajel lek bʼa Proverbios 3:13-15: «Jelni gusto ja winik ja maʼ staʼunejxa ja biboʼili soka winik maʼ wa x-ajyiyuj jun spensarajel leki; skʼulajel ganar ja it mas lek yuja skʼulajel ganar plata, sok ajyelawuj ja it mastoni lek yuja ajyelawuj ja oro. Mastoni jel tsamal yuja jastik junuk jel chaʼan stsʼakoli, sok mini ay tuk jasunuk bʼa wa slaja sbʼaj soka it». Ti wa x-ilxi ja Jyoba mastoni jel chaʼanyabʼalil wa xyila ja modoʼalik it yuj chikan jasunuk bʼa chaʼan stsʼakol.

¿Jas wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja mi oj och jkʼabʼtiki?

Ja Jyoba mini x-och skʼabʼ. Ja Biblia wa xyala ja yeʼn mini oj ya ekʼuk lom ja jas «yalunej» (Tito 1:2). Ja yeʼn yaʼakan ja jekabʼanum Pablo bʼa a-stsʼijbʼan sbʼa jun kʼole nebʼumanik: «Cʼumanic ja Dios yuj ja quenticoni. Huax cʼana oj ajyucoticon toj soc spetzanil ja cristiano. Ta jach cʼa huax cʼulantic, laman ni oj ajyuc tola vida ja caltziltiqui» (Hebreos 13:18).

Ja Jesús yakan jun niwan sjejel sbʼaja ajyel toji sok mi och skʼabʼ. Bʼa jun ekʼele, ja sacerdote Caifás yala yabʼ: «Ala cabticon ja mero smeranil ta huen cʼa Cristoai, ta huen cʼa yunin ja Diosai». Ja Jesús ajyi toj sok yala yeʼnani ja Kristo soka Mesías. Yala ja smeranil anima snaʼunej ja jwesik judíoʼik oj bʼobʼ lejukyi smul bʼa mi wan skisjel ja Dyosi sok jachuk oj yawe orden bʼa oj miljuk (Mateo 26:63-67).

¿Jaxa keʼntiki? Ta bʼa jun ekʼele kilatik oj katik el slekilal ja mi oj kaltik ja smeranili ma stukbʼesel tʼusan jun jasunuk, ¿jasa oj jkʼuluktiki? ¿Oj maʼ ajyukotik toj sok mi oj och jkʼabʼtik?

 ¿JAS YUJ JEL WOKOL JA MI OJ OCH JKʼABʼTIKI?

Ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼuʼik it, jelni wokol ja mi oj och jkʼabʼtiki yujni jitsan ixuk winik kechanta wa spensarane sbʼa slekilal yeʼnle sok wa syajtaye ja takʼini (2 Timoteo 3:2). Yajni wa x-ajyi jun wokol sok mey takʼin ma jel wokol stajel aʼtel, jitsan mini wa xkʼixwiye ja oj elkʼanuke, skʼulajel trampa ma chikan jasunuk bʼa mi tojuk. Ja modoʼal it jelni pukxel ekʼ sok wa skʼuʼane kechanta ja oj elkʼanukeʼi wa xbʼobʼ staʼe jastik junuk. Sok jujuntik yaʼtijum Dyos koʼele skʼulajel jastik junuk bʼa mi tojuk. Soka jas wa x-ekʼi, wa xchʼayawe ja jastal jel lek ilubʼale ja bʼa kongregasyoni (1 Timoteo 3:8; Tito 1:7).

Jitsan nochumanik bʼa Kristo wa snochowe ja sjejel yakan ja Jesús sok mini x-och skʼabʼe. Wa snaʼawe sjejel ja modoʼalik yiʼoj ja Dyosi jani mas tʼilan yuja jastik junuk bʼa chaʼan stsʼakol ma stajel slekilale. Ja yuj, ja keremtik akʼixuk Taʼumantiʼ bʼa waneto wajel  bʼa eskwela mini lek oj skʼuluke trampa bʼa lek oj eluk ja calificasión (Proverbios 20:23). Mini spetsaniluk ekʼele oj ajukitik jun majtanal yuja mi oj och jkʼabʼtiki, jastalni ekʼ sbʼaja Haykanush. Pe ja Dyosi wa xyala ja ajyel toji jani mas lek. Ja it wa xya ajyuk laman ja jkʼujoltiki, jun jas junuk bʼa jel chaʼanyabʼalil.

Ja sjejel bʼa Gagik cha wani sjeʼa jani mas lek ja mi oj och jkʼabʼtiki. Ja yeʼn wa xyala bʼajtanto oj och Taʼumantiʼi, aʼtiji bʼa jun empresa. Bʼa mi oj stup ja impuesto, ja maʼ sbʼaj ja negosyo kechanta sjeʼa tʼusan ja bʼa janekʼ skʼulan ganari. Yuja Gagik yeʼna ja director, wa xmajlaxi ayayi takʼin ja yaʼtijum gobyerno bʼa jachuk ja yeʼn mok ya chiknajuk ja janekʼ wan ekʼanel ja empresa. Yuja skʼulan ja jaw, ja Gagik naji sbʼaj jastal jun winik bʼa wa x-elkʼani. Pe yajni snebʼa ja smeranil bʼa Biblia, mixani skʼana ja elkʼaneli, anima wan tupjel lek. Ja yuj spensaraʼan oj skʼuluk jun negosyo bʼa yeʼnxa sbʼaj. Man sbʼajtanil kʼakʼu, ya och juʼun ja snegosyo sok stupu spetsanil ja impuesto wa skʼana ja gobyerno (2 Corintios 8:21).

Ja Gagik yala: «Och jkʼul ganar snalan ja janekʼ wala tupjiyon ajyi, mini pasiluk wajkuj smakʼlajel ja jpamilya. Pe ja wego jel gustoʼayon sok mini ay jmul xkabʼ bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Kayi jun lekil sjejel ja chabʼ kuntikili, sok akʼubʼalki cholalik ja bʼa kongregasyoni. Soka aʼtijumik bʼa gobyerno wa snaʼawe jbʼaj jastal jun winik bʼa mi x-elkʼani».

JA JYOBA WA SKOLTAYOTIK

Ja Jyoba jel wa syajtay ja matik wa xtoyjiyuji yajni wa snochowe ja tsamalik modo yiʼoji, tini chʼikan sbʼaja ajyel toj (Tito 2:10). Ja yeʼn wa skʼapa oj skoltayotik ta wa xnochotik ja smodoʼiki. Ja Jyoba yaʼakan a-stsʼijbʼuk ja mandaranum David anima ja yeʼn awelxa, mini yilunej jun yaʼtijum toj sjipunejkan sok mini ja yuntikili wa stekʼawe waʼin (Salmo 37:25).

Jun sjejel ja bʼa it jani sbʼaja Rut. Waj jun ixuk bʼa mi yaʼakan stuchʼil ja yalibʼi anima awelxa. Ja Rut waj bʼa Israel, bʼa oj bʼobʼ yayi stoyjel ja Dyosi (Rut 1:16, 17). Jun ixuk bʼa mi x-och skʼabʼ sok kongana wa x-aʼtiji stuljel ja trigo bʼa akʼubʼalkan sbʼaja matik jel ajula sbʼaje, jastalni wa xyala ja ley bʼa Moisés. Ja Jyoba tolabida stalnay ja Rut soka yalibʼi, jastalni skʼulan soka David jabʼilik tsaʼan (Rut 2:2-18). Pe ja Dyos skʼulan mas jastik junuk yuja kechan yajelyi ja jasa wa xmakuniyuj sok stalnajel ja Rut. Pes tini jak bʼa yintil Rut ja mandaranum David soka Mesías (Rut 4:13-17; Mateo 1:5, 16).

Ja bʼa jtyempotiki, jitsan yaʼtijum Dyos jel wokol wa staʼawe ja stakʼine bʼa smanjel ja jasa wa xmakuniyujile. Pe mi wa sleʼawe modo bʼa pasil stajel ma oj och skʼabʼe. Jaʼukto ma, wa skʼujolane kʼotel lekil aʼtijumik. Jastal it wa sjeʼawe ja modoʼalik yiʼoj ja Dyosi jastal ja ajyel toji masni jel chaʼanyabʼalil yuj chikan jasunuk (Proverbios 12:24; Efesios 4:28).

Bʼa yibʼanal ja luʼumi, ja Taʼumantiʼik wa snochowe ja smodo ja Rut sok wa sjeʼawe wa sjipa skʼujole oj talnajuke yuja Jyoba. Wa skʼuʼane sbʼaja skapjelal yaʼunej ja Jyoba: «Mi ni nunca oj xchʼayotic scʼujol. Yuj ni oj yilotic tola vidaa» (Hebreos 13:5). Bʼa jitsan ekʼele, ja Jyoba sjeʼunej tolabida wa skoltay ja matik mi x-och skʼabʼe. Tolabida yaʼunej kʼotuk ja skʼapjel bʼa yajelyi ja yaʼtijumik ja jastik tʼilani wa xmakuni yujileʼi (Mateo 6:33).

Ja ixuk winiki jel chaʼanyabʼalil wa xyilawe ja diamanteʼiki soka jastik junuk bʼa chaʼan stsʼakol. Pe ja jTatik tey bʼa satkʼinali mastoni jel chaʼanyabʼalil wa xyila ja mi x-och jkʼabʼtik soka tuk modoʼaliki yuj chikan jasunuk bʼa chaʼan stsʼakol.

Yajni mi x-och jkʼabʼtiki, wa xbʼobʼ jcholtik sok jun jkʼujoltik bʼa laman.