«Siquiera oj yab spetzanil ja cristiano jastal ja syajal scʼujol ja Diosi» (HECHOS 20:24).

TSʼEBʼOJ 10 SOK 25

1, 2. ¿Jastal sjeʼa jel xyaʼa tsʼakatal ja jekabʼanum Pablo yuja slekil skʼujol ja Dyosi?

JA JEKABʼANUM Pablo yiʼaj spatik ja bʼajtan nochumanik bʼa Kristo. Wani snaʼa lek mini sbʼajin ja oj najuk syajulal skʼujol yuja Dyosi. Ja yuj, yala jaman lek jastal jejiyi yuja Dyos ja slekil skʼujol «mi ni lomuca» (kʼuman ja 1 Corintios 15:9, 10).

2 Yajni mojanxa oj chamuk, ja Pablo stsʼijbʼanyi ja yaljelik it ja Timoteo: «Huax cʼana yi stzʼacatal ja Cajualtic Jesucristo porque huax yaa quip ba oj cʼuluc ja catel it yaunej quii. Huax yila que jun xta ay ja jcʼujoli jayuj yaunej ni qui ja catel iti» (1 Timoteo 1:12-14). ¿Jas maʼ aʼtel ma cholal akʼubʼalyi? Ja bʼa kongregasyon bʼa Éfeso ja Pablo yala yabʼ ja ansyanoʼik: «Mi ni huax cham jcʼujola. ¡Ti la chamyona! Ja jcuerpo mi ni valeuca siquiera ja cateli, oj chʼac gusto lec. Siquiera oj yab spetzanil ja cristiano jastal ja syajal scʼujol ja Diosi, como jaʼ ni catel yaa qui ja Cajualtic Jesusa» (Hechos 20:24).

3. ¿Jasa aʼtel jel chaʼanyabʼalil ajiyi ja Pablo? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

 3 ¿Jasa aʼtel wan stajel tiʼal ja Pablo? ¿Sok jastal ja it juni preba sbʼaja slekil skʼujol ja Dyos? Ja Pablo yala yabʼ ja nebʼumanik bʼa Éfeso: «Huan ni xa naahuex jasuncʼa catel acʼubal qui ba jel tzamali, que oj bi huajcon amoquex ja huenlex ja mi judiouquexi ba oj cala huabyex ja yabal ja Diosi» (Efesios 3:1, 2). Ja Jesús yayi ja aʼtel ja Pablo bʼa oj xchol yabʼ ja ixuk winik matik mi judíoʼuki. Ja bʼa yaljelik jaw wa xyala ja ixuk winik matik mi judíoʼuki oj xa bʼobʼ ajyuke ja bʼa Gobyerno oj ya mandar ja Kristo (kʼuman ja Efesios 3:5-8). Ja Pablo gusto lek xcholo sok yakankitik jun lekil sjejel ja matik snochumanotik bʼa Kristo ja wego. Jachuk sjeʼa «mi ni lomuca» ja jastal jejiyi ja slekil skʼujol ja Dyosi.

¿JASA OJ SNIKOTIK SKʼULAJEL JA SLEKIL SKʼUJOL JA DYOSI?

4, 5. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja «lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» junxtani sok ja aʼtel ja bʼa «syajal scʼujol ja Diosi»?

4 Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼuʼik it, ja Jyoba yaʼunejkitik ja aʼtel bʼa xcholjel ja «lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» (Mateo 24:14, TNM). Ja «lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» junxtani sok ja aʼtel ja bʼa «syajal scʼujol ja Diosi». ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja it? Yujni spetsanil ja slekilal oj yijan ja smandar ja Dyosi yujni ja yuj ja slekil skʼujoli (Efesios 1:3). Ja Pablo xcholo kongana bʼa jachuk sjeʼa jelni wa xyaʼa tsʼakatal ja slekil skʼujol ja Jyoba. ¿Wantik maʼ snochjel ja smodo ja Pablo? (Kʼuman ja Romanos 1:14-16).

5 Ja bʼa artikulo ekʼta kilatik wani xbʼobʼ katik el jitsan slekilal ja slekil skʼujol ja Jyoba anima mulanumotik. Ja yuj, kiʼojtik ja cholal bʼa yaljel yabʼ ja ixuk winik ja bʼa syajtanel yiʼoj ja Jyoba sok jasa oj skʼuluke bʼa oj yawe el slekilal ja yeʼnle. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja tuki bʼa oj sjeʼe wa xyaweyi tsʼakatal ja slekil skʼujol ja Jyoba?

LA JCHOLTIK JA LEKIL RASON SBʼAJA SAKʼANIL YAʼA JA JESÚS

6, 7. ¿Jas yuj wa xkalatik ja xcholjel sbʼaja sakʼanil yaʼa ja Jesús juni modo bʼa xcholjel ja lekil yaljelik ja bʼa slekil skʼujol ja Dyosi?

6 Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik mini xyabʼye ay smule yajni wa xkoye mulali. Ja yuj, mini wa xyabʼye stojolil jas yuj jel tʼilan sbʼa yeʼnle ja sakʼanil yaʼa ja Jesús. Sok jujuntik ixuk winik wa xyabʼye mixa xyiʼajan stsamalil ja sakʼanile. Pe yajni wa staʼawe loʼil ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, jujuntik wa xyabʼye stojolil jasunkiluk ja koʼel mulali, sok jasa wa xyaʼakan ja mulali sok jas oj skʼuluke bʼa mixa oj ajyuke moso yuja mulali. Ta yiʼoje jun slekil skʼujole, ojni yawe tsʼakatal yuja wane snebʼjel jastal ja Dyos sjekakon ja Yunin ja bʼa Luʼumi bʼa oj skoltayotik ja bʼa chamelchʼakeli soka mulali. Chomajkil, oj snebʼ-e skʼulani ja jaw ja Jyoba yuja syajtanel soka slekil skʼujol yiʼoji (1 Juan 4:9, 10).

7 La kiltik ja jasa yala ja Pablo sbʼaja Yunin jel wa syajtay ja Jyoba: «Yuj ja pecʼ ja xchiqʼuel ja Cajualtiqui, jayuj ja quentic ja janecʼ huan xa nix cʼuantiqui, [...]. Cʼulubal xa perdonar ja jmultiqui, pero quechan yuj ja jel ja syajal scʼujol ja Diosi» (Efesios 1:7). Ja sakʼanil yaʼa ja Jesús jani ja preba mas niwan sbʼaja slekil syajtanel ja Dyos sok wa sjeʼakitik ja niwan slekil skʼujol. Jelni wa xya kulan jkʼujoltik ta wa xjeʼatik wa xkʼuʼantik ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús, oj ajuk perdon ja jmultiki sok oj  ajyuk jun jconcienciatik bʼa laman (Hebreos 9:14). ¡Jelni tʼilan oj kaltik yabʼ spetsanil ja ixuk winik ja lekil yaljeliki!

LA JKOLTAYTIK JA IXUK WINIK BʼA OJ KʼOTUKE YAMIGO JA JYOBA

8. ¿Jas yuj ja keʼntik matik mulanumotik jel tʼilan ja oj ajyukotik laman soka Dyosi?

8 Sbʼaja Dyosi, skontrani ja matik mi wa skʼuʼane ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús. Ja yuj, kiʼojtik ja niwan cholal bʼa yaljelyabʼ ja ixuk winik oj jbʼobʼ paxuke yamigo ja Dyosi. Ja jekabʼanum Juan tsʼijbʼan: «Jaxa maʼ huas scʼuan ja yunin ja Diosi, staa ta ni ja svida ba mi ni nunca oj chʼacuqui. Pero ja maʼ mi scʼana oj scʼuuc ja yunin ja Diosi, mi ni oj staa ja vida jahui. Quechan ni oj scʼul recibir ja castigo jau ba mi icben sbej ja sbaj Diosi» (Juan 3:36). Jelni gusto yabʼjel ja sakʼanil yaʼa ja Jesús wa skʼulan bʼa oj kamigoʼuktik ja Dyosi. Ja Pablo xcholo ja it: «Condra ni huax quilatic ja Dios ja ba jcʼujoltiqui. Puro ni piero ja jas huax cʼulantica. Pero ja huego yaa ta lamxucotic yen mismo ja Diosi yuj ja yaa sbaj ja Cristo» (Colosenses 1:21, 22).

Kiʼojtik ja niwan cholal bʼa yabʼjel yabʼ ja ixuk winik oj jbʼobʼ paxuke yamigo ja Dyosi

9, 10. a) ¿Jasa cholal yayi ja Kristo ja sjmoj-alijel matik oj wajuke bʼa satkʼinali? b) ¿Jastal wa xkoltaniye ja «pilan chej[ik]» ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali?

9 Pe ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa tito aye bʼa Luʼum, ja Jesús yaʼunej yile ja aʼtel bʼa oj xchol-e yabʼ «ja cristiano que laman bi oj bob ajyuque soc ja Diosi». Ja Pablo yala yabʼye: «Quechan ni oj bob scʼuluc ja Diosa. Stzʼacatal ja Cristo, yuj ja yeni, jayuj laman xa ni aytic soc ja Diosa. Y cho yala cabticon ja quenticoni que oj huaj loiltaticon ecʼ yab ja cristiano que laman bi oj bob ajyuque soc ja Diosi. [...] Jaxa quenticoni, ti yaa ba jcʼabticon ba oj calticon yab ja cristiano que oj ajyuque laman soc ja Diosi. Jayuj jecubaloticon yuj ja Cristo, jaxa jas huanticon yaljeli, jaʼ ni yala cabticon que jach bi oj calticon ahuabyex. Jayuj huax cʼanaticon ahuilex pavor yuj ja jas yala cabticon ja Cristo, que laman bi oj ajyanic soc ja Diosi» (2 Corintios 5:18-20).

10 Juni niwan cholal sbʼaja «pilan chej[ik]» skoltajel ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali ja bʼa cholal it (Juan 10:16, Ja yajkʼachil sjuʻunil ja dyosi [YD]). Ja «pilan chej[ik]» junta lajan wa x-aʼtijiye soka matik oj wajuke bʼa satkʼinali jastal akʼa ekʼ rason bʼa Kristo. Ja yeʼnleʼi wa skʼulane tʼusan mi spetsaniluk ja aʼtel bʼa xcholjeli sok sjejelyi ja smeranil bʼa Biblia ja ixuk winiki. Sok chomajkil wa xkoltaniye bʼa akʼotuke lekil yamigoʼik ja Dyos. Ja it juni jasunuk bʼa jel chaʼanyabʼalil ja xcholjel ja lekil yaljelik ja bʼa «syajal scʼujol ja Diosi».

LA JETIKYI JA IXUK WINIK JA DYOS WA SMAKLAY JA KORASYONTIKI

11, 12. ¿Jas yuj jun lekil yaljel sbʼaja ixuk winik snajel oj bʼobʼ yaweyi orasyon ja Jyoba?

11 Jitsan ixuk winik wa xyaweyi orasyon yujni bʼi wa x-aji kulan skʼujole. Pe ja smeranili mini wa skʼuʼane ta wa smaklay ja Dyosi. Tʼilani wa skʼana oj snaʼe ja Jyoba wani smaklay ja orasyoniki. Bʼa jun tsʼebʼoj, ja David yala yabʼ ja Jyoba: «Ah Maklanum  ja bʼa orasyoni, ja bʼa weʼn ojni jakuke tuktukil tikʼe ixuk winik. Ja jmuli maxani niwan yuja keʼn, pe ja weʼn waxa musu ja jmultikoni» (Salmo 65:2, 3).

Yajni wa xjeʼatikyile ja ixuk winik sbʼaja skʼulajel orasyonik, wa xkoltaytike bʼa akʼotuke yamigo ja Jyoba

12 Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Jaʼ xa [...] jTat oj yaa huilex spetzanil ja jas huaxa cʼanahuex yi, como ay ni ahuiojex ja jbiil ja queni» (Juan 16:23). Soka yaljel it, ja Jesús yala oj jbʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba chikan jasunkiluk sok ta ti chʼikan ja jas wa skʼana ja yeʼn. Bʼa stajel tiʼal bʼa Jyoba, ja Juan stsʼijbʼan: «Huax bob jcʼuuctic ja Diosi que huan ni smaclayotica, chican jasuncʼa huax cʼanatic yii. Ta jach cʼa huas scʼana ja yen, oj ni yaa quitica» (1 Juan 5:14). Jelni wa xyaʼakitik gusto skoltajel ja ixuk winik bʼa oj yabʼye stojolil ja orasyoni mi kechanuk jun jasunuk bʼa laman oj ya ajyuke. Ja orasyon kʼotelni jun jasunuk bʼa oj mojxukotik soka Jyoba ja bʼa «kujlayubʼ bʼa lekil kʼujolal» (Hebreos 4:16, TNM). Jel tʼilan oj jetikyi ja ixuk winik jastal oj skʼuluke ja yorasyone, machʼa oj bʼobʼ yaweyi orasyon sok jasa oj skʼan-e. Jachuk oj jkoltaytik bʼa oj kʼotuke yamigo ja Jyoba sok bʼa oj ajuk kʼulan skʼujole yajni wane yijel wokoli (Salmo 4:1; 145:18).

JA SLEKIL SKʼUJOL JA DYOS JA BʼA TYEMPO JAKUMTO

13, 14. a) ¿Jasunkiluk jel chaʼanyabʼalil oj ajukyile ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali ja bʼa tyempo jakumto? b) ¿Jas aʼtel oj skʼuluke ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal sbʼaja ixuk winik?

13 Ja Jyoba ojtoni sjeʼ mas ja slekil skʼujol ja bʼa tyempo jakumto. ¿Jastal oj sjeʼ? Ja yeʼn oj yakan ja 144,000 ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali oj yawe mandar soka Kristo bʼa satkʼinal soka it jun jasunuk bʼa jel chaʼanyabʼalil bʼa yeʼnle. ¿Jasunkiluk ja jel chaʼanyabʼalili? Ja Pablo jach xcholo: «Ja Diosi yuj ja jel juntiro stalna jyaujulaltiqui. Jel ni ja syajal scʼujoli. Jel yaj huax yabyotic juntiro, iday, jel ja jmultiqui. Chʼayelotic ni juntiro ajyia. Pero como aaji sac-huuc ja Cajualtic Cristo tac, jayuj ay xa ni quiojtic ja jsacʼaniltic ja quentic chomajquili. Libre xa ni ayotica pero jaʼ ni yuj ja syajal scʼujol ja Diosi. Meran nia, ja Cajualtiqui scʼulan recibir yajcʼachil otro vuelta ja svidai, jayuj jachuc ja quentiqui, jcʼulunejtic recibir jun yajcʼachil jvidatic. Mi xa sbajucotic ja mundo. Sbajotic xa ni ja satqʼuinali ja bay ja Cajualtiqui, ¡stzʼacatal lec ja jas scʼulan quitiqui!» (Efesios 2:4-7).

14 Wokolni spensarajel ja jastik junuk jel tsamal oj skʼuluk ja Jyoba sbʼaja matik oj wajuke bʼa satkʼinali yajni xyawe mandar lajan soka Jesusi (Lucas 22:28-30; Filipenses 3:20, 21; 1 Juan 3:2). Ja Jyoba oj sjeʼyile bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil ja yeʼn «jel juntiro ja syajal scʼujoli». Yeʼnleni «ja Jerusalén ba yajcʼachil» sok lajan jastal «jun ixuc oj xa yii» ja Kristo (Apocalipsis 3:12; 17:14; 21:2, 9, 10). Sok oj aʼtijuke lajan soka Kristo «sok jaxa ja spowil ja teʼiki wa xyajnay ja chonabʼiki». Ja it wa stojolan oj skoltay ja ixuk winik bʼa oj kanuke libre ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli sok kʼotel ixuk winik bʼa mixa yiʼoje  mulal (kʼuman ja Apocalipsis 22:1, 2, 17 *).

15, 16. ¿Jastal oj sjeʼ ja Jyoba ja bʼa tyempo jakumto ja slekil skʼujol soka «pilan chej[ik]»?

15 Ja bʼa Efesios 2:7 wa xyala sbʼaja Dyosi oj sjeʼ ja slekil skʼujol ja bʼa tyempo jakumto. Ja bʼa tyempo jaw, spetsanil ja matik oj ajyuke sakʼan ja bʼa luʼumi oj yabʼye stsamalil ja jastik lek ja bʼa «syajal scʼujoli» (Lucas 18:29, 30). Jun jasunuk bʼa mas tʼilan oj sjeʼ ja Jyoba ja bʼa slekil skʼujoli jani oj ajyuk sakʼwelal ja bʼa Luʼumi (Job 14:13-15; Juan 5:28, 29). ¿Machtik oj sakʼwuke? Jujuntik bʼa yeʼnle jani ja yaʼtijum ja Dyos bʼa toj ajyiye sok chamye bʼajtanto oj chamuk ja Kristo. Chomajkil oj sakʼwuke ja «pilan chej[ik]» matik oj chamuke ja bʼa stikʼanil ja kʼakʼujiki. Spetsanil ja ixuk winik it oj sakʼwuke sok mi oj yawekan yaʼteltajel ja Jyoba.

16 Pe ja Dyos ojni ya sakʼwuk jitsan ixuk winik matik chamye sok mini kʼot snaʼe sbʼaja yeʼn. Ja Juan stsʼijbʼan: «Huaj to cho quile, ti tecʼan ecʼ ja ba sti sat ja Diosi spetzanil ja matic chʼac chamuque ja ba luumi pero ja huego, ti xa aye ja ba sti sat ja Diosi, sea chʼin cristiano ma nihuac cristiano. Ti quila jamxi spetzanil ja libro jumasa, jaxa cristiano jumasa, chican jastal  tzʼijbanubal ja jastal ecyei, jach ni cʼulajiye castigara. Jaxa mas tzaani, ti cho jamxi ja libro jau ja ba tzʼijbanubal ja sbiil ja cristiano jumasa jau ja maʼ staunej ja svidaei. Chican jastal chamye. Anima ti chamye ba yoj mar pero ti ni elele ja ba lugar jau ja ba huax nolxi ja maʼ chʼac ta chamuquei. Spetzanile. Mi ni june ba mi qʼuelji ba juun jastal ecʼ ja svida cuando ti to aye ja ba luumi» (Apocalipsis 20:12, 13). Ja matik oj sakʼwuki oj kʼot snaʼe sbʼaja Jyoba sok oj yil-e jastal smandaranume. Oj snebʼ-e ajyel sakʼan jastalni wa xyala ja rasonik bʼa Biblia soka yajkʼachil mandarik oj ajukitik ja bʼa «libro jumasa». Ja yajkʼachil mandarik it juni pilan modo bʼa jastal ja Jyoba oj sjeʼ ja slekil skʼujoli.

MOK KATIKAN XCHOLJEL JA LEKIL YALJELIK

17. ¿Jasa tʼilan oj katik juljkʼujoltik yajni wala eltik ja xcholjeli?

17 Ja xchʼakelal ja luʼum it jelxani mojan. Ja yuj jel tʼilan mok katikan xcholjel ja lekil yaljelik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Marcos 13:10). La katik juljkʼujoltik yajni wala eltik ja xcholjeli jani tolabida oj jtoytik ja Jyoba. ¿Jastal oj jtoytik? Jani yaljel yabʼ spetsanil ja ixuk winik ja stsamalil oj kabʼtik ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali stsʼakatal yuja slekil skʼujol ja Jyoba.

La kaʼteltaytik gusto lek ja Jyoba jastal jun «mero lekil yatjumotic ja Diosi» yuja jel «ja syajal scʼujol jmoctiqui» (1 Pedro 4:10). (Kʼela ja parrapo 17 man 19).

18, 19. ¿Jastal oj bʼobʼ jtoytik ja slekil skʼujol ja Jyoba?

18 Yajni wa xcholotiki, oj bʼobʼ jcholtik yabʼ ja ixuk winik jastik oj ekʼuk yajni ja Jesús oj ya mandar ja bʼa Luʼumi. Ja bʼa tyempo jaw, ja ixuk winiki oj yawe el slekilal tsʼikan lek ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús sok takal takal oj kʼotuke jastal ixuk winik bʼa mixa yiʼoje mulal. Ja Biblia wa xyala: «Porque oj to jac ja cʼacʼu oj chʼac ya tzamalbuc spetzanil ja jas ayi. [...] [Oj ya el] libre spetzanil ja yuntiquil ja Diosi jach ni ja spetzanil ja jas ay ja ba mundo. Jel ni tzamal juntiro oj ajyuquea, chican jastic cosa scʼulunej ja Diosi» (Romanos 8:21).

19 Jelni chaʼanyabʼalil yaljel yabʼ ja ixuk winik ja bʼa kʼapjelal wa xyala ja Apocalipsis 21:4, 5. Ja tiw wa xyala jasa oj skʼuluk ja Dyos sbʼaja ixuk winiki: «Mi xa ni oj to ocʼuque otro vuelta. Mi xa oj couc mas ja xchamelei. Mi oj ajyuc ja syajal ja scuerpoi. Mi ni maʼ oj chamuca porque ja svida jastal ajyi, ecʼ ni junitiroa, stzʼacatal ja Diosi» (Apocalipsis 21:4, 5). Man skujlayubʼ, ja Dyos wa xyala: «Puro yajcʼachil oj cʼuluc spetzanil ja jas ayi». Sok chomajkil yala: «Tzʼijba can ja jas oj cala huabi porque smeranil nia». La jcholtik gusto lek ja lekil yaljelik it, sok jachuk wantikni stoyjel ja slekil skʼujol ja Jyoba.

^ par. 14 Apocalipsis 22:1, 2, 17, (TNM): «Tsaʼan sjeʼaki jun yok jaʼ bʼa wa xyaʼa sakʼanil, sakalanixta jastal ja bidryo, bʼa ti wan bʼojtel man bʼa skujlayubʼ ja Dyos soka bʼa Cheji sok ti wa x-ekʼ ja bʼa snalan ja bʼa mero niwan bʼeji. Ja bʼa xchabʼil skʼaxil ja yok jaʼi ay teʼaltik bʼa wa xyaʼa sakʼanil sok wa xyaʼa 12 sat bʼa tekʼul, bʼa wa satini ixaw ixaw. Sok jaxa ja spowil ja teʼiki wa xyajnay ja chonabʼiki. Sok jaxa ja yip ja Dyos sok ja makbʼenali mi xkʼotye tekʼan yaljel, ‹¡Laʼik!› sok spetsanil ja maʼ wa xyabʼi ayale, ‹¡Laʼik!› sok spetsanil ja maʼ takin stiʼi ajakuk; chikan maʼ wa skʼana ayuʼ kʼebʼubʼal ja jaʼ wa xyaʼa sakʼanilil».