Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Julio bʼa 2016

Sjobʼjelik yiʼoj ja matik wa skʼumani

Sjobʼjelik yiʼoj ja matik wa skʼumani

Ja bʼa kapitulo 37 bʼa Ezequiel wa xcholo bʼa chabʼ yal teʼ bʼa wa xkʼot jun ita yal teʼ. ¿Jas wa stojolan?

Ja Jyoba ya makunuk ja Ezequiel bʼa yalaxakan jasa oj ekʼuk soka ja yaʼtijumiki, oj cha kumxuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali sok oj ajyuke jun ita chonabʼ bʼa tsoman. Cha yala ja jas oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ja yaʼtijumik ja Dyos oj ajyuke jun ita chonabʼ bʼa tsoman.

Ja Jyoba yala yabʼ ja aluman Ezequiel a-syam chabʼ yal teʼ sok a-stsʼijbʼuk jun jasun ja bʼa yal teʼiki. Ja bʼa juni tʼilan oj stsʼijbʼuk: «Sbʼaja Judá sok ja matik teysok, ja bʼa yuntikil ja Israel» jaxa bʼa xchabʼili oj stsʼijbʼuk: «Sbʼaja José, ja yal steʼ ja Efraín, sok ja matik teysok, spetsanil ja snaj ja Israel». Bʼa stajel tiʼal ja chabʼ yal teʼi, ja Dyos yala yabʼ ja Ezequiel: «Jun ita yal teʼ oj kanuk ja bʼa wa kʼabʼi» (Ezequiel 37:15-17).

¿Jas wa stojolan ja bʼiʼilal «Efraín»? Ja kʼole bʼa Efraín jani ja mas jel ajyi ja yip ja mandaranel bʼa Israel, sok ti chʼikan ay ja lajune  kʼole bʼa norte. Ja bʼajtan mandaranum yaʼa mandar ja bʼa mandaranel jaw sbʼiʼilan Jeroboán sok ti el bʼa kʼole Efraín (Deuteronomio 33:13, 17; 1 Reyes 11:26). Ja kʼole jaw tini jak bʼa jun yunin ja José bʼa sbʼiʼilan Efraín (Números 1:32, 33). Soka José ajiyi jun slekilal yuja stati, ja Jacob, bʼa jel chaʼanyabʼalil. Ja yuj stojolilni «ja yal steʼ ja Efraín» ja wa senyaʼan ja lajune kʼole mandaranel bʼa norte. Bʼajtanto oj stsʼijbʼuk ja Ezequiel ja jas oj ekʼuki, ja swinkil Asiria sbʼajinekan ja mandaranel it sok yiʼaje preso ja ixuk winik. Ja it ekʼ bʼa jabʼil 740 bʼajtanto bʼa styempo Jesús (2 Reyes 17:6). Jabʼilik tsaʼan, ja swinkil ja Babilonia skʼulane ganar ja swinkil ja Asiria. Ja yuj, yajni ja Ezequiel stsʼijbʼan ja jas oj ekʼ sbʼaja chabʼ yal teʼi, tʼusan mi spetsaniluk ja israʼelenyo naka xantikan aye bʼa spetsanil ja lugarik tey bʼa yibʼ skʼabʼ ja swinkil Babilonia.

Ja jabʼil 607 bʼajtanto yuja Kristo, ja swinkil Babilonia sbʼajinekan ja mandaranel bʼa Judá, bʼa ja kʼotel ja chabʼ kʼole bʼa sur. Cha yiʼaje och ja ixuk winik bʼa Babilonia. Bʼobʼta cha yiʼaje och ja matik kanye bʼa mandaranel bʼa norte. Ja mandaranumik ja bʼa mandaranel bʼa sur tini jakye bʼa kʼole Judá. Chomajkil ja sacerdoteʼiki tini ajyiye kulan bʼa Judá, yujni ti aʼtijiye bʼa templo bʼa Jerusalén (2 Crónicas 11:13, 14; 34:30). Ja yuj, stojolni ja yal teʼ «sbʼaja Judá» jani wa senyaʼan ja chabʼ kʼole ja mandaranumik bʼa sur.

¿Jas tyempo staʼa sbʼaj ja chabʼ yal teʼi? Bʼa jabʼil 537 bʼajtanto yuja Kristo. Ja bʼa jabʼil jaw, jujuntik ja matik sbʼaje ja bʼa lugarik bʼa sur soka bʼa norte kumxiye bʼa Jerusalén bʼa oj stojbʼese yajkʼachil ekʼele ja templo. Man tyempo jaw, ja chonabʼ Israel tsomanxa ni ajyiye. Ja israʼelenyo cha och yaʼteltaye yajkʼachil ekʼele ja Jyoba jach tsoman (Ezequiel 37:21, 22). Mi kechanuk ja Ezequiel, cha jachuk ja aluman Isaías soka Jeremías stsʼijbʼaye ja jas oj ekʼuk bʼa wa staʼawe tiʼal sbʼaja jastal ajyiye tsomani (Isaías 11:12, 13; Jeremías 31:1, 6, 31).

¿Jasa yalakan oj ekʼuk ja Ezequiel sbʼaja ja relijyon smeranili? Ja Jyoba oj skʼuluk spetsanil ja matik wa stoyo oj kʼotuke ‹june ita› (Ezequiel 37:18, 19). Ja bʼa jtyempotiki, ja skʼapjel it kʼot smeranil bʼa 1919. Bʼajtanto bʼa jabʼil jaw, ja Satanás sleʼa modo oj spil juntiro ja yaʼtijumik Dyos. Pe bʼa 1919, takal takal och stsom sbʼaje sok xchapa sbʼaje.

Ja bʼa tyempo jaw, tʼusan mi spetsaniluk ja yaʼtijum Dyos ayiʼoje ja smajlajel bʼa oj kʼotuke jastal mandaranumik sok sacerdoteʼik soka Jesús ja bʼa satkʼinal (Apocalipsis 20:6, TNM). Ja yeʼnle kʼotele jastal ja yal teʼ bʼa Judá. Pe jel tʼusan ja maʼ ayiʼoj ja smajlajel oj ajyuk sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi. Yajni ekʼa tyempo, ja kʼole it och kʼiʼuk (Zacarías 8:23). Ja yeʼnle kʼotele jastal ja yal teʼ bʼa José.

Ja bʼa jtyempotiki, ja chabʼ kʼole it wa xyaʼteltaye jach tsoman ja Jyoba sok kechanta jun smandaranum yiʼoje, yeʼn ja Jesukristo. Ja jas yalakan oj ekʼuk ja Ezequiel, ja mandaranum it yawe sbʼiʼiluk ja ‹kaʼtijum David› (Ezequiel 37:24, 25). Bʼa stajel tiʼal ja snochumaniki, ja Jesús yala yabʼ ja stati: «Ja hueni, jbaja, jaxa queni, ja bajon nia, jaxa yenlei, jun ita ni oj cho ajyucotic soca» (Juan 17:20, 21). * (Kʼela ja nota). Ja Jesús yalakan jasa oj ekʼuk ja bʼa yal chʼin kʼole snebʼumanik ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali soka «pilan chej[ik]» oj kʼot «ajyuk[e] jun‘ita k’ole». Spetsanile oj snoch-e «jun‘ita talnachej» (Juan 10:16, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Jastalni yalakan oj ekʼuk ja Jesús, spetsanil ja yaʼtijumik Dyos tsoman aye ja bʼa jtyempotiki chikan jas tikʼe smajlajel yiʼoje ta oj ajyuke sakʼan tolabida bʼa Luʼum ma bʼa satkʼinal.

^ par. 10 Yajni ja Jesús yala ja jas oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu, yayi jitsan sjejelik ja snebʼumaniki. Jelni chamyabʼjel ja bʼajtanto staʼa tiʼal «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki», wa xkʼan kaltik ja yal chʼin kʼole matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali yeʼn oj stoj-e ja xchonabʼ ja Dyos (Mateo 24:45-47, YD). Tsaʼan yaʼa tuk sjejelik bʼa wa staʼa tiʼal spetsanil ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali (Mateo 25:1-30). Sok bʼa xchʼakulabʼil ja sloʼili staʼa tiʼal ja matik oj skoltaye ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali sok oj ajyuke sakʼan tolabida bʼa Luʼum (Mateo 25:31-46). Bʼa juntikxta, yajni kʼot ekʼuk smeranil ja jas yalunejkan ja Ezequiel ja bʼa jtyempotiki, kʼot smeranil bʼajtan ja bʼa matik ayiʼoje smajlajel oj wajuke bʼa satkʼinali. Anima ja lajune kʼole ja bʼa Israel tʼusan mi spetsaniluk ja wa senyaʼan sbʼaja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, pe ja jasa yala oj ekʼuk ja Ezequiel wa xya juljkʼujoltik ja jastal tsoman aye ja matik oj ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi soka matik oj wajuke bʼa satkʼinali.