Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

«Tzaa ja maʼ huaxa huila tzatz xa ni ay soc ja Diosi, [sok ayi ja cholalik]»

«Tzaa ja maʼ huaxa huila tzatz xa ni ay soc ja Diosi, [sok ayi ja cholalik]»

«Tzaa ja maʼ huaxa huila tzatz xa ni ay soc ja diosi, [sok ayi ja cholalik bʼa] oj cho bob see yi ja otro cristiano» (2 TIMOTEO 2:2).

TSʼEBʼOJ 42 SOK 53

1, 2. ¿Jasa wa spensaraʼane jitsan ixuk winik sbʼaja yaʼteleʼi?

JITSAN ixuk winik jel chaʼanyabʼalil xyabʼye ma miyuk yuja tikʼe aʼtel wane skʼulajeli. Bʼa jujuntik kostumbreʼik, yajni wa snaʼa sbʼaje chabʼ ixuk winik wa sjobʼo sbʼaje jas aʼtel wa skʼulane.

2 Yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jujuntik ixuk winik, ay ekʼele wa xyala jas tikʼe aʼtel wa skʼulane ajyi. Jun sjejel, wa xyala sbʼaja Mateo kʼot jun kʼana impuesto, ja Simón kʼot jun maʼ wa skʼumbʼes tsʼuʼum soka Lucas kʼot jun loktor «ja maʼ jel yaj huax cabtiqui» (Colosenses 4:14; Mateo 10:3; Hechos 10:6). Ay ekʼeleʼik, ja Biblia wa staʼa tiʼal ja cholalik yiʼoje ja ixuk winik ja maʼ yaʼteltaye ja Jyoba. La jpensaraʼuktik ja bʼa mandaranum David, ja aluman Elías soka jekabʼanum Pablo. Ja winike it jel chaʼanyabʼalil yilawe ja cholal ajiyile yuja Dyosi. Chomajkil ja keʼntik jel tʼilan la kiltik chaʼanyabʼalil chikan jas tikʼe cholal wa xkʼulantik bʼa Jyoba.

3. ¿Jas yuj lekni ja jmoj-aljeltik matik awelexa a-xchap-e ja matik masto untiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

 3 Ja yaʼtijumotik Dyos wa xkabʼtik stsamalil yaʼteltajel ja yeʼn sok chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja jcholtiki. Jitsan jelni wa xkʼulantik gusto ja jasa wa xkʼulantik sok wa xkʼanatik skʼulajel tolabida ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe ja smeranil yajni wala awelaxitik, mixa xbʼobʼ jkʼuluktik ja jastal wa xkʼulantik ajyi (Eclesiastés 1:4). Ja wokolik it ayni jujuntik bʼa jata wa x-ekʼ sbʼaj ja Taʼumantiʼik. ¿Jas yuj? Yujni ja xcholjeli wanxta kʼiʼel sok ja xchonabʼil ja Dyos wan yajel makunuk ja aparatoʼik bʼa yijel ochyi ja ixuk winik ja lekil rason ja janekʼ wa xbʼobʼi. Pe ja jmoj-aljeltik maʼ awelexa ay ekʼele jelxa wokol xyabʼye snebʼjel bʼa skʼulajel bʼa tuk modoʼik (Lucas 5:39). Ja it wani x-ekʼa, yujni ja ixuk winik matik awelexa mixani ayiʼoje ja yipe ja jastal yiʼoje ajyi (Proverbios 20:29). Ja yuj lekni ja jmoj-aljeltik matik awelexa a-xchap-e ja matik masto untiki bʼa a-skʼuluke mas cholalik (kʼuman ja Salmo 71:18).

4. ¿Jas yuj jujuntik mini pasiluk oj ya ekʼyi cholalik ja tuki? (Kʼela ja rekwagro « Rasonik bʼa bʼobʼta wokol oj kabʼtik yajel ekʼ jun cholal»).

4 Ja jmoj-aljeltik matik ayiʼoje jun cholal, mini pasiluk oj yawe ekʼyi cholalik ja jmoj-aljeltik masto untiki (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Bʼobʼta triste oj yabʼye spensarajel oj xchʼay-e jun cholal bʼa jel skʼulane gusto. Bʼobʼta yaj oj yabʼye spensarajel ja tukxa maʼ oj skʼuluk ja cholal jaw bʼa jel chaʼanyabʼalil xyilawe. Bʼobʼta oj spensaraʼuke lajansok mixa lek oj kʼulaxuk ja jastik junuk yuja mixa yeʼn wanuke skʼeljel. Ma oj spensaraʼuke mey styempoʼe bʼa oj xchap-e ja tuki. Jaxa matik masto untiki tʼilan aʼajyuk spasensya yajni mi x-ajiyile mas cholalik.

5. ¿Jastik sjobʼjelik oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

5 Anto, ¿jas yuj jel tʼilan ja jmoj-aljeltik matik awelexa a-skoltaye ja matik masto untiki bʼa a-skʼuluke mas cholalik? ¿Jastal oj bʼobʼ skoltaye? (2 Timoteo 2:2). Sok ¿jas yuj jel tʼilan ja matik masto untiki a-sjeʼ jun lekil smodoʼe sok pwesto aʼajyuke bʼa snebʼjel yajni wa x-aʼtijiye soka matik awelexa? La kiltik jastal skoltay ja mandaranum David ja yunin bʼa oj skʼuluk jun aʼtel jel chaʼanyabʼalil.

JA DAVID SKOLTAY JA SALOMÓN

6. ¿Jasa jel kʼankʼuniyuj skʼulajel ja David, pe jasa yala ja Jyoba?

6 Ja David iji spatik jitsan jabʼil sok spaka ajnel bʼa tuktukil lugar. Yajni och ya mandar jastal mandaranum, ti waj bʼa jun naʼits bʼa jel tsamal jijlel. Ja yuj yala yabʼ ja aluman Natán: «It bʼayon ja keʼn bʼa jun naʼits bʼa cedro, jaxa ja kopre bʼa trato bʼa Jyoba tey bʼa tienda bʼa kʼuʼuts». Ja David jel xkʼankʼuni yuj spetsanil skʼujol bʼa oj ya kʼeʼuk jun tsamal templo bʼa Jyoba. Anto ja Natán yala yabʼ ja David: «Kʼulan ja jas tey ja bʼa wa kʼujoli, yujni ja Dyos smeranili teya mok». Pe Jyoba mini jachʼ wa spensaran jastal ja aluman Natán. Ja yuj sjeka ja Natán bʼa oj waj yalyabʼ ja David: «Mi weʼn oj wa kʼeʼuk ja naʼits». Ja Jyoba skʼapaniyi ja David oj ya koʼyi slekilal, pe yala yabʼ junuk ja bʼa yuntikili yeʼn oj ya kʼeʼuk ja templo. ¿Jastal yabʼ ja David? (1 Crónicas 17:1-4, 8, 11, 12; 29:1).

7. ¿Jastal sjeʼa ja David skisa ja jasa spensaran skʼulajel ja Jyoba?

7 Yuja David jel skʼana oj skʼuluk ja templo bʼa Jyoba, bʼobʼta jelni triste ajyi yuja  mi oj bʼobʼ skʼuluki. Ama jachuk, skoltay tsʼikan lek ja yunin Salomón ja bʼa aʼtel oj stoji. Skoltay bʼa skʼeljel ja aʼtijumiki sok bʼa slejel teʼ, hierro, kobre, plata sok oro. Ja David mini chamskʼujol machʼa oj ajukyi ja toyjelal yuja yajel kʼeʼuk ja templo. Pe kʼot najuk sbʼaj ja templo bʼa Salomón. Ja yeʼn stsatsankʼujolan ja yunin yaljel yabʼ: «Ja Jyoba aʼajyuka mok, sok awaj kawuj lek sok akʼeʼuk ja snaj ja Jyoba jawa Dyosi; jastalni yalunej awabʼ» (1 Crónicas 22:11, 14-16).

8. ¿Jas yuj bʼobʼta spensaran ja David ja Salomón mito chapanuk bʼa oj ya kʼeʼuk ja templo, sok jasa skʼulan?

8 (Kʼuman ja 1 Crónicas 22:5). Ja David bʼobʼta spensaran ja Salomón mito chapanuk ay bʼa stojel jun aʼtel jel tʼilan. Ja yeʼn wa skʼana ja templo akʼot jun naʼits bʼa jel chamyabʼjel, pe ja Salomón jeltoni yal kerem sok mito ayiʼoj snajel. Ama jachuk, ja David wa snaʼa ja Jyoba oj skoltay ja Salomón ja bʼa aʼtel it jel chaʼanyabʼalili. Ja yuj skʼulan ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa skoltay ja yunin ja bʼa aʼtel it jel niwan.

ABʼAN STSAMALIL XCHAPJEL JA TUKI

Jel wa xyakitik gusto yiljel ja jmoj-aljeltik matik masto untiki wa skʼulane mas cholalik. (Kʼela ja parrapo 9).

9. ¿Jasa sjejel oj bʼobʼ koltajuke ja matik awelexa bʼa agustoʼaxuke yajni pilanxa maʼ oj skʼuluk ja yaʼteleʼi?

9 Ja jmoj-aljeltik matik awelexa mokni el sganaʼe yajni wa xyawekan ja matik masto untiki a-skʼuluke jujuntik ja aʼtel bʼa wane skʼulajel ajyi. Jpetsaniltik wa xnaʼatik ja aʼtel mas tʼilan oj jkʼuluktik jani skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitik ja Jyoba. Ja yuj jel tʼilan xchapjele ja jmoj-aljeltik matik masto untiki. La jpensaraʼuktik ja bʼa sjejel it. Yajni untikotikto, bʼobʼta kilatik ja jtatiki wan syamjel jun karro. Yajni wantik kʼiʼeli, ja yeʼn wa xcholo kabʼtik jastal wa syama. Yajni ekʼ ja tyempo, katik eluk ja licencia sok cha kʼe jyamtik ja keʼntiki. Sok ja jtatiki wanto xyakitik jujuntik rasonik. Ay ekʼeleʼik chol wala ekʼtik bʼa syamjel ja karro. Pe yajni awelaxi ja yeʼn,  ja keʼntiki kʼe jyamtik mas tikʼan ja karro. ¿Tuk maʼ yabʼ ja jtatiki? Miyuk. Bʼobʼta jelni gusto xyila yuja wa xkiʼajtik ekʼ bʼa tuktukil lugar. Junxtani jastal jaw, ja jmoj-aljeltik matik awelexa jelni gusto wa xyabʼye yajni wa xyilawe ja matik masto untiki wa xbʼobʼ skʼuluke mas cholalik.

10. ¿Jasa wa spensaran ja Moisés sbʼaja ajelkitik toyjelal sok cholal?

10 Tʼilan la talnay jbʼajtik bʼa mok kʼe kolomtik yajni ja tuki wa x-ajiyile jun cholal. Ja Moisés yakankitik jun lekil sjejel. La kiltik jastal sjeʼa ja smodo yajni jujuntik winik bʼa Israel sjeʼa sbʼaje jastal alumanik (kʼuman ja Números 11:24-29). Ja Josué kʼan stime, pe ja Moisés yala yabʼ: «¿Wa xkʼeʼa wolom yuja keʼni? Miyuk, ¡wa xkʼana spetsanilukxta bʼi ja xchonabʼ ja Jyoba naka alumane sok jachuk ja Jyoba oj ya koʼuk ja yip sbʼaja yeʼnle!». Ja Moisés wa snaʼa ja Jyoba yeʼn wan stojel spetsanil. Ja yeʼn mi skʼana ja toyjelali soka cholaliki kechanta yeʼn akʼot sbʼaj. Ja yeʼn skʼanani bʼa spetsanil ja yaʼtijum Dyosi akʼotuke aluman. ¿Jaxa keʼntiki? ¿Wan maʼ la gustoʼaxitik yajni ja tuk wa x-ajiyile jun cholal?

11. ¿Jasa yala jun jmoj-aljeltik yajni ay maʼ skʼulan pilan ja yaʼtel wan skʼulajel ajyi?

11 Jitsan jmoj-aljeltik wane yaʼteltajel sok spetsanil yipe ja Jyoba bʼa jitsanxa jabʼil. Ja yeʼnle xchapawe ja jmoj-aljeltik matik masto untiki bʼa a-skʼuluke mas cholalik. La kiltik sbʼaja jmoj-aljeltik Peter. Ja 74 jabʼil aʼtiji bʼa tyempo tsʼikani, 35 jabʼil ti aʼtiji bʼa Betel bʼa Europa. Jitsan jabʼil ti aʼtiji ja bʼa tsome maʼ wa skʼela ja xcholjeli. Pe ja cholal yiʼoji aji ekʼyi jun jmoj-aljeltik bʼa masto untik sbʼiʼil Paul. Ja Peter yeʼnani xchapani ja Paul. ¿Kʼe maʼ xchʼinajil ja Peter yuja pilan maʼ aji ekʼyi ja yaʼteli? Miyuk. Ja yeʼn yala: «Jelni gusto ayon yuja chapxi jmoj-aljelik bʼa oj skʼuluke mas cholalik soka yuja jel lek wane skʼulajeli».

LA KILTIK CHAʼANYABʼALIL JA MATIK AWELEXA

12. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Rehoboam?

12 Yajni ja mandaranum Salomón chami, ja yunin Rehoboam yeʼn och mandaranum. Ja Rehoboam wa xkʼan snaʼ jastal oj skʼuluk ja yajkʼachil cholalik yiʼoji, ja yuj skʼanayi rason bʼa jujuntik winik matik awelexa. Pe ja yeʼn mini skʼuʼan yile. Jani stsaʼa skʼuʼajel ja srasonik ja smoj keremtik bʼa kʼiyejan lajani. Pe mini tʼun lek el kʼot (2 Crónicas 10:6-11, 19). ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jasa skʼulani? Jani mas lek skʼanjelyi rason ja matik ayxa yiʼoje mas jabʼil sok snajel yuja  keʼntiki. Chomajkil, tʼilani oj jmaklaytike lek. Ja it mi wa stojolan ja matik masto untiki tʼilan oj skʼuluke spetsanil ja jastalni mero wa xkʼulaxi ajyi. Pe mini lekuk wego oj spensaraʼuke ja jastal wa skʼulane ja matik awelexa mi oj makunuk.

13. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja jmoj-aljeltik matik masto untiki yajni wa x-aʼtijiye soka jmoj-aljeltik matik awelexa?

13 Ay ekʼeleʼik, jujuntik ja jmoj-aljeltik masto untiki ayiʼoje ja cholal bʼa skʼeljel ja aʼtel wa skʼulane ja matik awelexa sok ayxa yiʼoje mas snajel. Ja stojoli jani ja jmoj-aljeltik matik masto untiki a-snebʼe sbʼaja matik awelexa. ¿Wan maʼ xjul jkʼujoltik sbʼaja Paul, ja jmoj-aljeltik jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 11? Yajni yeʼn yiʼajkan ja xchol ja Peter jastal olomal bʼa jun opisina bʼa Betel, yala: «Wani xpila tyempo bʼa wa xkʼanayi rason ja Peter, sok wa xcha ka tsatsankʼujoluk ja jmoj-aljelik ja bʼa opisina bʼa oj skʼuluke junxta».

Ja Pablo spila tyempo bʼa sjejelyi ja Timoteo sok ja yeʼn snebʼa lek

14. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jastal aʼtijiye ja Timoteo soka jekabʼanum Pablo?

14 Ja Timoteo jun jmoj-aljeltik bʼa masto untik yuja jekabʼanum Pablo. Pe jitsan jabʼil aʼtijiye lajan xchawanile (kʼuman ja Filipenses 2:20-22). Bʼa jun ekʼele, ja Pablo yala yabʼ ja nebʼumanik ja bʼa chonabʼ Corinto: «Ti huanon secjel ahuilex ja quermanotic Timoteo jaxa yeni oj ya jac acʼujolex ja jastal ahuilunejonex ni jastal huax cʼuan ja Cristo. Jaʼ ni huanon seejel ecʼ ja ba spetzanil ja iglesia jumasa [kongregasyonik]. Ja Timoteo, jel ni yaj huax cabi. Lajan soc huax quila jastal cunin, pero jaʼ ni yuj ja Cristo, como jel ni cʼuanum abala» (1 Corintios 4:17). Ja yaljelik it wa sjeʼakitik ja Pablo soka Timoteo skolta sbʼaje yajni aʼtijiye lajan. Ja Pablo spila tyempo bʼa sjejelyi ja Timoteo ja bʼa «jastal hua [s]cʼuan ja Cristo», soka Timoteo skʼujolan bʼa snebʼjel. Ti wa xkilatik, ja Pablo jel syajtay ja Timoteo sok sjipa skʼujol ja yeʼn bʼa oj stalnay lek ja smoj-aljel ja bʼa Corinto. Ja ansyanoʼik ojni bʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Pablo bʼa sjejelyi tuk jmoj-aljeltik bʼa oj stoj-e ja kongregasyoni.

JUJUNEʼOTIK AY KIʼOJTIK JUN CHOLAL BʼA JEL TʼILAN

15. ¿Jastal wa skoltayotik ja Romanos 12:3-5 yajni wa xtʼaspuntik bʼa jastik junuk wa xtukbʼi?

15 Aytik sakʼan bʼa tyempoʼik jel chamyiljel. Ja xchonabʼil ja Dyos wa xtax bʼa Luʼumi wanxta kʼiʼel bʼa tuktukil modo. Ja it wa stojolan ojni tukbʼuk mas jastik junuk, sok jujuntik ja bʼa jaw wa syamawotik. ¿Jasa oj jkʼuluktik? Jani mok waj jkʼujoltik bʼa keʼntikta. La kaʼ jbʼajtik chʼinil sok la waj jkʼujoltik bʼa koltanel ja bʼa aʼtel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ta jach wa xkʼulantik, tsomani oj ajyukotik. Bʼa jun karta, ja Pablo yala yabʼ ja nebʼumanik bʼa Roma: «Moc lom jelxanic ba oja toya bajex que quechan ja huenlex jel nihuan huax yilahuex ja Diosi. Cʼulanic pensar toj lec porque cada jujuneotic, Dios ni huas scoltayotica». Tsaʼan ja Pablo xcholo jastal ja parteʼik yiʼoj ja kwerpoʼali naka ay xchol, jachni jujune ja matik teye ja bʼa kongregasyoni ayni yiʼoje jun aʼtel bʼa oj skʼuluke (Romanos 12:3-5).

Spetsanil ja yaʼtijumik ja Dyos wa xkʼanatik oj jkoltaytik ja sGobyerno sok skʼulajel ja jasa wa skʼana

16. ¿Jasa oj jbʼobʼ jkʼuluktik jujune ja keʼntik bʼa mi oj chʼayuk ja lamanil soka ja jastal tsoman ay ja xchonabʼ ja Dyosi?

 16 Spetsanil ja yaʼtijumotik ja Jyoba wa xkʼanatik oj jkoltaytik ja sGobyerno sok skʼulajel ja jas wa skʼanakitiki. Ja jmoj-aljeltik matik awelexa oj bʼobʼ xchap-e ja matik masto untiki. Ja matik masto untiki ojni bʼobʼ ajukyile mas cholalik sok skʼulajel bʼa jun modo mi oj jelxuke sok skisjel. Sok ja jmoj-aljeltik matik nupaneleʼi jelni wa xyawe tsʼakatal yajni wa xkoltajiye yuja xcheʼume yajni wa xtukbʼi ja jastal wa xtaxye. Jachuk ja ixuke wane snochjel ja smodo ja Priscila, jun nebʼuman bʼa toj ajyi sok tolabida skoltay ja statami, ja Áquila (Hechos 18:2).

17. ¿Jas yuj xchapa ja Jesús ja snebʼumaniki?

17 Ja Jesús tolabida pwesto ajyi bʼa chapjel ja tuki, sok yakankitik jun lekil sjejel. Ja yeʼn snaʼunej ja tuki oj skʼuluke ja yaʼteli. Meraniʼa, wani snaʼa ja snochumanik mulanume. Pe ja yeʼn sjipa skʼujol bʼa oj xchol-e ja lekil rason bʼa mas lugarik yuja yeʼn (Juan 14:12). Ja Jesús xchapa lek ja snebʼumaniki bʼa oj xchole bʼa spetsanil ja lugari janekʼ xbʼobʼ yujile, sok skʼulaneni ja cholal it (Colosenses 1:23).

18. a) ¿Jastik aʼtel oj jkʼuluktik ja bʼa tyempo jakumi? b) ¿Jasa aʼtel wantik skʼulajel ja wego?

18 Tsaʼan yajni cham ja Jesús, ja Jyoba ya sakʼwuk sok yayi mas aʼtel. Chomajkil, yayi jun yaʼtel bʼa «mi ni june maʼ oj bob slaj jastal jel nihuan ja yatel ja yen» (Efesios 1:19-21). Ta chamtik toj bʼa stiʼ sat Jyoba bʼajtanto yuja Armagedón, ojni sakʼwukotik ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali sok oj ajyukujtik jitsan aʼtel bʼa jel oj ya ajyukotik gusto. Pe ja wego ay kiʼojtik ja tsamal aʼtel bʼa xcholjel ja lekil rason sok yajel och nebʼumanil ja ixuk winiki. Ja yuj anima keremotik ma awelotik, jelni ja aʼtel bʼa oj jkʼuluktik «tola vida con todo [jkʼujoltik] ja ba yatel ja Cajualtiqui» (1 Corintios 15:58).