Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Enero bʼa 2017

«Jipa akʼujol bʼa Jyoba sok kʼulan ja bʼa leki»

«Jipa akʼujol bʼa Jyoba sok kʼulan ja bʼa leki»

«Jipa akʼujol bʼa Jyoba sok kʼulan ja bʼa leki [...], sok kʼulan ja bʼa toj» (SALMO 37:3).

TSʼEBʼOJ 49 SOK 18

1. ¿Jasa yaʼunejyi ja Jyoba ja ixuk winik bʼa wa xbʼobʼ skʼuluke?

JA Jyoba skʼulan ja ixuk winiki bʼa wa xbʼobʼ skʼuluke jastik jel chaʼanyabʼalil. Yaʼakitik ja jpensartik, bʼa wa skoltayotik stojbʼesjel ja wokoliki sok xchapjel jasa skʼulajel ja bʼa tyempo jakumi (Proverbios 2:11). Chomajkil, yaʼakitik ja ipal bʼa oj jkʼuluktik ja jas wa xkʼanatiki sok oj jtatik ja jkʼelsatiki (Filipenses 2:13). Cha yaʼakitik ja conciencia, ja it jun jas junuk tey bʼa kojoltik bʼa wa xyalakabʼtik ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Ja it wa xkoltani bʼa mi wegoxta oj kokotik mulal sok stojbʼesel ja bʼa mi lek wa xkʼulantiki (Romanos 2:15).

2. ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba oj jkʼuluktik soka jas yaʼunejkitiki?

2 Ja Jyoba wa skʼana oj katik makunuk lek ja jastik yaʼunejkitiki yujni wa syajtayotik sok wa skʼana gusto oj ajyukotik. Jun sjejel, ja bʼa Poko Testamento wa xyalakabʼtik: «Ja maʼ wa spensaraʼan lek ja jas oj skʼuluki lekni  oj wajyuja», sok «chikan jas aʼtel tey bʼa wa kʼabʼ oja kʼuluk, kʼujolan skʼulajel» (Proverbios 21:5; Eclesiastés 9:10). Jaxa bʼa Yajkʼachil Testamento wa xtaʼatik ja rasonik it: «Jayuj, cuando ay modo, la xa cʼultic yi lec spetzanil ja cristiano» soka jas «acʼubal quitic cada jujuneotic ja jas huax bob jcʼultiqui, jayuj sbej ni oj colta jbajtic» (Gálatas 6:10; 1 Pedro 4:10). Ti wa xkilatik, ja Jyoba wa skʼana oj jkʼuluktik spetsanil ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa slekilal ja tuki sok bʼa keʼntik.

3. ¿Jas junuk mi xbʼobʼyujile ja ixuk winiki?

3 Ja Jyoba wani skʼana oj katik makunuk ja jas yaʼunejkitiki, pe wani snaʼa ay kiʼojtik stikʼanil. Jun sjejel, ja keʼntiki mi xbʼobʼ jchʼaytik snajel ja mi tojukotiki, ja mulali sok ja chamelchʼakeli (1 Reyes 8:46). Cha mini xbʼobʼ jkomtik ja jas wa skʼulane ja tuki, yujni jpetsaniltik libreʼaytik bʼa stsajel ja jas oj jkʼuluktiki. Sok anima jel xnaʼatik ma ayxa jkʼujoltik, pe ja Jyoba masni wa snaʼa yuja keʼntiki (Isaías 55:9).

Yajni wan ekʼel jbʼajtik wokol, la jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok la jkʼuluktik ja bʼa leki.

4. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

4 Sbʼejni tolabida oj katikan ja Jyoba a-stojotik. Cha tʼilani oj jipjkʼujoltik bʼa ojni skoltayotik sok oj skʼuluk ja jas mi xbʼobʼ kujtiki. Pe ja yeʼn wani xcha skʼana oj jpensaraʼuktik jastal oj bʼobʼ jtojbʼestik ja jwokoltiki sok jastal skoltajel ja tuki (kʼuman ja Salmo 37:3). Bʼa pilan yaljel, tʼilan oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba, skʼulajel ja bʼa leki sok ajyel toj. Bʼa snajel jasa skʼulajel, ja bʼa artikulo it oj  kiltik ja sjejel bʼa Noé, bʼa David sok pilan yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa sjipa skʼujole bʼa Jyoba. Oj kiltik ajyi ekʼeleʼik bʼa jastik mi bʼobʼ skʼuluke, pe ja waj skʼujole ja bʼa jas bʼobʼ skʼuluke.

LA JIPJKʼUJOLTIK BʼA JYOBA YAJNI JELXELXA JA BʼA MI LEKUK

5. Cholo ja jastal ajyi ja ixuk winik bʼa styempo ja Noé.

5 Ja bʼa styempo ja Noé ajyi sakʼan ixuk winik jel maloʼe sok koʼye niwak mulal (Génesis 6:4, 9-13). Ja yeʼn wani snaʼa oj kʼotuk ja kʼakʼu ja Jyoba ojni xchʼaysnajel ja ixuk winike jaw. Pe man xkʼot ja kʼakʼu jaw, ja Noé mini lek yila ja jas wa skʼulane. Soka jas wan ekʼeli, ja Noé snaʼani ja jastik mi xbʼobʼ skʼuluk, pe cha snaʼani ayni jas wa xbʼobʼ skʼuluk.

Ja yajni wala ixtalajitik. (Kʼela ja parrapoʼik 6 man 9).

6, 7. a) ¿Jastik junuk mi bʼobʼ skʼuluk ja Noé? b) ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja jtyempotik sok ja bʼa Noé?

6 Jastik junuk mi bʼobʼ skʼuluk ja Noé. Ja Noé mini yaʼakan xcholjel ja kastigo bʼa Dyos. Pe mini snetʼa ja ixuk winik bʼa amaklajuk. Sok mini jas bʼobʼ skʼuluk bʼa axa jakuk ja Bʼutʼ Jaʼi. Ja Noé sjipa skʼujol bʼa Jyoba bʼa ojni ya kʼotuk ja jas yalunej bʼa xchʼayjel snajel ja bʼa mi lekuki ja bʼa tyempo lek xyila ja yeʼn (Génesis 6:17).

7 Chomajkil ja keʼntiki ayotik sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal jel malo, pe wa xnaʼatik ja Jyoba skʼapunej oj xchʼaysnajel (1 Juan 2:17). Pe mi xbʼobʼ netʼxuk ja ixuk winik a-smaklaye ja «yajkʼachil loʼil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi». Sok  cha mi wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa axa kʼe stulyi ja niwan wokoli (Mateo 24:14, 21). Jastal Noé, tʼilan oj ajyukujtik jun skʼuʼajel tsats sok sjipjel jkʼujoltik bʼa Dyos bʼa mojanxa oj xchʼak ja bʼa mi lekuk (Salmo 37:10, 11). Jkʼuʼunejtik lek ja Jyoba mixa oj ya ekʼ jun kʼakʼu mas ja bʼa yajtabʼ stsaʼunej oj xchʼak ja luʼumkʼinal it mi lekuki (Habacuc 2:3).

Jastal Noé, tʼilan oj ajyukujtik jun skʼuʼajel tsats sok sjipjel jkʼujoltik bʼa Dyos bʼa mojanxa oj xchʼak ja bʼa mi lekuk

8. ¿Jasa waj skʼujol ja Noé? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

8 Jastik junuk bʼobʼ skʼuluk ja Noé. Ja Noé jani waj skʼujol ja jas bʼobʼ skʼuluki. Mi yaʼakan ja jastik mi bʼobʼ skʼuluki oj ajuk el sgana. Jun sjejel, mi yaʼakan xcholjel ja kastigo bʼa Jyoba (2 Pedro 2:5). Bʼobʼta soka jaw, koltaji bʼa ya ajyuk tsats ja skʼuʼajeli. Mi kechan xcholo, cha snocho ja jastal aljiyabʼ yuja Jyoba bʼa skʼulajel ja arka (kʼuman ja Hebreos 11:7).

9. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Noé?

9 Jastal ja Noé, ja keʼntiki latsani aytik «ja ba yatel ja cajualtiqui» (1 Corintios 15:58). Jun sjejel, jujuntik wala koltanitik bʼa yajel kʼeʼuk sok stalnajel Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok Naʼitsik bʼa Niwak Tsomjelal. Tuk wa xkʼapa jbʼajtik aʼtel ja bʼa niwak tsomjeliki, ja bʼa naʼitsik bʼa Betel ma bʼa jun Opisina bʼa Sutjel Juʼunik. Pe ja mas tʼilan kujtiki, jani ajyel latsan ja bʼa xcholjeli, bʼa wa xya ajyuk mas tsats ja smajlajel ja bʼa tyempo jakumi. Jun jmoj-aljeltik ixuk yala yajni wa xloʼilani sok ja ixuk winik sbʼaja slekilal oj yijan ja sGobyerno ja Dyosi, wa xyila ja tuki mey yiʼoje jun smajlajel yujni wa spensaraʼane ja swokoleʼi mey yajnal. Pe ja keʼntiki ay kiʼojtik jun smajlajel, ja jaw wa xya tsatsbʼuk ja wa xcholotiki. Ja smajlajel jaw wa skoltayotik ajyel bʼa sbʼejlal ja bʼa sakʼanil bʼa tolabida (1 Corintios 9:24).

LA JIPJKʼUJOLTIK BʼA JYOBA YAJNI WALA KOTIK MULAL

10. Cholo ja jas ekʼ sbʼaj ja David.

10 Ja mandaranum David wajni jun winik jel toj, sok ja Jyoba jelni syajtay (Hechos 13:22). Ama jachuk, ja David koʼ bʼa jun niwan mulal ja yajni waysok jun ixuk sbʼiʼil Bat-seba. Pe ja mas tuki, sleʼa jastal oj snakʼ ja smuli ja yajni smila ja Urías bʼa jun kʼakʼanel, ja statam ja ixuki. Cha sleʼa modo jastal yeʼn ita ja Urías yiʼaj och ja juʼuni bʼa wan yaljel oj miljuk (2 Samuel 11:1-21). Pe yajni ekʼ ja tyempo, chijkaji ja smulik ja David (Marcos 4:22). ¿Jas maʼ skʼulan ja David?

Yajni wala kotik mulal. (Kʼela ja parrapoʼik 11 man 14).

11, 12. a) ¿Jasunkiluk mi bʼobʼ skʼuluk ja David tsaʼan yajni koʼ mulal? b) ¿Jasa oj skʼulkitik ja Jyoba ta wa sutxi jkʼujoltiki?

11 Jastik junuk mi bʼobʼ skʼuluk ja David. Ja David mi bʼobʼ skus ja smul sleʼa. Ojni yil ja swokolil ja janekʼto oj ajyuk sakʼani (2 Samuel 12:10-12, 14).  Ja yuj wani skʼana oj ajyukyuj skʼuʼajel. Tʼilani oj sjip skʼujol bʼa Jyoba bʼa oj ajuk perdon sok ojni koltajuk bʼa oj kuchyuj ja swokolil ja smuli ta sutxi skʼujol.

12 Jpetsaniltik wala kotik mulal yuja mi maʼ toji. Pe ayni jujuntik mulal masni jel niwakik yuja tuki. Bʼobʼta bʼa jujuntik mini xbʼobʼ jkustik ja jas jkʼulunejtiki. Ma bʼobʼta ojni kiltik ja swokolil ja bʼa jas wa xkʼulantiki (Gálatas 6:7). Pe wa xjipa jkʼujoltik ja skʼapjelal bʼa Dyos ta wa sutxi jkʼujoltiki, wani skoltayotik ja bʼa ekʼeleʼik mas jel wokoli. Cha ojni skoltayotik ama ja swokolil ja bʼa jas mi lek jkʼulunejtik (kʼuman ja Isaías 1:18, 19 sok Hechos 3:19).

13. ¿Jasa skʼulan ja David bʼa cha kʼe yamigoʼuk ja Jyoba?

13 Jastik junuk bʼobʼ skʼuluk ja David. Yuja David wa skʼana oj cha kʼe yamigoʼuk ja Jyoba, yaʼakan oj koltajukyuj. Jun sjejel, skisa ja tojelal yaʼa ja yaluman ja Jyoba sbʼiʼil Natán (2 Samuel 12:13). Ja David yayi orasyon Jyoba sok yala yabʼ ja smuliki. Jach sjeʼa wani skʼana oj cha kʼe ajyuk lek ja bʼa stiʼ sati (Salmo 51:1-17). Mi yaʼakan ja smul sleʼuneji atʼenjukyuj, ja yeʼn snebʼa sok ja smuliki. Mixani skʼulan pilan ekʼele ja mulal jaw. Jabʼilik tsaʼan cham jastal jun winik toj, sok jach jastal jaw ja Jyoba wa xjulskʼujol bʼa David (Hebreos 11:32-34).

14. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel bʼa David?

14 ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel bʼa David? Yujkʼa kotik bʼa jun niwan mulal, tʼilan oj sutxuk jkʼujoltik, la kaltikyabʼ ja Jyoba sok la jkʼantikyi ayaʼotik perdon (1 Juan 1:9). Chomajkil, tʼilan oj kaltikyabʼ ja ansyanoʼiki yujni ja yeʼnle oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj ajyukotik lek soka Jyoba (kʼuman ja Santiago 5:14-16). La jkistik ja skoltanel ja Jyoba. Jachuk wa xjeʼa wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa skʼapjel oj yaʼotik perdon. Mokxa kokotik pilan ekʼele ja bʼa mulal jaw sok la jipjkʼujoltik bʼa Jyoba bʼa snochjel yaʼteltajel (Hebreos 12:12, 13).

LA JIPJKʼUJOLTIK BʼA JYOBA BʼA TUKTUKIL WOKOL

Yajni ay kiʼojtik jun chamel. (Kʼela ja parrapo 15).

15. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja sjejel bʼa Ana?

15 Bʼobʼta wa xjul jkʼujoltik bʼa pilan yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa najate bʼa sjipa skʼujole bʼa Jyoba sok cha skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile ja bʼa tsatsal wokolik. La kiltik ja sjejel bʼa Ana. Ekʼ jun tyempo lek, ja yeʼn mi bʼobʼ ajyuk yuntikil. Ama mi bʼobʼ stukbʼes ja jas wan ekʼeli, ja yeʼn sjipa skʼujol bʼa Jyoba oj ajukyi kulan skʼujol. Ja yuj, mini yaʼakan wajel ja bʼa tabernáculo bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba sok bʼa yaljel yabʼ jastal ay xyabʼi (1 Samuel 1:9-11). Ja Ana jun lekil sjejel bʼa keʼntik. Bʼobʼta ay kiʼojtik wokolik jastal jun chamel ma pilan jasunuk, sok  mi xbʼobʼ jtukbʼestik ja jas wan ekʼeli. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik? La katikan spetsanil bʼa skʼabʼ ja Jyoba sjipjel jkʼujoltik wani xyaʼawotik sata (1 Pedro 5:6, 7). La jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa oj katik el slekilal ja jtsomjeltiki soka tuk koltanel wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Dyosi (Hebreos 10:24, 25).

Yuja ja Ana sjipa skʼujol bʼa Jyoba, mini yaʼakan wajel ja bʼa tabernáculo bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba sok yajelyi orasyon

Yajni ja untikali wa xyaʼawekan ja Jyoba. (Kʼela ja parrapo 16).

16. ¿Jas wa snebʼawe ja nantatalik sbʼaja sjejel bʼa Samuel?

16 ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa ay yuntikile yaʼunejekan yaʼteltajel ja Jyoba? Ja sjejel bʼa aluman Samuel oj koltajuke. Ja Samuel mi bʼobʼ snetʼ ja yuntikil bʼa toj ajyele soka Dyosi (1 Samuel 8:1-3). Ja yuj yakanyi bʼa skʼabʼ ja Jyoba. Pe skʼujolan ajyel toj sok yajel gustoʼaxuk ja sTat bʼa satkʼinali (Proverbios 27:11). Jitsan nantatalik Taʼumantiʼ junxta jach wan ekʼel sbʼaje. ¿Jas wa skʼulane? Wa sjipa skʼujole bʼa Jyoba ja maʼ gustoxta wa xcha sbʼajin ja matik wa sutxi skʼujole, jastalni ja tatal staʼa tiʼal ja Jesús (Lucas 15:20). Ja yuj, jani wa xwaj skʼujole ajyel toj soka Jyoba sok wa smajlaye ja sjejel oj yaʼe oj nikjuk ja yuntikile bʼa oj kumxuke.

Yajni wan ekʼelabʼaj wokol yuj takʼin. (Kʼela ja parrapo 17).

17. ¿Jas yuj wa stsatsankʼujolanotik ja sjejel bʼa biguda pobre?

17 Jun pilan lekil sjejel ja sbʼaja biguda pobre bʼa styempo ja Jesús (kʼuman ja Lucas 21:1-4). Ja yeʼn mi jas bʼobʼ skʼuluk bʼa stukbʼesel ja smodo ja ixuk winik teye bʼa templo. Sok cha mini jas bʼobʼ skʼuluk bʼa oj yakan ajyel pobre (Mateo 21:12, 13). Pe sjipa skʼujol bʼa Jyoba, ja yuj skoltay ja relijyon smeranili. Jaman waj ja skʼujoli sok yaʼa «chab sat taqʼuin», ja janekʼ ita yiʼoji. ¡Janekʼto sjipa skʼujol bʼa Jyoba ja biguda it! Wa snaʼa ta yaʼa bʼajtan bʼej ja yaʼteltajel ja Jyoba, oj ajukyi ja jas tʼilan ja bʼa sakʼanili. Jastal ja biguda, ja keʼntiki wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba ojni yakitik ja jas wa xmakunikujtiki ta wa xkaʼatik bʼajtan bʼej ja sGobyerno (Mateo 6:33).

18. Cholo ja lekil smodo ajyiyuj jun jmoj-aljeltik.

18 Jitsan jmoj-aljeltik ja bʼa jtyempotiki wa sjipa skʼujole bʼa Jyoba sok ja wa xwaj skʼujole ja jas oj bʼobʼ skʼulukeʼi mi jaʼuk ja jas mi xbʼobʼ skʼuluke. La jpensaraʼuktik ja bʼa jmoj-aljeltik sbʼiʼil Malcolm, ja yeʼn tojni ajyi soka Jyoba man chami ja bʼa 2015. Bʼa jitsan jabʼilik ja yeʼn soka xcheʼumi yaʼteltaye ja Jyoba, ekʼ sbʼaje jastik junuk bʼa lek sok bʼa mi lekuk. Ja yeʼn yala: «Ja jsakʼaniltiki mi xnaʼatik jas oj ekʼ sbʼaj sok wokolni, pe ja Jyoba wani xya koʼ slekilal ja matik wa sjipa skʼujole bʼa yeʼn». ¿Jas lekil rason yaʼa ja jmoj-aljeltiki? «La jkʼantikyi ja Dyos bʼa mok la kʼotkotik tekʼan yaʼteltajel. La waj jkʼujoltik ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktiki, mini jaʼuk ja bʼa jas mi xbʼobʼ jkʼuluktiki» * (kʼela ja nota).

19. a) ¿Jas yuj sbʼejni lek ja teksto bʼa jabʼil 2017? b) ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja teksto ja bʼa jabʼil 2017?

19 Ja luʼumkʼinal it «pegor juntiro oj huaju[k]», ja yuj ojni ipaxuk mas ja wokoliki (2 Timoteo 3:1, 13). Jelni tʼilan mok katikan ja wokoliki a-sjom kolomtik. Mas lek, tʼilani oj jipjkʼujoltik tsʼikan lek bʼa Jyoba sok ja xwaj jkʼujoltik ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktiki. Ja yuj sbʼejni lek ja teksto bʼa jabʼil 2017: «Jipa akʼujol bʼa Jyoba sok kʼulan ja bʼa leki» (Salmo 37:3).

Ja teksto bʼa jabʼil 2017: «Jipa akʼujol bʼa Jyoba sok kʼulan ja bʼa leki» (Salmo 37:3).

^ par. 18 Kʼela ja La Atalaya 15 bʼa octubre bʼa 2013, slamik 17 man 20.