Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

¿Wan maʼ xkilatik stʼilanil bʼa xchapjel ja tuki?

¿Wan maʼ xkilatik stʼilanil bʼa xchapjel ja tuki?

«Ja keʼn oj kawilex lekil chapjelal» (PROVERBIOS 4:2).

TSʼEBʼOJ 50 SOK 1

1, 2. ¿Jas yuj tʼilan oj jchaptik ja tuk bʼa oj ajukyile cholalik ja bʼa kongregasyon?

JA Jesús kongana xcholo ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Pe cha spila jitsan tyempo bʼa xchapjel ja snebʼumaniki. Sjeʼayile jastal kʼotel lekil jeʼumanik sok jastal stalnajel ja yaʼtijumik ja Dyosi (Mateo 10:5-7). Ja Felipe waj jun kʼuʼuman Dyos bʼa kongana xcholo. Pe cha sjeʼayi xcholjel ja yakʼixuki (Hechos 21:8, 9). Ja bʼa jtyempotiki, ja keʼntiki cha tʼilani oj jchaptik ja tuki. ¿Jas yuj?

2 Ja kongregasyonik bʼa yibʼanal ja luʼum jel jitsan ja matik wane snebʼjel ja smeranil bʼa Biblia sok mito xyiʼaje jaʼ. Ja ixuk winike it wani skʼana oj jchaptike. Tʼilani oj koltaytike bʼa oj yabʼye stojolil jas yuj jel lek oj snebʼe skʼumajel sok spaklajel ja Biblia jach stuchʼile. Cha tʼilani oj jchaptike bʼa oj xchole sok oj sjeʼeyi ja tuk ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja jmoj-aljeltike bʼa ajkʼachto yiʼoje jaʼi wani skʼana xchapjele, pes ojni kʼotuk ja tyempo oj ochuke skoltuman ansyano sok ansyano. Spetsanil ja kongregasyon  wani xbʼobʼ koltanuk jitsan bʼa skoltajel ja matik ajkʼacheto (Proverbios 4:2).

JEʼAYI JA AJKʼACHIK BʼA SPAKLAJEL JA BIBLIA JACH STUCHʼILE

3, 4. a) Jastalni yala ja Pablo, ¿jastal wa xkoltani ja spaklajel ja Biblia ja bʼa xcholjeli? b) Bʼa skoltajel ja tuk bʼa oj spaklaye jach stuchʼile ja Biblia, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik?

3 Jpetsaniltik ja matik wa xkaʼteltaytik ja Jyoba wani skʼana oj jkʼumuktik sok oj jpaklaytik ja Biblia bʼa snajel ja jas wa skʼana ja Dyosi. Ja jekabʼanum Pablo jach xcholo yabʼ ja smoj-aljelik bʼa chonabʼ Colosas. Ja yeʼn yala: «Tola vida huanticon scʼanjel yi ja Diosi que quechan oja cʼanex oja cʼuluquex ja jas huas scʼana ja jDiostiqui». ¿Jas yuj jel tʼilan ja smoj-aljelik oj skʼumuke sok oj spaklaye ja Biblia? Yujni ja it oj ajukyile biboʼil sok oj koltajuke «ba oj bob ajy[uke] toj» soka Jyoba bʼa oj yawe gustoʼaxuk. Cha ojni koltajuke bʼa «scʼulajel ja jas lec» ja bʼa jas wa skʼana ja Jyoba, jastal ja bʼa xcholjel ja lekil rasoni (Colosenses 1:9, 10). Ja yuj yajni wa xkaʼatik estudio bʼa Biblia, la jkoltaytik ja ixuk winik bʼa ayabʼye stojolil ja yajni wa skʼumane sok wa spaklaye tikʼan ja Biblia, oj bʼobʼ koltajuke bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

4 Ta wa xkʼanatik skoltajel ja maʼ wa xkatikyi estudio bʼa a-spaklay stuchʼil ja Biblia, cha tʼilani oj jpaklaytik ja keʼntiki. Skʼumajel ja Biblia kʼakʼu kʼakʼu sok spensarajel sbʼaja jaw oj skoltayotik ja bʼa jsakʼaniltik sok ja bʼa xcholjeli. Jun sjejel, ta ja bʼa xcholjeli ay maʼ yakitik jun sjobʼjel bʼa wokol, ojni bʼobʼ jakʼtikyi soka Biblia. Ma ja yajni wa xkʼumantik ja jastal mi axwiye xcholjel ja Jesús, ja Pablo soka tuk, ojni stsatsankʼujolukotik sok mini oj katikan xcholjel ama wokoluk. Yajni xkaltikyabʼ ja tuk ja jas jnebʼunejtik bʼa Biblia sok jastal skoltunejotik, bʼobʼta masni oj skʼujoluke bʼa spaklajel jaʼankʼujol bʼa oj yawe el slekilal.

5. Ala jun modo jastal skoltajel ja maʼ wan yijel estudio bʼa oj kʼajyuk spaklajel stuchʼil ja Biblia.

5 Bʼobʼta ayni oj jobʼ jbʼajtik jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja kestudiantetik bʼa oj kʼajyuk spaklajel ja Biblia. Ojni bʼobʼ jetikyi jastal oj xchap sbʼaj soka juʼun oj jpaklaytiki. Jun sjejel, oj bʼobʼ kaltik yabʼ a-sleʼ yibʼanal ja tekstoʼik yiʼojan bʼa parrapoʼiki. Ta ja wantik spaklajel ja libro ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?, oj bʼobʼ kaltikyabʼ bʼa a-skʼumuk ja bʼa pilan sjejelik ja bʼa libro it. Sok tsaʼan oj bʼobʼ jetikyi jastal xchapjel sbʼaj ja bʼa tsomjelik bʼa oj ya jun komentario. Cha ojni bʼobʼ jloktik bʼa a-skʼumuk spetsanil  ja rebistaʼik Ja Juʼun Cholumani sok ja ¡Despertad! Chomajkil, ojni bʼobʼ jetikyi jastal stajel sjakʼjelik bʼa sjobʼjelik bʼa Biblia, bʼobʼta soka skoltanel ja programa Watchtower Library ma ja bʼa BIBLIOTECA BʼA INTERNET Watchtower. Yajni ja kestudiantetik skʼulan probar ja tuktukil modo it bʼa spaklajel stuchʼil, jelni oj yabʼ stsamalil sok oj skʼan snebʼjel mas.

6. a) ¿Jastal oja koltay ja maʼ waxa wayi estudio bʼa oj kʼot syajtay ja Yabʼal ja Dyosi? b) ¿Jasa bʼobʼta oj skʼuluk ja maʼ waxa estudio ta och syajtay ja Biblia?

6 Yajni ay maʼ wa xkatikyi estudio, wani xkʼanatik ayil ja Biblia jelni chaʼanyabʼalil yujni wa xkoltaji bʼa oj snaʼ sbʼaj mas ja Jyoba. La jetikyi bʼa ayabʼ stsamalil spaklajel, sok mok jtʼentike. Yajni mas wan snebʼjel bʼa Biblia, masni oj skʼul gusto spaklajel. Sok jachuk bʼobʼta oj yabʼ sbʼaj jastal ja tsʼijbʼuman bʼa salmo bʼa yala: «Mojxel soka Jyoba jelni leka. Bʼa sbʼiʼil ja Kajwal Dyos Jyoba jipunej jkʼujol» (Salmo 73:28). Ja yip ja Jyoba ojni skoltay ja estudiante bʼa wa skʼana oj kʼot yamigoʼuki.

CHAPA JA AJKʼACHIK BʼA XCHOLJEL SOK BʼA SJEJEL

7. ¿Jastal xchapa ja Jesús ja snebʼumanik ja bʼa xcholjeli? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

7 Jelni wa xbʼobʼ jnebʼtik ja jastal xchapa ja snebʼumanik ja Jesús. Elye xcholjel lajan, soka yeʼnle yilawe jastal ja Jesús sjeʼayi ja ixuk winiki. Ja Jesús chapwani jastal mero oj cholxuk (Mateo, kapitulo 10) [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Sok tʼusan tsaʼan, ja jekabʼanumik snebʼawe sjejel ja smeranil sbʼaja Dyosi (Mateo 11:1). La kiltik chabʼ jasunuk bʼa oj bʼobʼ jetikyi ja maʼ ajkʼachto yajni lajan wantik xcholjelsoki.

8, 9. a) ¿Jastal och loʼil ja Jesús soka ixuk winikeʼi? b) Jastalni skʼulan ja Jesús, ¿jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja yajkʼachil cholumanik bʼa oj loʼilanuke sok ja ixuk winiki?

8 Ochel loʼil soka ixuk winiki. Ja Jesusi mi tolabida och loʼil bʼa ay jitsan ixuk winik. Tikʼanxta sjeʼayile jach stuchʼile. Sok jelni lek sjeʼa ja smodo. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele och loʼil sok jun ixuk waj ya eluk jaʼ bʼa jun poso mojan bʼa chonabʼ Sicar (Juan 4:5-30). Bʼa pilan ekʼele loʼilani sok jun winik sbʼiʼil Mateo Leví sok ja yeʼn wa skʼana impuesto. Ja Jesús sloko bʼa oj och snebʼuman, sok ja Mateo skʼana. Tsaʼan ja winik it sloko ja Jesús sok tuk ixuk winik bʼa oj waʼuke bʼa snaj. Ja tiw, ja Jesús loʼilanisok jitsan ixuk winike (Mateo 9:9; Lucas 5:27-39).

Ta wa xjeʼa jun lekil jmodotik sok lekil jkʼujoltik soka ixuk winikeʼi, bʼobʼta masni oj smaklayotike

9 Jun winik sbʼiʼil Natanael mi jel lek staʼa tiʼal ja swinkil Nazaret, ja xchonabʼ ja Jesús. Ama jachuk, ja Jesús lekni sjeʼa ja smodosok. Ja jas ekʼi, ja Natanael stukbʼes ja jastal wa spensaran bʼa Jesús sok skʼana snebʼjel mas bʼa yeʼna (Juan 1:46-51). ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Jesús? Ta wa xjeʼa jun lekil jmodotik sok  lekil jkʼujoltik soka ixuk winikeʼi, bʼobʼta masni oj smaklayotike [2] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). La jetikyi ja maʼ ajkʼachto bʼa oj sjeʼ lekil smodo sok lekil skʼujole. Jachuk oj yabʼye stsamalil ja bʼa xcholjeli.

10-12. a) ¿Jasa skʼulan ja Jesús bʼa oj skʼan-e snebʼjel ja ixuk winiki? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja yajkʼachil cholumanik bʼa oj kʼotuke lekil jeʼumanik ja bʼa smeranili?

10 Sjejelyi ja maʼ wa skʼana smaklajeli. Ja Jesús jelni ajyi ja yaʼteli. Pe yajni ja ixuk winike wa skʼana oj smaklaye, spilani tyempo sok sjeʼayile jitsan jastik junuk. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele jun kʼole jitsan ixuk winike kʼotye bʼa stiʼ jun pampa jaʼ bʼa oj smaklaye. Ja Jesús kʼe bʼa jun yal barko soka Pedro sok man tiw sjeʼayi ja ixuk winikeʼi. Tsaʼan ja bʼa jaw cha skʼana oj sjeyi jun sjejel ja Pedro. Skʼulan jun milagro bʼa koltani syamjel jitsan chay. Sok tixa yalyabʼ: «Jaʼ huajel acʼujolex syamjel ja chayi pero ja yaani, jaʼ oja huaa acʼujolex oja leex jan qui ja cristiano». Ja Biblia wa xyala wegoxta ja Pedro sok ja smoji «yaahue eluque jan ja chab barco jau ja ba sti jai, ti xa yaahue can spetzanila». Anto tixa ochye snebʼuman bʼa Jesús (Lucas 5:1-11).

11 Jun winik sbʼiʼil Nicodemo skʼana snebʼjel mas bʼa Jesús. Pe yeʼnani june ja bʼa Sanedrín mas tʼilan bʼa judíoʼiki. Ja yuj wani xiw ja jas oj bʼobʼ yale ja tuk ta yilawe wan loʼil sok ja Jesús. Ja yuj waj yulatay bʼa akwal. Ja Jesús gustoxta ya ochuk, spilayi tyempo sok xcholoyabʼ jastik jel tʼilan ja bʼa smeranil (Juan 3:1, 2). Ja Jesús tolabida pwesto ajyi bʼa spiljel tyempo sjejelyi ja ixuk winik ja smeranili sok yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼojeʼi. Ja keʼntiki cha tʼilani pwesto oj ajyukotik bʼa kumxel yulatajel ja ixuk winik chikan jas ora wa skʼanawe sok spiljel tyempo bʼa skoltajele yabʼjel stojolil ja Biblia.

12 Yajni wa xcholotik soka maʼ ajkʼachto, ojni jetikyi bʼa kumxel yulatajel ja ixuk winike bʼa wa skʼanawe snebʼjel. Cha ojni bʼobʼ jloktik yajni wala kumxitik ulatanel sok skʼulajel estudioʼik. Jachuk oj snebʼe bʼa kʼotel jeʼumanik bʼa Biblia sok oj yabʼye stsamalil skoltajel ja tuk bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba. Sok mas tsaʼan oj yabʼye stsamalil kumxel yulatajel ja ixuk winikeʼi sok yajelyile estudio. Chomajkil, oj snebʼe bʼa oj ajyuk spasensyaʼe sok mi oj axwuke wego yajni mi staʼawe ja ixuk winik ja bʼa snajeʼi (Gálatas 5:22) (kʼela ja rekwagro « Mini tʼun axwi»).

JEʼAYI JA AJKʼACHIK BʼA SKOLTAJEL JA JMOJ-ALJELTIK

13, 14. a) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja yaʼtijumik Dyos bʼa xchʼaka sbʼaje yuja tuk? b) ¿Jas modoʼik oj bʼobʼ jkoltaytik ja keremtik akʼixuk ma ja maʼ ajkʼachto bʼa oj sjeʼe yajtanel sbʼaja jmoj-aljeltik?

13 Ja Jyoba wa skʼana ja yaʼtijumik oj yajtay jbʼajtik jastal jmoj-aljel jbʼajtik sok skoltajel jbʼajtik (kʼuman ja Lucas 22:24-27 sok 1 Pedro 1:22). Ja Biblia wa xyala ja Jesús skʼulan ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa skoltajel ja ixuk winiki. Sok mi kechanuka, cha yaʼani ja sakʼanil yuj keʼntik (Mateo 20:28). Jun ixuk nebʼuman bʼa Jesús sbʼiʼil Dorcas «jel lec ja scʼujoli. Huas scolta ja maʼ mi jas yioji. Tola vida jach ni huas scʼulana» (Hechos 9:36, 39). Sok pilan nebʼuman sbʼiʼil María «jel atji juntiro» bʼa skoltajel ja smoj-aljelik bʼa Roma (Romanos 16:6). ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja maʼ ajkʼachto bʼa oj yabʼ  stojolil jel tʼilan skʼulajel jastik bʼa lek sbʼaja jmoj-aljeltiki?

La jetikyi ja ma’ ajk’acheto b’a oj sje’e yajtanel sb’aja jmoj-aljeltik sok skoltajele (K’ela ja parrapo 13, 14)

14 Ojni bʼobʼ jloktik ja maʼ ajkʼachto bʼa yulatajel ja maʼ awelxa ma ja maʼ maloʼayi. Ja nantatalik ojni bʼobʼ yiʼe ja yuntikile yajni wa xwajye ulatanel ta wa xbʼobʼi. Ja ansyanoʼik ojni bʼobʼ skʼaneyi ja keremtik akʼixuk ma ja matik ajkʼachi bʼa a-xchapeyi swaʼel ja maʼ awelxa ma stojbʼesel ja bʼa jomeltikxa ja snaji. Ta ja keremtik akʼixuk sok ja ajkʼachik wa xyilawe ja jastal wa xyila sbʼaje ja jmoj-aljeltik, ojni snebʼe skʼulajel junxta. La kiltik jasa wa skʼulan ajyi jun ansyano. Yajni wa xcholo bʼa jun komon, wani xyulatay ja smoj-aljelik bʼa lugar jaw bʼa snajel jastal aye. Tsʼakatal yuja jach skʼulani, jun kerem bʼa tikʼan wa xmojtajiyuj snebʼa bʼa spensarajel jastal skoltajel ja jmoj-aljeltiki (Romanos 12:10).

15. ¿Jas yuj jel tʼilan ja ansyanoʼik oj chamskʼujole ja bʼa xchapjelal ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyoni?

15 Ja Jyoba wa xya makunuk winike bʼa oj sjeʼe ja Yabʼal ja bʼa kongregasyoni. Ja yuj jel tʼilan ja jmoj-aljeltik oj snebʼe sjejel lek ja bʼa sloʼileʼi. Ja ansyanoʼik ojni bʼobʼ skoltaye ja jmoj-aljeltik bʼa oj tojbʼuke. Jun sjejel, ojni bʼobʼ smaklaye jun skoltuman ansyano yajni wan skʼuljel ensayar ja sloʼili (Nehemías 8:8) [3] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo).

16, 17. a) ¿Jastal sjeʼa ja Pablo bʼa chamskʼujol ja bʼa xchapjelal ja Timoteo? b) ¿Jastal oj bʼobʼ xchap-e ja ansyanoʼik ja matik ojto kʼotuke talnuman ja bʼa kongregasyon?

16 Ayni stʼilanil bʼa xchapjel mas jmoj-aljeltik bʼa oj kʼotuke talnuman ja bʼa kongregasyon (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja Pablo xchapa ja Timoteo sok yala yabʼ a-xchap ja tuki. Yayi ja rason it: «Cʼujolan lec abaj como ti xa ni aytic ja ba sparte ja Cristo Jesusi. Como jastal ahuab cala ja ba sti sat jitzan ja cristiano, jachuc ja huen chomajquili, tzaa ja maʼ huaxa huila tzatz xa ni ay soc ja Diosi, ti xa jea yile ja yabal ja Diosi, jaxa yenle chomajquili, oj cho bob see yi ja otro cristiano» (2 Timoteo 2:1, 2). Ja Timoteo snebʼa jitsan jastik junuk bʼa Pablo, bʼa kʼot jun ansyano sok jekabʼanum. Jujuntik ja bʼa it jani jastal stojbʼesel ja jastal wa xcholo sok jastal skoltajel ja tuk ja bʼa kongregasyoni (2 Timoteo 3:10-12).

17 Ja Pablo spilayi jitsan tyempo ja Timoteo yujni wa skʼana oj yil bʼa chapan lek oj ajyuk (Hechos 16:1-5). ¿Jastal oj snoch-e ja ansyanoʼik ja sjejel bʼa Pablo?  Jani slokjel ja skoltumanik ansyano bʼa chapanexa bʼa yulatajel ja jmoj-aljeltik. Jachuk, ja skoltumanik ansyano oj snebʼe jastal sjejelyi ja tuk sok jastal oj ajyuk spasensyaʼe sok lekil skʼujole. Cha ojni snebʼe slejel ja stojelal ja Jyoba bʼa stalnajel ja yaʼtijumiki (1 Pedro 5:2).

JEL TʼILAN XCHAPJEL JA TUK

18. ¿Jas yuj jel tʼilan xchapjel ja tuk ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

18 Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it, jitsan ajkʼachik wani skʼana xchapjele bʼa oj tojbʼuk ja jastal wa xcholowe. Chomajkil, wani xkʼanxi jmoj-aljeltik bʼa a-snebʼe stalnajel ja kongregasyon. Ja Jyoba wani skʼana spetsanil ja yaʼtijumik chapan lek a-ajyuke sok yaʼunejkitik ja cholal bʼa skoltajel ja maʼ ajkʼachto. Ja yujil, jelni tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa xchapjel ja tuki, jastal skʼulan ja Jesús sok ja Pablo. Wani xkʼanatik oj jchaptik yibʼanal ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki, yujni jelto skʼana skʼulajel ja bʼa xcholjel bʼajtanto oj jakuk ja chʼakelali.

19. ¿Jas yuj waxa kʼuʼan lek ja janekʼ waxa kʼujolan bʼa xchapjel ja jmoj-aljeltik ojni awil slekilal?

19 Xchapjel ja ajkʼachiki wani skʼana tyempo sok skʼujolajel. Pe wani xkʼuʼantik lek ja Jyoba soka Jesús oj skoltayotik bʼa oj jnatik jastal chapwanel lek. Ojni yakitik gusto yiljel jastal ja ajkʼachiki oj skʼujoluke bʼa aʼtel tsats ja bʼa kongregasyon sok ja bʼa xcholjeli (1 Timoteo 4:10). Pe mokni cha katikan skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, stojbʼesel ja jmodotik sok kʼotel lekil kamigotik.

^ [1] (parrapo 7): Jun sjejel, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumanik oj skʼuluke ja it: 1) xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos; 2) sjipjel skʼujole bʼa Jyoba bʼa oj ajukyile ja swaʼele soka skʼuʼe wa xmakuniyuje; 3) mok kʼeʼuke kʼumal soka ixuk winike; 4) a-sjip skʼujole bʼa Jyoba yajni x-iji spatike, sok 5) mok xiwuke ja jas oj bʼobʼ kʼulajukyile.

^ [2] (parrapo 9): Kʼela ja libro Benefíciese de la Escuela del Ministerio Teocrático, slamik 62 man 64. Ja tiw oja taʼ lekil rasonik bʼa jastal ochel loʼil soka ixuk winik ja bʼa xcholjeli.

^ [3] (parrapo 15): Kʼela ja libro Benefíciese de la Escuela del Ministerio Teocrático, slamik 52 man 61. Ja tiw oja taʼ lekil rasonik bʼa jastal oj koltajuke ja jmoj-aljeltik bʼa stojbʼesel ja jastal wa sjeʼawe ja bʼa kongregasyon.