Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

¿Wan maʼ xkilatik stʼilanil kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi?

¿Wan maʼ xkilatik stʼilanil kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi?

«Malan huana scʼumajel ja yabal ja Dios ja ba sti sat spetzanil ja quermanotiqui. Aa yile lec snihuanil ja scʼujolei. Jea yile ja yabal ja Diosi» (1 TIMOTEO 4:13).

TSʼEBʼOJ 45 SOK 42

1, 2. a) ¿Jastal kʼotel smeranil ja Isaías 60:22 ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempoʼiki? b) ¿Jasa wa xkʼanxi mas ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba?

«JA YAL NUXI oj kʼot bʼa mil sok ja yal chʼini oj kʼot jun chonabʼ bʼa jel ja yipi» (Isaías 60:22). Ja jastik tsʼijbʼunubʼalkan oj ekʼuk wan kʼotel smeranil ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempoʼiki. Jun sjejel, ja bʼa jabʼil 2015 ayxa junuk 8,220,105 taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa wane xcholjel bʼa yibʼanal ja luʼumi. Ja Jyoba yala sbʼaja skʼiʼelal ja xchonabʼi: «Keʼna, ja Jyoba, oj ka kʼiʼuk wego ja bʼa styempoʼili». Ja it wa stojolan oj ajyuk mas aʼtel. ¿Wantik maʼ skʼuljel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa xcholjel sok sjejel ja lekil rasoni? Jitsan jmoj-aljeltik kʼotele precursor regular ma auxiliar. Jujuntik wajele bʼa tuk lugarik bʼa koltanel ja bʼa xcholjeli. Sok tuk kongana wane aʼtel bʼa skʼulajel Naʼitsik bʼa Tsomjelal.

2 Spetsanil jabʼil wa x-ajyi 2,000 yajkʼachil kongregasyonik. Ja kongregasyonik it wani skʼana ansyanoʼik sok skoltuman ansyanoʼik. Ja yuj, jabʼil jabʼil wani xkʼanxi  akʼotuke skoltuman ansyano jitsan jmoj-aljeltik sok jitsan skoltuman ansyano akʼotuke ansyanoʼik. Ti wa xkilatik jel jitsan ja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik «ja ba yatel ja Cajualtiqui», ama winikotik ma ixukotik (1 Corintios 15:58).

¿JASA WA XKʼANXI BʼA KʼIʼEL JA BʼA YAʼTELTAJEL JA DYOSI?

3, 4. ¿Jastik kʼel sat oj bʼobʼ ajyukawuj?

3 (Kʼuman ja 1 Timoteo 3:1). Ja jekabʼanum Pablo stoyo ja smoj-aljelik ja «maʼ huas scʼana que oj aajuc yi [ma oj staʼ]» jun xchol ja bʼa kongregasyoni. Ja jas yala ja Pablo wa xya jpensaraʼuktik bʼa june maʼ wa skʼujolan ma wa stima ja skʼabʼ bʼa stajel jun jasunuk bʼa najat ay. Jun sjejel, lekbʼi jun jmoj-aljeltik ayiʼoj ja skʼel sat bʼa kʼotel skoltuman ansyano, pe bʼobʼta oj ya sbʼaj kwenta wanto skʼana oj skʼujoluk mas bʼa oj ajyukyuj jujuntik lekil modoʼik. Yajni xlajxiyuj sok wa x-aji och skoltuman ansyano, ojni skʼujoluk mas bʼa jachuk oj kʼot jun ansyano.

4 Jujuntik jmoj-aljeltik wane stukbʼesel ja sakʼanile bʼa oj yaʼteltaye mas ja Jyoba. Jun sjejel, bʼobʼta wa skʼanawe ochel jastal precursor, aʼtel bʼa Betel ma stojbʼesel Naʼitsik bʼa Tsomjelal. La kiltik jastal ja Biblia oj bʼobʼ skoltayotik bʼa kʼiʼel mas.

MOK KATIKAN KʼIʼEL JA BʼA YAʼTELTAJEL JA DYOSI

5. ¿Jastal oj bʼobʼ yawe el slekilal ja keremtik matik lekto aye bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

5 Ja keremtik mastoni lek aye sok ay yipe, ja yuj wa xbʼobʼ skʼuluke jitsan jastik junuk ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (Kʼuman ja Proverbios 20:29). Jujuntik keremtik teye bʼa Betel wa skʼulane imprimir sok wa stojbʼese libroʼik. Jitsan wa xcha koltaniye bʼa yajel kʼeʼuk ma stojbʼesel Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Jaxa tuki wa skʼapa sbʼaje bʼa skoltajel ixuk winik matik ekʼel sbʼaje desgrasyaʼik. Sok jitsan precursorik wa snebʼawe pilan kʼumal ma wa xwajye pilan lugar bʼa xcholjel.

6-8. a) ¿Jasa koltaji jun kerem bʼa stukbʼesel ja jastal wa xyila ja yaʼteltajel ja Dyosi, sok jastal wajyuj? b) ¿Jastal oj bʼobʼ kabʼtik sok oj kiltik «ja Jyoba jel lek»?

6 Ama jel xyajtaytik ja Jyoba sok wa xkʼanatik yajelyi ja bʼa mas leki, ojni bʼobʼ ekʼ jbʼajtik jastal jun jmoj-aljeltik sbʼiʼilan Aaron. Ja yeʼn wani skʼana ajyi yabʼjel stsamalil ja jastik wa skʼulan bʼa Jyoba, pe mini gusto wa x-ajyi. Man yal xchʼinil wa xwaj ajyi ja bʼa tsomjeli soka xcholjeli, pe tolabida jel x-axwi. ¿Jasa skʼulan?

7 Ja Aaron skʼujolan skʼumajel kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia, xchapjel sbʼaj ja bʼa tsomjeliki sok yajel skomentaryo. Chomajkil, och skʼuluk orasyon mas tikʼan. Spetsanil ja it koltaji bʼa kʼiʼel mas ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Snaʼa sbʼaj mas ja Jyoba sok kʼe syajtay mas. Sok jachuk masxa gusto kʼe ajyuk. Och precursor, koltani ja bʼa lugarik bʼa ekʼel desgrasyaʼiki sok waj xcholjel bʼa pilan país. Ja wego kʼotel ansyano sok tey bʼa Betel. ¿Jastal wa xyabʼ ay? Ja yeʼn wani xyala bʼa yilunej «ja Jyoba jel lek». Chomajkil, wa xyabʼ jelal ay soka Jyoba sok wa skʼana skʼulajel mas bʼa yeʼna. Wa snaʼa wani x-aji koʼ slekilal yuja it.

 8 Ja tsʼijbʼanum bʼa jun salmo yala: «Abʼan sok ila ja Jyoba jel lek». Sok cha yala: «Ja matik wa sleʼawe ja Jyoba mini oj skʼulyuj palta jastik bʼa lek» (kʼuman ja Salmo 34:8-10). Yajni wa xkatikyi ja bʼa mas lek ja Jyoba, jel gusto wala ajyitik yujni wa xnaʼatik jel lek xyila ja yeʼn. Soka yeʼn oj ya kʼotuk ja skʼapjelal bʼa oj stalnayotik.

MOK AXWUKOTIK

9, 10. ¿Jas yuj jel tʼilan oj ajyuk jun jmodotik bʼa smajlajel?

9 Bʼobʼta wa xkʼanatik skʼulajel mas ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Pe ¿jaxa ta jitsanxa tyempo wantik smajlajel bʼa oj ajukitik jun cholal ja bʼa kongregasyon ma oj tukbʼuk ja jastal wala taxtiki? Ta wan ekʼel jbʼajtik ja it, aʼajyuk jpasensyatik (Miqueas 7:7). Bʼobʼta ja Jyoba wa xyaʼakan bʼa mok tukbʼuk ja jas wan ekʼeli, pe la jipjkʼujoltik ja yeʼn tolabida oj yakitik ja skoltaneli. La jpensaraʼuktik ja sjejel bʼa Abrahán. Ja Jyoba skʼapayi jun yunin, pe ekʼ jitsan jabʼil man pojki ja Isaac. Yajni wan smajlajel ja Abrahán, jel ajyi spasensya sok mi xchʼaya ja skʼuʼajel yiʼoj bʼa Jyoba (Génesis 15:3, 4; 21:5; Hebreos 6:12-15).

10 Ja smeranili, mi pasiluk ja smajlajeli (Proverbios 13:12). Pe ta jom kolomtik yuja jaxta wantik spensarajel ja jastal wala taxtiki, ojni axwukotik. Mas lek la katik makunuk ja jtyempotik bʼa ajyelkujtik modoʼalik bʼa jel xmakuni bʼa skʼulajel ja cholalik bʼa kongregasyon. La kiltik oxe jasunuk bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik malan wantik smajlajel.

Ja skʼumajel ja Biblia soka spensarajel ojni ya paxkotik mas bibo sok oj jnatik jas skʼulajel

11. a) ¿Jastik modoʼalik jel tʼilan oj bʼobʼ ajyukujtik? b) ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkʼuluktik?

11 La ajyukujtik modoʼalik bʼa jel tʼilan. Ta wa xkʼumantik ja Biblia sok wa xpensaraʼantik ja jas wa xkʼumantiki, ojni jnebʼtik ajyel bibo, spensarajel jaman lek sok snajel jas skʼulajel. Jel tʼilan oj ajyukyujile ja jmoj-aljeltik ja tikʼe modoʼalik it bʼa stalnajel ja kongregasyoni (Proverbios 1:1-4; Tito 1:7-9). Yajni wa xpaklaytik ja Biblia, oj jnebʼtik jasa wa spensaraʼan ja Jyoba bʼa jitsan jastik junuk. Sok spetsanil kʼakʼu oj katik makunuk ja jasa wa xnebʼatik bʼa stsajel ja jasa lek xyila ja Dyosi. Jun sjejel, oj jnatik jastal oj kiltik ja tuki, jastal yajel makunuk lek ja takʼini, ja jastal oj jkʼutes jbʼajtik sok jastal yajel ekʼ gusto jutsʼin.

12. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼe ja jmoj-aljeltik bʼa oj jipjuk skʼujole?

12 La jkʼujoluktik skʼulajel lek ja yal cholalik wa x-ajikitiki. Yajni ja xchonabʼil ja Dyos wane stojbʼesel pilan ekʼele ja templo, ja Nehemías wa xmakuniyuj winike bʼa oj koltajuk skʼulajel tuktukil cholal. ¿Matik stsaʼa? Jani ja matik lek ilubʼale. Ja yeʼn wa snaʼa wani  syajtaye ja Dyos sok oj skʼuluke lek chikan jas cholal oj ajukyile (Nehemías 7:2; 13:12, 13). Junxtatik ja wego. Ta jun jmoj-aljeltik bʼa toj ay sok kongana wa x-aʼtiji, ojni iljuk leka ma oj jipjuk skʼujol. Jachuk bʼobʼta oj ajukyi mas cholalik (1 Corintios 4:2). Ama winikotik ma ixukotik, la jkʼuluktik lek ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik chikan jas yal cholal wa x-ajikitik (kʼuman ja 1 Timoteo 5:25).

13. Yajni ay june maʼ wa skʼulankitik bʼa mi tojuk, ¿jastal oj jbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa José?

13 La jkoltay jbʼajtik bʼa Jyoba. Ta june wa skʼulankitik bʼa mi tojuk, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik? Oj bʼobʼ kaltikyabʼ jastal wa xkabʼtik. Pe ta wa xleʼatik modo bʼa sjejel keʼn ay kiʼojtik rason, ojni bʼobʼ katik ipaxuk ja wokoli. La jpensaraʼuktik ja lekil sjejel bʼa José. Ixta ilji yuja smoj-alijeliki, sok tsaʼan lejiyi lom smul sok lutji preso. Pe ja yeʼn ti skoltay sbʼaj bʼa Jyoba. Spensaraʼan ja bʼa jastik skʼapunej ja Dyos sok ajyi toj (Salmo 105:19). Yajni tey ja bʼa tsatsal wokoli, ja yeʼn skʼujolan ajyelyuj modoʼalik bʼa koltaji yajni ajiyi jun cholal jel chaʼanyabʼalil (Génesis 41:37-44; 45:4-8). Ta ay maʼ wa skʼulankitik bʼa mi tojuk, la jkʼantikyi jbiboʼiltik ja Jyoba. Ojni skoltayotik bʼa laman oj ajyukotik sok sjejel lekil jmodotik yajni wa xkiʼajtik loʼil ja ixuk winiki (kʼuman ja 1 Pedro 5:10).

 LA KʼIKOTIK JA BʼA XCHOLJELI

14, 15. a) ¿Jas yuj jel tʼilan oj katik ‹lek jkwidadotik› ja jastal wa xcholotiki? b) ¿Jas oja kʼuluk bʼa jachuk bʼobʼta oja taʼ loʼil ja ixuk winiki? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo sok ja rekwagro « ¿Oj maʼ bʼobʼ katik makunuk pilan modoʼik?»).

14 Ja Pablo yala yabʼ ja Timoteo aya tojbʼuk mas ja jastal wa xcholo ja Yabʼal ja Dyosi. Sok cha yala yabʼ: «Aa lec acuidado ba ja huen mismo. Jach ni ja jas huana seejeli, aa cuidado soc» (1 Timoteo 4:13, 16). Ja Timoteo ayxani yiʼoj snajel yuja jitsanxa jabʼil wan xcholjeli. Anto, ¿jas yuj tʼilanto oj ya tojbʼuk mas? Yujni ja ixuk winiki soka jastal wa xtaxye wa xtukbʼi. Ta ja Timoteo wa skʼana oj maklajuk yuja ixuk winiki, jel tʼilan ya tojbʼuk mas sok stukbʼesel ja jastal wa sjeʼa. Cha jachni tʼilan oj jkʼuluktik ja keʼntiki yajni wa xcholotiki.

15 Yajni wala wajtik xcholjeli, bʼa jujuntik lugar bʼobʼta mi xtaʼatik jitsan ixuk winike ja bʼa snajeʼi. Bʼa tuk lugarik, bʼobʼta teye bʼa snaje, pe mini xbʼobʼ ochkotik ja bʼa lugar bʼaye ma kʼotel niwak naʼitsi. Ta wa x-ekʼ jbʼajtik ja it, bʼobʼta oj bʼobʼ katik makunuk tuk modo bʼa stajel loʼil ja ixuk winiki.

16. ¿Jastal oj wajkujtik lek ja bʼa xcholjel bʼa wa x-ekʼ jitsan ixuk winik?

16 Jitsan jmoj-aljeltik jel skʼulane gusto xcholjel bʼa lugarik bʼa wa x-ekʼ jitsan ixuk winik, jastal terminal bʼa tren sok autobús, bʼa merkado sok bʼa parkeʼik. ¿Jastal wa xyawe kʼeʼuk ja loʼili? Jujuntik wa staʼawe tiʼal jun ajkʼach notisya. Tuk wa xyalawe yabʼ ja ixuk winik jastik lek sbʼaja yuntikileʼi ma wa sjobʼowe sbʼaja yaʼteli. Ta yilawe wa skʼanawe oj loʼilanuk ja ixuk winiki, wa xcholowe yabʼ ja jasa wa xyala ja Biblia sok wa sjobʼoweyi ja jasa wa spensarani. Pes aytoni ixuk winik wa skʼanawe oj snebʼe mas sbʼaja Biblia.

17, 18. a) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mas oj jipjkʼujoltik ja bʼa xcholjel ja bʼa wa x-ajyi ixuk winik? b) ¿Jas yuj oj bʼobʼ skoltaya ja bʼa xcholjel ja junxta kʼankʼunel ajyiyuj ja David ja bʼa stoyjel ja Dyosi?

17 Bʼobʼta jel wokol xkabʼtik ochel loʼil sok june maʼ wa xtaʼatik bʼa bʼej sok mi xnaʼatik sbʼaj. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja Eddi, jun precursor bʼa Nueva York. ¿Jasa koltaji bʼa sjipa skʼujol bʼa yeʼna? Ja yeʼn wa xyala ja yajni wa skʼulane ja stsomjelal bʼa pamilya, ja yeʼn soka xcheʼumi wa sleʼawe juʼunik bʼa oj koltajuke bʼa jastal oj yaʼe sjakʼjel sok skoltajel ja jastal wa spensarane ja ixuk winik. Chomajkil, wa sjobʼoweyi tuk Taʼumantiʼik jastal wa skʼulane. Ja wego ja Eddi jel sgusto xcholjel ja bʼa jel x-ajyi ixuk winik.

18 Ta mas wa xkabʼtik stsamalil sok wa xkatik tojbʼuk mas ja bʼa xcholjeli, ja tuki oj yil-e wantik kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (kʼuman ja 1 Timoteo 4:15). Bʼobʼta oj bʼobʼ jkoltaytik june bʼa oj ochuk jastal taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Ja David yala: «Ojni jtsʼebʼantay ja Jyoba spetsanil ja tyempo; ja stsʼebʼoji tikʼanxta ti oj ajyuk bʼa jtiʼ. Ojni kayi stoyjel bʼa Jyoba; ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaj oj smaklaye sok oj gustoʼaxuke» (Salmo 34:1, 2).

MOK KATIKAN KʼIʼEL BʼA STOYJEL JA DYOSI

19. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ajyuk gusto jun yaʼtijum toj ja Jyoba ama mini xlajxiyuj skʼulajel yibʼanal yuja jastal wa xtaxi?

19 Ja David chomajkil yala: «Ja yeʼnle ojni yale ja stoyjelal jawa mandaraneli  sok ojni staʼe tiʼal sbʼaja wa wipi, bʼa yajel snaʼ ja winike ja jastik xiwela sbʼaj akʼulunej sok ja stoyjelal sbʼaja sniwanil jawa mandaranel» (Salmo 145:10-12). Sbʼaja matik wa syajtaye ja Jyoba sok toj ay wani skʼanawe sok spetsanil skʼujole bʼa stajel tiʼal bʼa Dyos. Pe ta jelxa awelotik ma maloʼayotik bʼobʼta mi xbʼobʼ jcholtik bʼa naʼits naʼits ja jastalni wa xkʼanatik. ¿Jasa oj jbʼobʼ jkʼuluktik? La ka juljkʼujoltik wani xtoyotik ja Jyoba yajni wa xcholotik yabʼye ja maʼ wa xkilatiki, jastal ja loktorik ma ja maʼ wa stalnayotik. ¿Pe jaxa ta teyotik bʼa preso yuja skʼuʼajel kiʼojtiki? Anima jachuk, ojni bʼobʼ jcholtikyabʼ ja tuk sbʼa Jyoba. Ja it jelni wa x-aji gustoʼaxuk (Proverbios 27:11). Ja yeʼn jel wa xgustoʼaxi yajni wa xkaʼteltaytik ama ja jpamilyatik mi skʼulane (1 Pedro 3:1-4). Man ja bʼa wokolik mas jel tsatsi wa xbʼobʼ jtoytik ja Jyoba, kʼotel kamigotik sok kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajeli.

20, 21. ¿Jastal oj yawe el slekilal ja tuk ja jastal wantik kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi?

20 Ja Jyoba ojni ya koʼ jlekilaltik ta mi xkatikan yamigoʼajel sok yaʼteltajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki. Ta wa xtukbʼestik ja koratik ma ja tikʼe sakʼanil kiʼojtiki, bʼobʼta masni oj bʼobʼ jkoltaytik ja ixuk winik bʼa yajel snaʼ ja tsamalik skʼapjel bʼa Dyos. Sok bʼobʼta oj jkoltaytik mas ja jmoj-aljeltiki. Yajni xyilawe ja janekʼ wa xkʼujolantik koltanel ja bʼa kongregasyoni, ojni syajtayotike mas.

21 Chikan janekʼ tyempo kiʼojtik bʼa yaʼteltajel ja Dyosi, jpetsaniltik wa xbʼobʼ kʼotkotik lekil yamigo sok kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajeli. Ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal oj jkoltaytik ja tuki bʼa kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi.