Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Ja skujlayubʼil sok ja xchol yiʼoj ja nupaneli

Ja skujlayubʼil sok ja xchol yiʼoj ja nupaneli

«Soka Jyoba Dyos ti yala: ‹Mini lekuk aʼajyuk stuchʼil ja winiki. Oj jkʼulyi jun smoj sok oj kʼot jun skoltuman›» (GÉNESIS 2:18).

TSʼEBʼOJ 36 SOK 11

1, 2. a) ¿Jastal kujlaji ja nupanel? b)  ¿Jasa bʼobʼta jach yabʼye stojolil sbʼaja nupanel ja bʼajtan ixuk soka winik? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

MINI ay smaloʼil ja wa xnupaniye ja ixuk winiki. Pe ¿jastal kujlaji ja nupanel, sok jasa xchol yiʼoj? Snajel ja it oj skoltayotik bʼa yiljel ja nupanel soka slekilal yiʼoji bʼa jun modo toj. Yajni ja Dyos skʼulan ja Adán, ja Dyosi yala yabʼ a-sleyi sbʼiʼil ja chanteʼiki. Ja Adán yila ja chanteʼiki naka ay snup, pe jaxa ja winiki mini ay skoltuman jastal smojol. Ja yuj ja Dyosi ya och swayel ja Adán sok ya elyi june ja xaʼaxi. Soka xaʼaxal jaw skʼulan jun ixuk sok yayi ja Adán jastal xcheʼum. Sok jach kujlaji ja nupaneli (kʼuman ja Génesis 2:20-24). Jastalni wa xkilatik, ja nupaneli juni majtanal bʼa Jyoba.

2 Jitsan jabʼilik tsaʼan, cha jachni yala ja Jesús ja jastal yala ja Jyoba ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén: «Jun huinic, tʼilan oj yaa can ja snan stati. Oj bi yii ja xcheumi. Meran nia, chahuane ajyi pero ja huego, [...] quechan xta june aye» (Mateo 19:4, 5). Yuja Dyos ya makunuk june ja xaʼax ja Adán bʼa skʼulajel ja Eva, bʼobʼta xchawanile yabʼye stojolil ja Jyoba wani skʼana oj ajyuke lajan tolabida. Ja Dyosi mini skʼana oj skʼuts ja  snupanele sok mini bʼa oj ajyuk jitsan xcheʼume ma statame ja ixuk winiki.

JA NUPANEL TI CHʼIKAN JA BʼA JAS WA SKʼANA OJ SKʼULUK JA JYOBA

3. ¿Jas rason jel tʼilan yuja Dyos ya kujlajuk ja nupaneli?

3 Ja Adán jelni gustoʼay soka xcheʼumi, sok mas tsaʼan ya sbʼiʼiluk Eva. Yeʼnani ja skoltuman sok ja smojoli. Ja it wa stojolan ja Eva ayiʼoj lekil modoʼalik bʼa mey yiʼoj ja Adán pe ojni makunuk yujile bʼa lek oj wajyujile ja bʼa spamilyaʼe. Lajan, ja Adán soka Eva oj ajyukyujile jun snupanele bʼa gusto lek (Génesis 2:18). Jun rason jel tʼilan yuja kujlaji ja nupaneli jani sbʼutʼjel ixuk winik ja Luʼumi (Génesis 1:28). Anima ja untiki oj syajtaye ja snantate, pe x-ekʼ ja tyempo ojni yawekan bʼa oj nupanuke sok oj ajyuk spamilyaʼe. Ja ixuk winiki oj sbʼutʼ-e ja Luʼumi sok oj yawe paxuk jun kʼachinubʼ.

4. ¿Jastal elkʼot ja bʼajtan nupaneli?

4 Ja bʼajtan nupaneli jomi yajni ja Adán soka Eva skʼokowe ja smandar ja Jyoba. Ja «tan chan jau» sloʼlay ja Eva sok yala yabʼ ta sloʼobʼi ja sat teʼ bʼa wa senyaʼan ja bʼa stsajel ja bʼa «leki soka bʼa mi lekuki», ojbʼi ajyukyuj jun snajel bʼa jel chaʼanyabʼalil. Ja «tan chan jau» jani ja Satanás. Ja yeʼn yala yabʼ ja Eva ta sloʼo ja sat teʼ jaw, ojbʼi bʼobʼ stsaʼ ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Ja stukili, ja Eva jani stsaʼa slojel ja sat teʼ sok mini yiʼaj yabʼal ja statami. Yajni skʼulan jachuki, sjeʼa mini skisa ja Adán jastal olomal ja bʼa pamilya. Pe jaxa Adán cha sloʼo ja sat teʼ yajni kʼapjiyi yuja xcheʼumi. Yajni jach skʼulani, skʼokoyi ja smandar ja Dyosi (Apocalipsis 12:9; Génesis 2:9, 16, 17; 3:1-6).

Bʼa oj wajyujile lek ja nupanumiki, tʼilan oj skʼuʼuke ja smandar ja Jyoba sok akoʼuke kʼabʼal ta ay jas skʼulane

5. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjakʼjel yaʼaweyi ja Jyoba ja Adán soka Eva?

5 Yajni ja Jyoba sjobʼoyi ja Adán soka Eva ja jas skʼulaneʼi, ja Adán ja ya smuluk ja xcheʼumi sok yala: «Ja ixuk awaki bʼa oj ajyuk jmoki, yeʼn yaki ja sat teʼi, sok ja yuj jloʼo». Jaxa Eva ja ya smuluk ja bʼitsʼbʼichan yuja loʼlaji (Génesis 3:12, 13). ¡Mini tʼun meranuk ja jas yalawe! Ja Adán soka Eva mini ajyiye kʼuʼabʼal sok paxye kaprechudoʼil. Ja yuj, ja Jyoba yala mini lek oj wajyujile. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas mi lek skʼulane ja Adán soka Eva? Ta ja nupanumiki wa skʼana oj wajyujile lek, tʼilan oj skʼuʼuke ja smandar ja Jyoba sok akoʼuke kʼabʼal ta ay jas skʼulane.

6. ¿Jastal oja chol ja Génesis 3:15?

6 Anima soka jas skʼulan ja Satanás ja bʼa Edén, ja Jyoba sleʼa modo bʼa jachuk ja ixuk winiki oj ajyukyujile jun smajlajel ja bʼa tyempo jakumi. Ja smajlajel it wa staʼa tiʼal ja bʼa bʼajtan yaljel yalakan oj ekʼuk ja Biblia, bʼa ti wa xtax bʼa Génesis 3:15 (kʼuman). Jastalni wa xyala ja teksto it, ja Jyoba oj ya makunuk ja «yintil» jun ‹ixuk› bʼa oj xchʼaysnajel ja Satanás. Ja bʼa satkʼinal, ay jitsan miyon anjelik toj bʼa lek wa xyila sbʼaje soka Dyosi. Ja yeʼnle kʼotele jastal jun cheʼumal sbʼaja Jyoba. Ja Jyoba oj stsaʼ june ja bʼa anjelik it bʼa oj xchʼaysnajel  ja Satanás sok bʼa jachuk ja ixuk winik kʼuʼabʼal aye ojto ajyukyujile ja jasa xchʼayawe ja Adán soka Eva. Ja matik kʼuʼabʼal aye ojni cha bʼobʼ ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼum, jastalni wa skʼana ajyi ja Jyoba (Juan 3:16).

7. a) ¿Jasa ekʼel ja bʼa nupanel masan paxye kaprechudoʼil ja Adán soka Eva? b) ¿Jasa mandar wa xyaʼa ja Biblia oj skʼuluke ja tatamal soka cheʼumal?

7 Yuja skaprechudoʼile ja Adán soka Eva, jelni yiʼajan wokol ja bʼa snupanele sok ja bʼa nupanumik mas tsaʼani. Jun sjejel, ja Eva soka tuk ixuke jelni oj yabʼye syajal yajni xpojki jun yalatse. Chomajkil, ja cheʼumaliki jelni oj skʼane bʼa yajxta aʼiljuke yuja statame. Jaxa tatamaliki tini oj ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼ ja xcheʼume sok bʼa jujuntik ekʼele ayni oj yixtalaʼuke, jastalni wa xkilatik wan ekʼel ja wego (Génesis 3:16). Ja Jyoba wani smajlay ja tatamalik tʼilan oj ajyuke olomal bʼa pamilya bʼa wa xyajtaniye sok jaxa cheʼumali tʼilan oj ajyuke kʼuʼabʼal soka statame (Efesios 5:33) (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Yajni ja kʼuʼumanik Dyos wa skoltay sbʼaje ja bʼa snupanele, wani skomowe bʼa mi jel oj ekʼ sbʼaje wokol.

JA NUPANEL BʼA STYEMPO ADÁN MAN BʼA NIWAN BʼUTʼ JAʼ

8. Cholo jasa ekʼel sbʼaja nupanel masan styempo Adán sok man bʼa niwan Bʼutʼ Jaʼ.

8 Ja Adán soka Eva ajyi yuntikile bʼajtanto oj chamuke (Génesis 5:4). Ja bʼajtan skereme jani waj ja Caín. Tsaʼan nupani sok june ja bʼa spamilya. Sok june ja bʼa yintili ja waj ja Lamec, ja bʼajtan winik wa staʼa tiʼal ja Biblia bʼa ajyi chabʼ xcheʼum (Génesis 4:17, 19). Masan styempo Adán sok man skʼakʼujik ja Noé, kechan jujuntik ja matik yaʼteltaye ja Jyoba. Jujuntik ja matik toj wajye tey ja Abel, ja Enoc, ja Noé soka spamilya. Ja Biblia wa xyala ja bʼa styempo ja Noé, ja anjelik «och skʼel-e ja yakʼixuk ja winik jumasaʼ» yujni jel tsamale. Ja Biblia cha wa xyala ja anjeliki ochni yiʼe jitsan ja ixuke jaw jastal xcheʼume. Yuja mi kʼulajiye ja anjelik bʼa oj yiʼe ixuke, ja yuntikil ajyiyujile jel chaʼane sok jel kʼakʼe, sok ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk nefilim. Ja bʼa tyempo jaw, ja smaloʼil «ja ixuk winiki wanxta pojxel el ja bʼa luʼumi» sok spetsanil tyempo wa spensarane bʼa mi lekuk (Génesis 6:1-5).

9. a) ¿Jasa skʼulan ja Jyoba soka matik jel malo ja bʼa styempo ja Noé? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja keʼntiki?

9 Ja Jyoba yala oj yijan jun bʼutʼ jaʼ ja bʼa Luʼumi bʼa oj xchʼaysnajel spetsanil ja ixuk winik jel malo. Ja Noé xcholo yabʼ ja ixuk winik ja jas oj ekʼuki. Ja yuj ja Biblia wa xyala ja Noé waj jun winik bʼa xcholo «jastal ay ja sbej ja Diosi» (2 Pedro 2:5). Pe ja ixuk winiki mini skisawe yujni jaxta wajel skʼujole soka jastik kʼajyel wa skʼulane ja bʼa sakʼanile, jastal ja nupaneli. Ja Jesús yala ja bʼa jtyempotiki jachni oj ajyuk jastal bʼa styempo ja Noé (kʼuman ja Mateo 24:37-39). Ja yan kʼakʼu, wantik xcholjel bʼa yaljel yabʼ ja ixuk winik ja Jyoba oj xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it jel malo. Pe tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik mini skisawe yajni wa xcholotik yabʼye ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jas ekʼ ja bʼa styempo ja Noé? Bʼa mokni ja katikyi mas stʼilanil jastik junuk jastal ja nupanel soka yajel ajyuk untik bʼa ja oj chʼay jkʼujoltik ja jelxa mojan ja skʼakʼu ja Jyoba.

 JA NUPANEL MASAN BʼA BʼUTʼ JAʼ MAN STYEMPO JESÚS

10. a) ¿Jastal wa xyilawe bʼa jitsan kostumbre ja koʼel mulal sok ixuk winik? b) ¿Jasa lekil sjejel yaʼawekan ja Abrahán soka Sara ja bʼa snupanele?

10 Ja Noé soka yuntikili kechanta jujune xcheʼum ajyiyujile. Pe tsaʼan yajni ekʼ ja Bʼutʼ Jaʼi, jitsan winik mi kechan jun xcheʼum ajyiyujile. Bʼa jitsan kostumbreʼik mini tuk yabʼjel ja koʼel mulal sok ixuk winik. Sok ayni skʼulane bʼa stoyjel ja sdyose. Yajni ja Abrahán soka Sara wajye man slujmal Canaán, ja tiw yilawe ja swinkili wa xkoye mulal sok ixuk winik sok mi skisawe ja nupaneli. Ja yuj ja Jyoba xchʼaya snajel ja chonabʼ Sodoma soka Gomorra yuja jel xkoye mulal. Ja Abrahán mini ja snocho ja smodo ja ixuk winike jaw. Ja yeʼn waj jun lekil olomal bʼa pamilya. Sok jaxa Sara cha waj jun lekil sjejel, yujni skisa ja statami (kʼuman ja 1 Pedro 3:3-6). Soka Abrahán wajni skʼujol bʼa oj stayi jun xcheʼum ja skerem Isaac bʼa wa xyaʼteltay ja Jyoba. Mas tsaʼan, ja Isaac junxtani skʼulan soka skerem Jacob. Ja yuntikil ja Jacob yeʼn kʼotye ja 12 kʼole bʼa Israel.

11. ¿Jastal koltajiye ja israʼelenyoʼik yuja ley bʼa Moisés?

11 Tyempoʼik tsaʼan, ja Jyoba skʼulan jun trato ma jun akwerdo soka chonabʼ Israel. Yayi ja israʼelenyoʼik ja ley bʼa Moisés, bʼa koltajiye stalnajel ja jastal wa xtaxye soka Dyosi. Jun sjejel, ajyi leyik sbʼaja kostumbreʼik ja bʼa nupanel, jastal ja matik wa x-ajyiyujile jitsan xcheʼume. Cha ajyi jun ley bʼa mini xyaʼakan oj nupanuke soka matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba (kʼuman ja Deuteronomio 7:3, 4). Yajni ay jun tsatsal wokol bʼa jun nupanel, ja ansyanoʼiki wa xkoltaniye. Chomajkil, ajyi leyik sbʼaja mi ajyel toj, ja tajkelal sok dudaʼik. Cha ajyi leyik bʼa wa xyaʼakan akʼutsjuk ja nupanel pe jani bʼa stalnajel ja tatamal ma ja cheʼumal. Jun sjejel, jun winik wani xbʼobʼ skʼuts ja snupanel ta ja bʼa xcheʼumi ay jas tax mi tojuk bʼa yeʼna (Deuteronomio 24:1). ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa jas mi tojuk? Ja Biblia mini xcholo. Pe ja tatamali mini xbʼobʼ ya koʼuk kʼabʼal ja yal chʼin mulalik bʼa xcheʼumi bʼa skʼutsjel ja snupanel (Levítico 19:18).

AJYAN TOLABIDA TOJ SOKA WA CHEʼUM MA WA TATAM

12, 13. a) ¿Jastal yilawe ja xcheʼume jujuntik judíoʼik ja bʼa styempo ja Malaquías? b) ¿Jasa oj ekʼ sbʼaj ta june maʼ yiʼojxa jaʼ xkoʼ mulal sok june bʼa cha nupanelxa sok jaxa nupanisok?

12 Ja bʼa styempo ja aluman Malaquías, jitsan judíoʼik sleʼawe jitsan manya bʼa skʼutsjel ja snupanele. Wa skʼutsuwe ja snupanele bʼa oj nupanuke sok bʼa masto akʼix ma bʼa mi xyaʼteltaye ja Jyoba. Ja bʼa styempo ja Jesús, ja judíoʼiki wantoni skʼutsuwe ja snupanele yuj chikan jasunuk (Mateo 19:3). Ja Jyoba yilkʼujolan ja skʼutsjel nupanelik jaw bʼa mey stojolil (kʼuman ja Malaquías 2:13-16).

13 Ja bʼa jtyempotiki mini lekuk jun yaʼtijum bʼa Jyoba oj xchʼaykʼujoluk ja snupi. Ja it mini tikʼanuk wa x-ekʼi. Pe lekbʼi june maʼ yiʼojxa jaʼ sok nupanelxa pe koʼ mulal sok june bʼa cha nupanelxa, skʼutsu ja snupanel sok jaxa nupani soka maʼ koʼ mulalsoki. Ta mi snaʼa malaya, ojni elkan jastal Taʼumantiʼ bʼa oj ajyuk sak ja kongregasyoni (1 Corintios 5:11-13). Ta wa skʼana oj kumxuk, tʼilan oj sjeʼ meran wa snaʼa malaya (Lucas 3:8; 2 Corintios 2:5-10).  ¿Janekʼ tyempo oj bʼobʼ ekʼuk bʼa oj cha kumxuk ja bʼa xchonabʼil ja Dyos? Mini ay jun mero styempoʼil. Pes bʼa oj bʼobʼ kumxuk ja bʼa kongregasyon, bʼobʼta oj ekʼ jun jabʼil ma mas masan ja mulanumi sjeʼa ta meran snaʼata malaya. Pe ama jachuk, tʼilani oj «yaa yi cuenta ja Diosi» (Romanos 14:10-12; kʼela ja La Atalaya 15 bʼa febrero bʼa 1980, slamik 29 sok 30).

JA NUPANEL JA BʼA KʼUʼUMANIK DYOS

14. ¿Jastal makuni ja ley bʼa Moisés?

14 Ja israʼelenyoʼik ajyiyujile ja ley bʼa Moisés mas ja 1,500 jabʼil. Koltajiye bʼa jitsan modo soka ley it. Jun sjejel, makuni bʼa ajiyile rasonik bʼa snajel stojbʼesel ja wokolik bʼa pamilya. Cha makuniyujile bʼa tojiye masan eljul ja Mesías (Gálatas 3:23, 24). Yajni cham ja Jesús, ti kʼot tikʼan ja ley it. Anto, ja Dyosi skʼulan jun yajkʼachil trato soka yaʼtijumiki (Hebreos 8:6). Pe jujuntik jasunuk bʼa wani xyaʼakan skʼulajel ajyi ja ley bʼa Moisés, mixani xyaʼakan oj skʼuluke ja kʼuʼumanik Dyos.

15. a) ¿Jasunkiluk ja kanel kulan sbʼaja yaʼtijumik Dyos ja bʼa nupaneli? b) Ta jun kʼuʼuman Dyos wan spensarajel oj skʼuts ja snupanel, ¿jastik junuk tʼilan oj ya tʼabʼan skʼujol?

15 Jun kʼakʼu, ja olomalik judío yaweyi jun sjobʼjel ja Jesús sbʼaja nupaneli. Ja Jesús sjakʼa ja Dyosi wani xyaʼakan ajyi ja ley bʼa Moisés oj bʼobʼ skʼuts ja snupanel ja israʼelenyoʼiki, pe ja jaw mini teyuk ja bʼa jas wa skʼana ajyi ja Jyoba (Mateo 19:6-8). Ja sjakʼjel it sjeʼa ja yaʼtijumik Dyos tʼilani oj snoch-e ja skujlayubʼil skʼulan ja Dyos sbʼaja nupaneli (1 Timoteo 3:2, 12). Yuja nupanumiki «quechan xta june» oj ajyuke, wani xmajlaxi aʼajyuke tolabida lajan. Bʼa mi oj spil sbʼaje, tʼilani oj syajtaye ja Jyoba sok oj cha skʼan sbʼaje. Ta jun nupanum skʼutsu ja snupanele pe mini june maʼ koʼel mulal, mini libre ayuke bʼa oj cha nupanuke (Mateo 19:9). June maʼ nupanelxa yeʼnani oj spensaraʼuk ta oj ya perdon ja snup bʼa koʼta mulal sok pilan. Jani jaw ja jas skʼulan ja aluman Oseas soka xcheʼum Gómer. Sok jachni cha skʼulan ja Jyoba soka israʼelenyo snaʼawe malaya (Oseas 3:1-5). Pe ta june maʼ nupanelxa xyabʼ koʼta mulal sok pilan ja snupi pe cha spensaraʼan oj staʼ sbʼaje, ja jaw wani stojolan yaʼata perdon. Anto, mixa ay rason bʼa Biblia bʼa ojto skʼuts ja snupanele.

16. ¿Jasa yala ja Jesús sbʼaja matik mi skʼana oj nupanuk?

16 Ja Jesús yala jun nupanum kʼuʼuman Dyos kechan wa xbʼobʼ skʼuts ja snupanele yajni june koʼta mulal sok pilan. Tsaʼan staʼa tiʼal sbʼaja matik wa skʼana mi oj nupanuke sok yala: «Ay maʼ mix nupani. [...] Ta huan cʼax bob ahuujilex, pues jel lec» (Mateo 19:10-12). Jitsan Taʼumantiʼ wa spensarane mi oj nupanuke yujni wa skʼana oj yaʼteltaye ja Jyoba bʼa mi jas pilan oj waj spensare. Sok tʼilan oj jtoytike yuja jaw.

17. ¿Jasa oj koltajuk jun Taʼumantiʼ bʼa oj spensaraʼuk ta oj nupanuk ma miyuk?

17 ¿Jasa oj koltajuk jun Taʼumantiʼ ta oj nupanuk ma miyuk? Tʼilani oj spensaraʼuk ta oj kuchyuj ja oj kan soltero ma soltera. Ja jekabʼanum Pablo yala sbʼaja kanel solteroʼil. Cha yala ja koʼel mulal sok ixuk ma winik jelxani pojxitaʼel. Ja yuj yaʼa ja rason it: «Jayuj sbej ni cada huinic oj slee ja xcheumi. Jach ni cada ixuc, oj yii ja statami». Sok cha yala: «Pero ta mi cʼax bob ahuujilexi, mas lec  nupananic. ¡Jas yatel puro ahuantar oj ochanic yuj ja mi la nupaniyexi!». Ja yuj, wani xbʼobʼ spensaraʼuk june ta oj nupanuk bʼa jachuk mi oj kʼankʼunukyuj yixtalajel ja swinkil ma koʼel mulal. Pe cha tʼilani oj spensaraʼuke ta ayxa sjabʼile bʼa oj nupanuke. Ja Pablo yala: «Huan xa [kʼa] eqʼuel ja stiempo oj nupanuqui, huan cʼax yala mas lec huax nupani, pues a [...] nupanuc. [...] Mi ni pecadouca» (1 Corintios 7:2, 9, 36; 1 Timoteo 4:1-3). Yajni june tey ja bʼa sjabʼilil jel xkʼankʼuniyuj yijel jun akʼix ma kerem, mini xbʼobʼ kaltikyabʼ bʼa axa nupanuk. ¿Jas yuj? Bʼobʼta mitoni takʼanuk bʼa kuchelyuj sbʼaja cholal yiʼoj ja nupaneli.

18, 19. a) ¿Jasa wa skʼana bʼa oj kʼeyujile lek jun nupanum kʼuʼuman Dyos? b) ¿Jasa oj paklaxuk ja bʼa artikulo jakumi?

18 ¿Jasa wa skʼana bʼa oj kʼeyujile lek jun nupanum kʼuʼuman Dyos? Wani skʼana jun winik sok jun ixuk bʼa yiʼunejexa jaʼ bʼa wa syajtaye ja Jyoba sok spetsanil skʼujole. Chomajkil, tʼilani jel oj skʼan sbʼaje bʼa oj skʼane ajyel lajan tolabida. Ja Jyoba oj ya koʼ slekilale yuja wa snochowe ja rason bʼa kechanta nupanel sok jun «creyente» (1 Corintios 7:39). Ta wa snochowe ja rason wa xyaʼa ja Biblia, lekni oj wajyujile ja bʼa snupanele.

19 Ja wego tixa ayotik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, sok jitsan ixuk winik mey yiʼoje ja modoʼalik wa xkʼanxi bʼa lek oj wajyujile jun nupanum (2 Timoteo 3:1-5). Ja bʼa artikulo jakumi oj jpaklaytik rasonik bʼa Biblia bʼa jel chaʼanik yabʼalil. Ja it oj bʼobʼ koltajuke ja yaʼtijumik Dyosi bʼa gusto lek oj ajyuke ja bʼa snupanele anima x-ekʼ sbʼaje wokolik. Soka it ojni koltajuke bʼa ti oj ajyuke ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanil bʼa tolabida (Mateo 7:13, 14).