Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Marzo bʼa 2016

¿Wan maʼ xmakuni yujile oj jkoltaytik ja jmoj-aljeltik soka jastik wa skʼulane kʼakʼu kʼakʼu sok stsatsankʼujolajele soka Biblia?

¿Oj maʼ bʼobʼ koltanan ja bʼa wa kongregasyoni?

¿Oj maʼ bʼobʼ koltanan ja bʼa wa kongregasyoni?

BʼAJTANTO oj kumxuk bʼa satkʼinal, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki ja yeʼnleʼi oj xchol-e «ba spetzanil ja najtil lugar jumasa ba sutanal ja satqʼuinali» (Hechos 1:8). ¿Jastal oj bʼobʼ xchol-e bʼa spetsanil ja luʼumi?

Jun maestro bʼa universidad bʼa jel naʼubʼal sbʼaj yala ja nebʼumanik matik ajyiye bʼa styempo yajni wanto yajel mandar bʼa jitsan lugarik ja Roma tuke lek ja yeʼnleʼi yuja tuk relijyoniki, chomajkil ja matik judío. ¿Jas yuj tuke leki? Yujni ja nebʼumaniki wa xwajye bʼa tuktukil lugar bʼa xcholjel yabʼ ja ixuk winiki. Jani jaw ja jasa skʼulan ja Jesús. Soka meran snochumaniki jachni cha skʼulane. Ja yeʼnleʼi xcholowe bʼa tuktukil lugar sbʼaja «schonabʼil ja dyosi». Sleʼawe ja ixuk winik matik wa skʼana oj snebʼ-e ja smeranili (Lucas 4:43Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ja yuj ja Biblia wa xyala ja bʼa tyempo jaw ajyi «jekabʼanumik», wa xkʼan yal, ixuk winik jekubʼale bʼa skʼulajel jun jasunuk (Marcos 3:14). Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Caaxic, cax ja ba spetzanil ja lugari ba jachuc oj och jnebumanil ja cristiano jumasa» (Mateo 28:18-20).

Meran, ja 12 sjekabʼanumik ja Jesús mixa teyuke bʼa luʼum ja wego, pe jitsan yaʼtijumik ja Jyoba waneni skʼulajel ja jasa skʼulane ja yeʼnleʼi. ¿Jastal? Jani wajel ja bʼa lugarik wa xlokjiye bʼa wa xkʼanxi koltanel ja bʼa xcholjeli. Ja yeʼnleʼi wa xyalawe: «¡It bʼayon jul ja keʼn! ¡Jekawon keʼna!» (Isaías 6:8). Jujuntik wajele bʼa tuk paisik jel najat. Jani jaw ja jasa skʼuluneje jitsan ja matik wajele ja bʼa Eskwela  bʼa Galaad. Tuk wajele kulan bʼa tuk lugarik ja bʼa spaiseʼi. Sok jitsan snebʼuneje jun yajkʼachil kʼumal bʼa oj koltanuke bʼa jun kongregasyon ma bʼa jun kʼole. Jujuntik bʼa yeʼnle mini pasiluk skʼulajel ja jaw. Pe spetsanil ja yeʼnleʼi pwesto ajyiye bʼa skʼulajel jastik junuk yuja wa syajtaye ja Jyoba soka ixuk winiki. Xchapawe lek bʼajtan, yawe makunuk ja styempoʼe, ja stakʼine soka yipe bʼa wajel xcholjel ja bʼa wa xkʼanxiʼi (Lucas 14:28-30). Spetsanil ja yeʼnleʼi wane skʼulajel jun aʼtel jel tʼilan.

Mini jpetsaniluktik wa xbʼobʼ jnebʼtik jun pilan kʼumal ma wajel bʼa jun lugar bʼa wa xkʼanxi koltanel bʼa xcholjel. Pe jpetsaniltik wani xbʼobʼ ochkotik jastal misionero ja bʼa kongregasyon ayotiki.

OCHAN JASTAL MISIONERO JA BʼA WA KONGREGASYONI

¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-aljeltiki?

Ja bʼajtan nebʼumaniki, jitsan bʼa yeʼnle mi kʼotye misionero, pes tini xcholowe bʼa slugare ma bʼa xchonabʼe. Pe spetsanil ja yeʼnleʼi xcholowe kongana. Snochowe ja rason ajiyi ja Timoteo yuja Pablo: «Aa baj juntiro oja hual ja yabal ja Diosi. Ja hua huatel acʼubal ahuii, cʼulan spetzanil» (2 Timoteo 4:5). Ja keʼntiki tʼilani oj jnochtik ja rason jaw. Jpetsaniltik oj jkʼuʼuktik ja mandar bʼa xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok yajel och nebʼuman ja ixuk winiki. Ja smeranili, ojni bʼobʼ jkʼuluktik jitsan jastik junuk bʼa oj kʼotkotik jastal misionero ja bʼa jkongregasyontiki.

Yajni jun jmoj-aljeltik wa xwaj misionero bʼa jun país, tʼilani oj sleʼ modo bʼa oj kʼajyuk soka yajkʼachil sakʼanil oj yiʼi. Jaxa bʼa keʼntiki, bʼobʼta mini oj bʼobʼ wajtik bʼa pilan lugar. Pe ¿wan maʼ xbʼobʼ kʼajyukotik sok snebʼjel tuk modoʼik bʼa xcholjel? Jun sjejel, ja bʼa 1940 alji yabʼye sbʼajtanil ekʼele ja jmoj-aljeltiki bʼa a-xchol-e ja bʼa calle jun ekʼele ja semana. ¿Jaxa keʼntiki? ¿Jcholunejtik maʼ yabʼ ja matik wa xtaʼatik ja bʼa calle? ¿Jleʼunejtik maʼ modo xcholjel bʼa tuk modoʼik, jastal ja bʼa yal karrito?

Stsatsankʼujolajele ja bʼa xcholjeli.

Ta ay jun jpensartik bʼa lek, ojni jcholtik kongana. Ja matik wa snebʼawe pilan kʼumal ma wa xwajye bʼa pilan lugari jelni wa xkoltaniye ja bʼa kongregasyon wa xkʼotyeʼi. Sok jitsan misioneroʼik yeʼnani kajan sbʼaje stojel ja kongregasyoni manto wa xchapxiye ja matik sbʼaje ja bʼa kongregasyon  jaw a-stoj-e yeʼnle. Ta ja weʼn jun winika bʼa awiʼunejxa jaʼ, ¿pwesto maʼ aya bʼa oj aʼtijanan jastal ansyano ma jun skoltuman ansyano? (1 Timoteo 3:1).

KOLTAY SOK TSATSANKʼUJOLAN JA JMOJ-ALJELTIKI

Skʼapjelyi skoltajele.

Pe ayni tuk jastik junuk oj bʼobʼa kʼuluk bʼa oj koltanan ja bʼa wa kongregasyoni. Anima winikotik ma ixukotik, untik ma matik ayxa skʼujole, jpetsaniltik wa xbʼobʼ koltanukotik sok stsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltiki (Colosenses 4:11).

Bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltiki, tʼilan oj jnatik sbʼaje lek. Ja Biblia wa xyala ja yajni wala wajtik ja bʼa tsomjeli, tʼilani oj jpensaraʼuktik ja jasa wa xmakuni yujileʼi (Hebreos 10:24). Ja it mi wa stojolan oj jchʼik jbʼajtik bʼa spetsanil ja jastik wa x-ekʼ ja bʼa sakʼanileʼi. Wa stojolan tʼilan oj kabʼtik stojolil ja jastal ay wa xyabʼyeʼi soka jasa wa xmakuni yujileʼi. Bʼobʼta wani skʼanawe oj jkoltaytike sok jastik junuk ja bʼa sakʼanileʼi ma stsatsankʼujolajele soka Biblia. Meran, bʼa jujuntik jasunuk kechantani wa xbʼobʼ skʼuluk jun ansyano ma jun skoltuman ansyano (Gálatas 6:1). Pe jpetsaniltik wani xbʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-aljeltik matik ayxa skʼujoleʼi ma ja pamilyaʼik bʼa wan ekʼel sbʼaje wokoli.

Skoltajele ja matik wan ekʼel sbʼaje wokoli.

Pensaran sbʼaja jmoj-aljeltik Salvatore. Ja ajyiyuj jun wokol yuj jitsan takʼin, ja yuj tʼilani xchono ja snegosyo, ja snaji sok tuk jastik junuk. Jel chamkʼujol ajyi yuja spamilya. Ja bʼa kongregasyoni, yabʼ ja jasa wan ekʼel sbʼaji. Ja yuj, yaweyi ja Salvatore tʼun takʼin, sok skoltaye ja yeʼn soka xcheʼumi bʼa oj staʼe jun yaʼtele. Spilawe jitsan ochkʼakʼu bʼa smaklajel sok stsatsankʼujolajel ja Salvatore soka spamilya. Spetsanil ja yeʼnleʼi jel kʼot yamigoʼuk sbʼaje. Ja wego jel wa xjul skʼujole ja ekʼeleʼik jaw ekʼyujile lani.

Ja meran snochumanotik Kristo pwesto ni ayotik bʼa xcholjel yabʼ ja ixuk winiki. Tʼilani oj jnochtik ja jasa skʼulan ja Jesús sok yaljel yabʼ spetsanil ixuk winik ja jastik tsamalik skʼapunej ja Dyosi. Anima oj bʼobʼ wajkotik kulan bʼa pilan lugar ma miyuk, jpetsaniltik ojni bʼobʼ jkʼujoluktik bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltik ja bʼa jkongregasyontiki (Gálatas 6:10). Ta jkʼulantik, masni gusto oj ajyukotik sok oj jnochtik ja jasa wa xyala ja Biblia: «Oj akʼulukex ja bʼa leki. bʼa oj satinanik lek» (Colosenses 1:10YD; Hechos 20:35).