Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Ja cigüeña

¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja yal jupup chaniki?

¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja yal jupup chaniki?

«Pe jobʼoyi, awa pabor, [...] ja yal jupup chaniki, soka yeʼnle oj yala wabʼ. ¿Machunuk bʼa yibʼanal ja it mi snaʼawe ja skʼabʼ ja Jyoba yeʼn skʼulunej ja it?» (Job 12:7, 9).

AYXA mas ja oxe mil jabʼil, ja Job yaʼa sbʼaj kwenta jelni jas wa xbʼobʼ nebʼxuk sbʼaja skʼulbʼen ja Dyosi. Soka smodoʼe wani xkan sbʼaj bʼa sjejelik ma slajelalik. Ja bʼa Biblia wa staʼa tiʼal ja yal chanik bʼa sjejelkitik jastik jel tʼilan sbʼaja jsakʼaniltik soka jastal wala taxtik soka Dyosi. La kiltik jujuntik.

JA BʼA WA SKʼULAN SOJ JA BʼUJLICHʼI

Ja bʼujlichʼi

Ja swinkil ja Jerusalén wa snaʼawe sbʼaj lek ja bʼujlichʼi, bʼa tini kʼajyel wa skʼulan ja soj bʼa smejchʼil ja naʼitsiki. Cha skʼulani soj ja bʼa stemplo ja Salomón. Bʼobʼta jabʼil jabʼil wa staʼawe ja tiw jun laman lugar sok mi xiwelaʼuk sbʼaj bʼa yajel kʼiʼuk ja yali.

Ja tsʼijbʼuman bʼa Salmo 84, jun yintil ja Coré, skʼelani ja sojik ja bʼujlichʼi ja bʼa templo. Ja yeʼn ti wa x-aʼtiji tiw jun semana kada waktike ixaw, pe wani skʼana oj kʼotuk jastal ja bʼujlichʼi bʼa tini aye tolabida ja bʼa snaj ja Dyosi. Ja yeʼn yala: «¡Jel tsamal juntiro jawa niwan tabernáculo, ah Jyoba bʼa kʼakʼanumik! Kenteroʼil wa x-okʼ jkʼujol, jachniʼa, skʼumbʼesonta yuja kʼankʼunel sbʼaja spatyoʼik ja Jyoba. [...] Cha jachni ja yal jupup chani staʼunej jun snaj ja tiw sok jaxa bʼujlichʼ jun soj bʼa yeʼna, bʼa ti wa stalnay ja yal yali, ¡mojan ja bʼa wa niwan altar, ah Jyoba bʼa kʼakʼanumik, kala Mandaranum sok kala Dyos!» (Salmo 84:1-3). Jaxa keʼntik sok ja kuntikiltiki, ¿wan maʼ xkʼanatik stsomjel jbʼajtik soka xchonabʼil ja Dyos sok wan maʼ xkilatik chaʼanyabʼalil? (Salmo 26:8, 12).

JA CIGÜEÑA WA SNAʼA LEK JA STYEMPO

«Ja cigüeña bʼa satkʼinali wa snaʼa lek ja styempo», jach stsʼijbʼan ja aluman Jeremías. Ja it wa sjeʼa wa snaʼa lek ja styempo wa skʼutsu bʼa pilan lugar ja cigüeña ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Ja bʼa styempo kwaresma, mas ja 300,000 cigüeña ilubʼal wa x-el bʼa África sok wa xkʼot man Europa, sok wa x-ekʼ skʼuts-e ja slomanil yok jaʼ Jordán. Cha snaʼuneje lek ja bʼa styempoʼilxa jaʼi jani tyempo wa xkumxiye ja bʼa wa xpojki ja yaleʼi. Spetsanil ja yal jupup chanik wa skʼutsuwe tuk lugarik, wani snaʼawe «ja tyempo bʼa skumxele» (Jeremías 8:7).

Jastal wa xyala jun juʼun, «ja mas chamyabʼjel ja wa skʼutsuwe tuk lugar kechan wa xnikjiye soka jastal kʼulubʼale» (Collins Atlas of Bird Migration). Ja Jyoba yayi biboʼil yajni skʼulan ja yal chanik it bʼa oj snaʼe ja tyempoʼiki. Pe ja Dyos yayi ja ixuk winiki ja ipal bʼa snajel jas tyempo sok jas kʼakʼu ayotik sakʼan (Lucas 12:54-56). Ja stukil ja cigüeña kechanta wa skʼulan ja jastal kʼulubʼale, pe ja ixuk winik wani skʼana oj snebʼ-e sbʼaja Dyos bʼa  jachuk oj ya sbʼaje kwenta jas wa stojolan jujuntik jastik wan ekʼel ja wego. Ja israʼelenyo ja bʼa styempo ja Jeremías mini yabʼye stojolil ja stʼilanil yiʼoj ja jastik ekʼ ja bʼa styempoʼe. Soka Dyos xcholo jas yuj: «¡Kʼelawik! Ja yeʼnle yijnayeta ja yabʼal ja Jyoba, sok ¿jas biboʼil yiʼoje ja yeʼnle?» (Jeremías 8:9).

Ja wego ay kiʼojtik meran prebaʼik bʼa tixa aytik sakʼan ja bʼa stsaʼanilxta kʼakʼu jastal wa xyala ja Biblia (2 Timoteo 3:1-5). ¿Oj maʼ jnochtik ja cigüeña sok oj ajyukotik kʼelan jakan ja bʼa tyempo ayotiki?

JA ÁGUILA NAJAT LEK WA XKʼOT JA SATI

Ja águila

Ja Biblia wa staʼa tiʼal jitsan ekʼele ja águila. Jelni kʼajyel wa x-ilxi ja yal chanik it ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Ja Biblia wa xyala masan bʼa soj, bʼa ti wa stojbʼes bʼa jun chaʼanil patakʼ ton, «wa sleʼa ja swaʼeli; ja sati najat lek wa xkʼoti» (Job 39:27-29). Najatni lek wa x-ilwani, pes alubʼal wani xyila jun chich ama ayiʼoj jun kilometro ja bʼayi.

Jastalni ja águila bʼa wa xbʼobʼ ilwanuk «najat lek», ja Jyoba wani xbʼobʼ yil ja tyempo jakumto. Ja yuj, ja Jyoba wa xyala: «Man skʼeʼulabʼil [k]alaxajan ja jas oj ekʼuki, sok jitsan tyempo bʼajtanto lek ja jastik junuk mi ekʼeluki» (Isaías 46:10). Ta wa xnochotik ja stojelal ja Jyoba, oj katik el slekilal sbʼaja sbiboʼil mey slajelal sok ja yipalil yiʼoj bʼa yiljel ja tyempo jakumto (Isaías 48:17, 18).

Chomajkil, ja Biblia wa xya slaj jastal águila ja matik wa sjipawe skʼujol bʼa Jyoba. Wa xyala: «Ja matik wa smajlaye bʼa Jyoba ojni ajyuk yajkʼachil ekʼele ja yipe. Ja yeʼnle oj jujpuke chaʼan lek bʼa lajansok ay swechʼe jastal ja águila» (Isaías 40:31). Ja águila ja wa xlikjiyuj ja skʼixnal ja ikʼ bʼa ti wa xkʼekʼe bʼa luʼum. Yajni wa staʼa ja tikʼe ikʼ jaw, wa slichʼa ja swechʼi sok wa xkʼe sututuk bʼa yojol ja kʼixin ikʼi sok jachuk chaʼan lek wa xkʼeʼi. Mini jaʼukta soka yip bʼa wa xjujpi chaʼan lek sok wa xkʼot najat lek. Jachni junxta ja matik wa smajlaye bʼa Jyoba wani xbʼobʼ sjip skʼujole ja yeʼn ojni ya kʼot ja jas skʼapuneji bʼa «huax yaa ja quipti[ki]» (2 Corintios 4:7, 8).

«JA GALLINA HUAS STZOMO JA YUNTIQUILI»

Ja gayina soka yali

Yajni ojxa chamuk, ja Jesús och skʼel ja chonabʼ judío sok yala triste lek: «¡A jerusaleño suinquil ja Jerusaleni! Huaxa milahuex ja aluman-Diosi. [...] Mi naben jaye vuelta huax cʼana oj tzomex can jastal ja gallina huas stzomo ja yuntiquili, ti huax yaa ba yibel ja suechʼi. Pero mi ni modo xa cʼanahuexa» (Mateo 23:37).

June ja bʼa jastal kʼulubʼal ja yal chaniki jani ja snajel yiʼoj bʼa stalnajel ja yali. Ja yal chanik bʼa ti wa stojbʼes ja soj bʼa luʼum, jastal ja gayina, tʼilani wa x-ajyi kʼelan jakan bʼa mi jas oj ekʼ sbʼaj. Yujkʼa ja gayina kʼot yil jun liklik, wa xkʼe spay tsats lek ja yali, soka yeʼnle ajnelxta wa xwaj snol sbʼaje bʼa yibʼel ja swechʼ ja snani. Cha wani xtalnajiye ja tiw soka syajal kʼaʼuji sok ja tsatsal jaʼi. Ja Jesús wa skʼana jach oj stalnay ajyi ja swinkil ja Jerusalén ja bʼa jastal wa xtaxye soka Dyosi. Ja bʼa jtyempotiki, ja Jesús wa slokowotik bʼa wajel soka yeʼn bʼa skoltajel jbʼajtik ja bʼa chamkʼujolil sok yajel ekʼyi ja jwokoltik (Mateo 11:28, 29).

Ja smeranili, jel jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja yal jupup chaniki. Ja yajni xkʼelatik ja smodoʼe, la jletik modo yajel juljkʼujoltik ja slajelalik wa xyala ja Biblia. Yajni xkilatik ja bʼujlichʼi, la kiltik chaʼanyabʼalil ja lugar bʼa wa xtoyotik ja Jyoba. La jipjkʼujoltik ja Jyoba oj yakitik ipal bʼa oj bʼobʼ jujpukotik jastal ja águila. La jletik jkoltajeltik bʼa Jesús bʼa stajel meran snajel bʼa Dyos bʼa oj stalnayotik jastal ja gayina wa stalna ja yali. Sok la jnochtik ja smodo ja cigüeña, ajyel kʼelan jakan ja bʼa stʼilanil jastik wan ekʼel ja bʼa jtyempotiki.