Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

 YOLOMAJEL JA BʼA SPATIKI | NAKʼSATIK B’A WA SJEʼA JASTAL AY JA SATKʼINALI

Nakʼsatik b’a wa sjeʼa ja matik teye b’a satkʼinali

Nakʼsatik b’a wa sjeʼa ja matik teye b’a satkʼinali

Ja Biblia ayiʼoj nakʼsatik jel chamyiljel bʼa wa sjeʼa jastal ja satkʼinal mi x-ilxi. Wa xlokowatikon bʼa oja paklay. Kechan, mi spetsaniluk ja jastik ilubʼal ja bʼa nakʼsatik jach mero kʼotel, pe wa xkʼota naʼ jastale ja matik teye bʼa satkʼinal sok yabʼjel stojolil jastal wa syama ja jsakʼaniltiki.

JA JYOBA KECHAN YEʼNA

«Ti jqʼuela ja satqʼuinali, jaxa tihui, ti quila jun tzamal silla ba jel nihuan y ay xa maʼ culan ecʼ huan mandar ja tihui, pero jaʼ ni ja Diosi. [...] Jel lijpi y jel ja yelahuili. Lajan soc ja yelahuil ja ton jau jaspe sbiil ba jel tzamal ja syaaxali, soc jun ton ba jel chac [...] Jaxa ti ba culan ecʼ ja Diosi, joybanubal spetzanil lado ay jun qʼuintum [...,] huax lijpi jastal ja yelahuil ja ton jau sbiil esmeralda» (Apocalipsis 4:2, 3).

«Ayni jas wa xlijpi ja bʼa sjoyanal ja yeʼn jach jastal jun kʼintum ja bʼa ason bʼa jun skʼakʼujil jaʼ. Jach jastal jaw wa sjeʼa ja slijpelal ja ijlabʼ ja bʼa sjoyanal. Ja it jach jastal ja splanta ja stoyjelal ja Jyoba» (Ezequiel 1:27, 28).

Ja nakʼsatik it yilawe ja jekabʼanum Juan soka aluman Ezequiel, wa xcholo jastal ja sniwanil ja Dyosi, ja Jyoba, sok jastik bʼa wa xya chijkajuk jaman lek: jastal ja slijpelalik ja tsamalik toni, jun kʼintum sok jun kujlayubʼ bʼa jel chamyiljel. Wa sjeʼa ja jastal kʼotel ja Jyoba jelxelxa ja stsamalili, jelni laman sok xlikikixta.

Ja jastik alxita sbʼaja Dyosi wani slaja sbʼaj ja jas stsʼijbʼan ja tsʼebʼanum: «Ja Jyoba jel niwan sok sbʼejni lek oj toyxuk. Ja yeʼn masni xiwela sbʼaj yuj yibʼanal ja tuk dyosik. Spetsanil ja dyosik ja bʼa chonabʼiki mini xmakuni, pe ja Jyoba yeʼnani skʼulunej ja satkʼinaliki. Ja b’a stiʼ sati tey ja niwanil sok chaʼanil; ipal sok tsamalil tey ja bʼa stemplo» (Salmo 96:4-6).

Ama ja Jyoba kechan yeʼn mas Niwan, wa slokowotik bʼa mojxelsok sok yajelyi orasyon, sok wani smaklayotik (Salmo 65:2). Ja Dyos jel skʼanawotik sok jel xcham skʼujol jmoktik, ja yuj sbʼejni ja jas stsʼijbʼan ja Juan ja «Diosi, jel juntiro ja syajal scʼujoli» (1 Juan 4:8).

JA JESÚS TEY BʼA STSʼEʼEL JA DYOSI

Ja jekabʼanum «Estebani, como juntiro yaunej sbaj soc ja Espíritu Santo, ti sqʼuela qʼue ja satqʼuinali. Huaj to yile, ti huan Iijpel ja Diosi, jaxa Jesusi ti yila tecʼan ecʼ ja ba lado stojol scʼab ja Dios Tatali. Ti yala ja Estebani: Qʼuelahuilex, ja satqʼuinali jaman ni huax quilaa. Tey ja maʼ co jan ja ba luumi, ti xa tecʼan ecʼ ba lado  stojol scʼab ja Dios Tatali» (Hechos 7:55, 56).

Tʼusan bʼajtan yajni ja Esteban yila ja nakʼsat it, ja olomalik judío matik wan yaljel yabʼi tini ajyiye chʼikan ja bʼa smiljel ja Jesús. Ja jas yila sjeʼa ja Jesukristo sakʼani ay, sakʼwita sok ajitayi stoyjelal. Ja yuj, ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «[Ja Jyoba] ya sac-huuc ja Cajualtic Cristo, jaxa mas tzaani ti yaa yi ja yatel mas nihuan ja ba satqʼuinali. [...] Eso sí, ay maʼ jel nihuan ja yateli, jel tzatz ja smandari, pero mi oj slaj ja jastal ja yatel ja Cristo. [...] Mi maʼ oj slaj ja jastal jel nihuan ja yeni, mi ni ja tiempo iti soc mi ni ja tiempo oj to jacuqui» (Efesios 1:20, 21).

Ja Biblia mi kechan wa xcholo ja cholal yiʼoj ja Jesús, cha wa xyala jelni syajtayotik, jastal ja Jyoba. Yajni ti ajyi bʼa Luʼum, stojbʼes ja matik maloʼayi sok ya sakʼwuk ja chamwiniki. Yajni yaʼa ja sakʼanili, sjeʼa janekʼto wa syajtay ja Dyos sok ja ixuk winiki (Efesios 2:4, 5). Ja wego tey b’a stojol skʼabʼ ja Dyosi sok ojxta ya makunuk ja cholal yiʼoj bʼa slekilale yibʼanal ja ixuk winik kʼuʼabʼale.

JA ANJELIKI KʼOTELE AʼTIJUMIK BʼA DYOS

Ja aluman Daniel stsʼijbʼan: «Kan jkʼele masan aji kujlayubʼik ja bʼa lugar sok ja Ansyano bʼa Kʼakʼuʼik [ja Jyoba] kulani. [...] Ay jun mil tsome mil bʼa wane yaʼteltajel, sok lajune mil tsome bʼa lajune mil ti tekʼane bʼa stiʼ sat» (Daniel 7:9, 10).

Ja bʼa nakʼsat it, ja Daniel mi kechan yila jun anjel; yilani jitsan. ¡Jelni maʼ chamyabʼjel ja jas yila! Ja anjeliki ikʼ ason aye, jel biboʼe sok jel ja yipe. Ja jastal tsoman ayeʼi tuktukil tikʼe cholal yiʼoje, teya serafinik sok kerubinik. Ja bʼa Biblia mas ja 250 ekʼele wa staʼa tiʼal sbʼaja anjelik.

Ja anjelik mini ti ajyiye sakʼan bʼa Luʼum. Ja Dyos skʼulan bʼajtanto lek yuja ixuk winiki. Yajni kʼulaji ja Luʼumi, ja anjeliki tini wane yiljel sok spakʼtsujel ja skʼabʼe (Job 38:4-7).

Jun modo jastal ja anjelik toji wane yaʼteltajel ja Dyos jani wane skʼulajel ja aʼtel mas jel tʼilan ja bʼa yan jtyempotiki: ja xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Mateo 24:14). Wani xnaʼatik tini chʼikane ja bʼa aʼtel it yuj jun nakʼsat yila ja Juan, bʼa stsʼijbʼan: «Huaj to cho quile, ti huan jujpel ecʼ ja ba satqʼuinali otro jun ángel. Jecubal  ba oj huaj yal ja yabal ja Diosi. Jaʼ bi oj huaj yal yab spetzanil ja maʼ tey ba mundo, chican bi ba lugar culane, chican bi jas razaile, chican bi jas cʼumalile ma jas cristianoilei» (Apocalipsis 14:6). Ama ja anjelik mixa skʼumane ja ixuk winik jastal skʼulane ja bʼa najate, pe wani stojowe ja matik wa xcholo bʼa oj staʼe ja ixuk winik bʼa wa skʼanawe snebʼjel.

JA DYABLO WA SLOʼLAY MIYON IXUK WINIK

«Qʼue jun nihuan guerra ja ba satqʼuinali. Jun ángel sbiil Miguel [ja Jesukristo] soc ja smoj jumasa, ja yenlei huane pleito soc ja tan chan dragoni soc ja smoj jumasa ja yeni. Pero [...] cʼujlajiye lec ganar. Nutzjiye ele ja ba satqʼuinali. Ja tan nihuan dragoni ti jipji con man luuma porque ja yeni, jaʼ ni ja mismo ja tan chan jau ba najatei, jaʼ ni ja tan diablo sbiil Satanasi. Yena ni ja maʼ xchol huas slola spetzanil ja cristiano ja ba mundoi. [...] Cho jipjiye co ja tuc smoj jumasa» (Apocalipsis 12:7-9).

Ja bʼa satkʼinali mini tolabidaʼuk ajyel laman. Yajni ajkʼachto kʼulubʼal ja ixuk winik, june ja bʼa anjelik, jelxelxa kʼe kʼankʼunukyuj bʼa yeʼn oj toyjuk, skʼokoyi ja yabʼal ja Jyoba sok pax Satanás, bʼa wa stojolan «Kontraʼanum». Mas tsaʼan, ja tuk anjelik cha skʼokowe abʼal sok naji sbʼaje jastal pukujik. Yuja jel maloʼe, ja anjelik it wa skontraʼane sok spetsanil yipe ja Dyosi sok tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winik wa skʼokowe ja smandar ja Jyoba.

Ja Satanás sok ja pukujiki jelxelxa ja smaloʼile. Wa xyilkʼujolane ja ixuk winik sok yeʼnani smule ja jitsan wokol wan ekʼel ja bʼa Luʼumi. Jun sjejel, ja Satanás smilayi spetsanil ja swakax sok ja yaʼtijumik ja tojil Job. Tsaʼan yijan jun tsatsal ikʼ bʼa ya mokʼuk ja snaji yajni ti aye ja lajune yuntikili, sok jachuk chʼak chamuke. Sok mas tsaʼan, aji koʼ chamel ja Job «sok mal kʼoʼon man yoj yok sok man snalan yolom» (Job 1:7-19; 2:7).

Chomajkil, ja Dyablo ojxtani kʼot tikʼan. Man jipjikon ja bʼa Luʼumi, «huan ni snaa que bisubal xa lec ja stiempo» (Apocalipsis 12:12). Alubʼalxa jas oj ekʼ sbʼaj, sok ja jaw jelni tsamal yabʼjel.

IXUK WINIK MATIK AJYIYE SAKʼAN JA B’A LUʼUMI

«Ja hueni [ja Jesús] chamya sbaj spetzanile. Soc mero achiqʼuel apecʼa [...] Ja yaani, ja hua huuntiquil jumasa, ay xa yatel ahuuj. [...] Jel nihuan oj ajyuc ja yatelei y oj xa scʼuluque mandar ja ba luum» (Apocalipsis 5:9, 10).

Jastal ja Jesús sakʼwi sok waj man satkʼinal, ojni cha ajyuk ixuk winike bʼa oj cha wajuke man satkʼinal. Ja yeʼn yalyabʼ ja snebʼumaniki: «Oj xa huaj  chap ahuilex jun alugarexi. [...] Ti oj cho jacon otro vuelta ba oj jac quiex ba oj ajyucotic jun xta mismo lugar» (Juan 14:2, 3).

Ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal ayiʼoje jun cholal: lajan soka Jesukristo, ojni kʼotuke jun gobyerno ja bʼa satkʼinali bʼa oj yaʼe mandar bʼa spetsanil ja Luʼumi sok oj yijan slekilal bʼa yibʼanal ja swinkili. Jani kʼotel ja Gobyerno it staʼa tiʼal ja Jesús yajni sjeʼayi ja snebʼumanik bʼa yajelyi orasyon jachuk: «Jtaticon Dios ti aya ba satqʼuinali, ja hua biili, mi cualquierauc - jel nihuan juntiro. A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari. A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana. Ja jastal huaxa cʼulan ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum» (Mateo 6:9, 10).

¿JAS OJ SKʼULUKE JA MATIK TEYE BʼA SATKʼINALI?

Ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼan: «Ja Diosi oj jac [...] soc ja yuntiquili. [...] Mi xa ni oj to ocʼuque otro vuelta. Mi xa oj to tristeaxuque. Mi xa ni oj couc mas ja xchamelei. Mi oj ajyuc ja syajal ja scuerpoi. Mi ni maʼ oj chamuca porque ja svidae jastal ajyi, ecʼ ta ni juntiroa» (Apocalipsis 21:3, 4).

Ja it kʼotelni jun nakʼsat bʼa wa staʼa tiʼal oj kʼotuk ja tyempo ja sGobyerno ja Dyosi, bʼa tey ja Jesús sok ja matik wajyeta bʼa satkʼinal, oj xchʼaye snajel ja smandaranel ja Dyablo sok oj paxuk ja Luʼum jun kʼachinubʼ. Spetsanil ja jastik jel yaʼunejyi wokol sok syajal ja ixuk winik oj chʼaysnajel. Cha jachni ja chamel chʼakeli.

Pe ¿jaxa miyon ixuk winik chamelexa sok mi oj wajuke man satkʼinal? Tini oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum sok oj yabʼye stsamalil ja sakʼanile ja bʼa Kʼachinubʼi (Lucas 23:43).

Ja nakʼsatik it wa sjeʼakitik jastal ja Jyoba soka Yunini, ja Jesús, cha jachuk ja anjelik toji soka matik manubʼale ja bʼa Luʼumi, jelni xcham skʼujole ja jas wa xmakunikujtik. Ta waxa kʼana oja naʼ mas sbʼaja jas oj skʼuluke ja bʼa tyempo jakumto, leʼa ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ma ochan ja bʼa jsitiotikon bʼa Internet jw.org, sok akoʼuk kʼebʼubʼal ja libro ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?