Ja jekabʼanum Pablo yala sbʼaja Jyoba * bʼa «chican jas huocolil huala ectic ja quentiqui, huan nix yaa [kulan jkʼujoltik]» (2 Corintios 1:3, 4). Soka teksto it, wa xya jnatik ja Dyos wa skoltayotik ama jel tsats ja wokolik wan ekʼel jbʼajtiki.

Ta wa xkʼanatik ja Dyos oj ya kulan jkʼujoltik, jel tʼilan ay jas oj jkʼultik. Jun sjejel, ¿jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja loktor ta mi la wajtik ja bʼa clínica? Ja yuj, ja Biblia wa slokowotik: «Ajyanic cʼuban soc ja Diosi, jach ni ja yeni, mojan ni oj ajyuc amoquexa» (Santiago 4:8).

¿Jastal wa xnaʼatik ja Dyos oj mojxuk jmoktik? Ja sbʼajtanili, yeʼn wa xyalakabʼtik tikʼan tikʼan wa skʼana oj skoltayotik (kʼela ja  rekwagro bʼa slam jakumi). Xchabʼil, ay prebaʼik bʼa ixuk winik bʼa najate sok bʼa jtyempotik bʼa aji kulan skʼujole yuja Dyos.

Jastalni bʼa jtyempotik, ja mandaranum David cha ekʼ sbʼaj jitsan desgrasya sok sleʼa ja skoltanel ja Dyos. Skʼanayi: «Maklayki ja korasyon ja yajni wa xpatawi akʼujol skʼanjelawi jkoltajel». ¿Jakʼji maʼ yi yuja Jyoba? Sjakʼaniʼa, pes ja David yala: «Yaʼunejki ja jkoltajel, ja yuj gustoʼay ja jkʼujoli» (Salmo 28:2, 7).

JA CHOLAL AKʼUBʼALYI JA JESÚS BʼA YAJEL KULAN JKʼUJOLTIK

Ja Dyos yayi xchol ja Jesús bʼa yajel kulan jkʼujoltik. Ja Jyoba yalayabʼ ayajnay ja matik ‹yajbʼel ay ja skʼujole› sok yajel «kulan skʼujol spetsanil ja matik wane yijel wokoli» (Isaías 61:1, 2). Jastalni kanel tsʼijbʼunubʼal, ja Jesús jani waj skʼujol yajel kulan skʼujol ja matik ‹kuchanyujile tolabida ja skargaʼe sok yajtikexta ayeʼi› (Mateo 11:28-30).

Ja Jesús ya kulan skʼujol ja ixuk winik soka tsamal rasonik yaʼa sok ja tsamal smodo sjeʼa, sok ayni ya tojbʼuka. Jun ekʼele, jun winik wan kʼaʼel ja sbʼakʼteli yalayabʼ: «Cajual, ta jach cʼa huaxa cʼana, oj ni hua tojbucona». Ja Jesús snaʼa syajal sok yalayabʼ: «Huan nix cʼana oj tojbana hijo» (Marcos 1:40, 41). Sok ja winiki tojbʼi.

Pe ja wego, ja Yunin ja Dyos mixa teyuk bʼa luʼum bʼa oj ya kulan jkʼujoltik. Pe ja stat, ja Jyoba, «huan nix yaa snihuanil ja jcʼujoltiqui» ja matik wa xkiʼajtik  wokoli (2 Corintios 1:3). ¿Jastal wa skʼulan? La kiltik chane modo.

  • Ja Biblia. «Jayuj spetzanil ja jas tzʼijbanubal ja najatei, tzʼijbaji ba ay jas oj nebtic ja quentiqui, jayuj jaʼ ni mero snihuanil jcʼujoltica. Yuj ja yabal ja Diosi huax bob jcʼultic ahuantar spetzanil ja huocoli» (Romanos 15:4).

  • Ja yespíritu santo. Tsaʼan yajni cham ja Jesús, ja kongregasyon bʼa tyempo jaw ajyiye laman. ¿Jas yuj? Yujni «huane ni xihuel yuj ja Cajualtiqui. Ay snihuanil scʼujole yuj ja Espíritu Santo» (Hechos 9:31). Ja yespíritu santo ja Dyos, jani ja yip wa xya makunuki, sok ja Dyos wani xya makunuk ja yip bʼa yajel kulan skʼujol ja ixuk winik bʼa chikan jas wokol wan ekʼel sbʼaje.

  • Ja orasyon. Ja Biblia wa xyala: «Chican jastal huax ecʼ ahuujilexi, mix cham acʼujolex. Cʼumanic ja Diosi. Cʼanahuic yi lec pavor ja Dios ba oj scoltayex» sok ti wa xyala, «jaxa Diosi oj ya laman ja hua cʼujolexi. Oj ya cujlajuc ja hua cʼujolexi porque ta ti cʼa ay ja hua pensarex soc ja Cristo Jesusi, oj ya ecʼ ahuilex ja chamcʼujoli. [...] oj ni bob ajyanic lamana yuj ja stzʼacatal ja Diosi» (Filipenses 4:6, 7).

  • Ja jmoj-aljeltik bʼa skʼuʼajeli. Tuk jmoj-aljeltik bʼa mero kamigotik wani xbʼobʼ ya kulan jkʼujoltik ja yajni wan ekʼel jbʼajtik wokoli. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan sbʼaja smojiki ‹wani xkoltaniye› ja yajni june wa xtax bʼa «huocoli» (Colosenses 4:11; 1 Tesalonicenses 3:7).

Pe bʼobʼta xa wala mi nanta meran wa xkoltani ja rasonik it. La kiltik mas sbʼaja ixuk winik jtaʼatikon tiʼal ja bʼa artikulo ekʼta. Junxta jastal yeʼnle, ja weʼn ojni awil jastal ja Dyos wani yajel kʼotuk ja tsamal kʼapjelal it: «Jastalni jun nanal wa xyaʼa kulan skʼujol ja yal skeremi, jachuk ja keʼn ojni ka kulan akʼujolex» (Isaías 66:13).

^ par. 3 Ja Biblia wa xyala ja Dyos sbʼiʼil Jyoba.