Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi

 PILAN SJEJELIK

Ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi soka modoʼik wa xyawe makunuk ja loktoriki

Ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi soka modoʼik wa xyawe makunuk ja loktoriki

Yajni wa x-aji el tʼusan ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi. Ja tʼusanik yaman it ti wa x-aji el ja bʼa chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi: bʼa glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas soka plasma. Ja bʼa glóbulos rojos wa x-aji el jun jasunuk sbʼiʼil hemoglobina. Ja it wa xtax bʼa ixuk winik ma bʼa chanteʼik. Sok ja hemoglobina wa xtojbʼesi aʼanik bʼa yajnajel ja maʼ jelxa ipaxel soka anemia soka yajni ay maʼ mi xkʼot tekʼan ja xchikʼeli.

Chomajkil ja bʼa plasma wa x-aji el tʼusan ja bʼa jastik yiʼoji. Ja plasma ayiʼoj (90%) jaʼ. Cha ayiʼoj jitsan hormonas, sales inorgánicas, enzimas sok nutrientes, sok tini ay chomajkil ja minerales sok azúcares. Chomajkil, ayiʼoj jastik bʼa wa xya stʼon ja chikʼi, proteínas jastal ja albúmina sok anticuerpos bʼa wa smila ja chameliki. Jachuk, yajni june maʼ tikʼanxta wa xmaloʼaxi sok jun tikʼe chamel, ja loktorik wa xyaweyi ja gammaglobulina jach sok tsʼistakʼin, ja it ti wa x-aji eluk bʼa plasma yiʼoj ja ixuk winik bʼa mixa xtajiye ja tikʼe chamelik jaw, pes jelni jitsan yiʼoj ja anticuerpos. Jaxa bʼa glóbulos blancos wa x-aji el tʼusan jastal ja interferones soka interleuquinas, ja it wa x-aji makunuk bʼa yajnajel cancerik soka chamelik bʼa wa xtaʼatik.

¿Oj maʼ bʼobʼ yiʼe ja kʼuʼumanik Dyos aʼanik ma jastik junuk bʼa wa x-aji el tʼusan ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi? Ja Biblia mi  xyala jaman lek ta wan ma miyuk. Ja yuj, jujunexa ni wa xyala ja skʼujol jas oj skʼuluk ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Jujuntik mi skʼanawe oj yiʼe ja tʼusan ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi, pes wa spensaraʼane yajni ja Dyos yayi ja Ley ja israʼelenyo, aljiyabʼye ja xchikʼel ja chanteʼik bʼa wa smilaweʼi jelni tʼilan oj «[spekʼ-e] bʼa luʼum» (Deuteronomio 12:22-24). Pe ay tuk, ama mi skʼanawe oj yiʼe chikʼ ma ja chane spilulabʼil yiʼoji, wani skʼanawe oj yiʼe aʼanik bʼa ayiʼoj tʼusan ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi, pes wani spensaraʼane, mixani wa senyaʼan ja sakʼanil ja chanteʼiki.

Bʼajtanto yuj oj jkiʼtik ma miyuk tʼusan ja bʼa chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi, jelni tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «Ta kala mi oj jkiʼ tʼusan ja bʼa chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi, ¿wan maʼ xkabʼ stojolil soka jaw wanon yaljel mi xkʼana mini jun tikʼe aʼan bʼa wa xyajnay chamelik ma wa skʼulan atʼonaxuk ja chikʼ bʼa mok eluk mas? ¿Oj maʼ jnaʼ jastal xcholjelyabʼ ja loktor jas yuj mi xkʼana ma jas yuj wa xkʼana kechan june oj kiʼ ma mas ja bʼa tʼusan chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi?».

Ja modoʼik jastal wa skʼulane ja loktoriki. Ja loktorik ayiʼoje tuktukil modo bʼa yajel tejkʼajuk ja jitsan chikʼ oj chʼayuk bʼa jun operasyon. Ja yeʼnle wa xchʼikaweyi jun tikʼe jaʼ ja bʼa xchikʼel ja chamumi (hemodilución). Ja loktorik wa xyawe ekʼuk ja chikʼi bʼa jun bolsaʼik. Jaxa ja chikʼ wa xkan ja bʼa yojol ja skwerpo wa sokowe sok jun tikʼe jaʼ bʼa oj jitsanbʼuk ja xchikʼeli. Yajni wan kʼulaxel ja operasyon ma bʼa xchʼakulabʼil, ja chikʼ kanel bʼa yal bolsaʼiki wa x-aji kumxuk ja bʼa skwerpo ja chamumi. Pilan, yajni wan kʼulaxel jun operasyon, ja loktorik wa xya makunuk jun yal aparato wa  snukʼu ja chikʼ wan elel ja bʼa jamubʼal ja chamumi, sok wa sakʼawe sok tsaʼan wa x-aji kumxukyi bʼa skwerpo. Ja skʼulajelik it bʼobʼta oj tukbʼuk ja jastal oj skʼuluke ja loktoriki. Ja yuj, jel tʼilan ja kʼuʼuman Dyos oj sjobʼyi ja sloktor ja jas mero oj kʼulajukyiʼi.

Yajni stsaʼatik bʼay ja wa xkʼanatik soka jas alxitakoni, jelni tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «Ta spilawe sbʼej ja jchikʼel man bʼa jwera ma a-skʼuts-e ja sbʼeji bʼa tʼusanta tyempo, ¿oj maʼ yal ja jkʼujol chapubʼal soka Biblia bʼa oj kil ja chikʼ jaw jbʼajtoni keʼna, sok mi yajnaluk ‹spekʼjel bʼa luʼum›?» (Deuteronomio 12:23, 24). «¿Mi maʼ oj tʼabʼtʼunuk jkʼujol yajni wanon kʼulajel operar oj stokʼ ja jchikʼel jun yal aparato, asakʼe sok tsaʼan oj ajuk kumxuk bʼa jkwerpo?»  «Ta kala mi xkʼana oj kʼulajuk soka jchikʼel ja jastal wa skʼulane ja loktoriki ¿wan maʼ xkabʼ stojolil mini xkʼana oj ajuk elki ja jchikʼel bʼa oj iljuki, cha jachuk ja hemodiálisis soka makina wa sakʼa ja chikʼi sok tsaʼan yajel kumxuk bʼa jkwerpo?»

Ja kʼuʼuman Dyos yeʼnxani oj spensaraʼuk jastal wa skʼana oj ajuk makunuk ja xchikʼel yajni oj kʼulajuk operari. Sok junxta wa x-ekʼ soka aʼanik ma ja modoʼik wa skʼulane ja loktorik bʼa oj ajuk eluk ma yajel kumxuk tʼusan ja bʼa skwerpo ja xchikʼel ja chamumi, bʼobʼta tsaʼan yajni sakʼxita.