«Jun laso bʼa staʼunej sbʼaj oxe yakʼil, mini wego oj kʼutsuk bʼa chabʼe.» (ECLESIASTÉS 4:12.)

1, 2. a) Yajni wala wajtik bʼa jun nupanel, ¿jasa oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtiki, sok jas yujil? b) ¿Jas sjobʼjelik oj jpaklaytik ja bʼa kapitulo it?

¿TSAMAL maʼ xa wila ja nupaneliki? Jitsan jelni tsamal xyilawe, pes ja ekʼeleʼik jaw jelni tsamalika. Ja matik wa xnupaniʼi jani wa slapawe ja skʼuʼe mas tsamali, soka jastal gustoxta ayeʼi ti wa xchiknaji bʼa sniʼ sate. Sok gustoxta wa smajlaye ja jas jakumi.

2 Pe ja smeranili, ja nupaneli wanxta jomel ja bʼa jtyempotiki. Ja yuj, anima wala wajtik bʼa jun nupanel sok wa xkʼanatik lek awajyuj ja maʼ wa xnupaniʼi, ayni ekʼele wa xjobʼo jbʼajtik: «¿Tsamal maʼ oj ajyuk ja snupaneleʼi sok sbʼaj maʼ tolabida?». Ja sjakʼjel ja sjobʼjel it tini oj chiknajuk sbʼaja janekʼ wa sjipawe skʼujol sbʼaja rasonik bʼa Biblia soka janekʼ oj skʼujoluke skʼuʼajeli (kʼuman ja Proverbios 3:5, 6). Ja nupanumiki jel tʼilan oj skʼuʼuke ja rasonik it bʼa lek oj wajyujile sok ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos. Pe ama nupanelotik ma miyuk, jel tʼilan oj jpaklaytik ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja chane sjobʼjelik it: ¿Jas yuj nupanel? ¿Jasa oja kʼuluk bʼa stsajel lek ja maʼ oj nupanansoki? ¿Jastal xchapjelabʼaj ja bʼa nupaneli? ¿Sok jasa oj skoltaya bʼa oj ajyuk tsamal jawa nupaneli?

¿JAS YUJ NUPANEL?

3. ¿Jas yuj mi sbʼejuk nupanel kechanta yuj jasunuk bʼa mi jel stʼilanil?

3 Jujuntik wa spensarane bʼa oj ajyuke meran gusto tʼilan  oj nupanuke, mibʼi oj ajyuke tsʼikan jata mi staʼawe kʼot ja meran snupeʼi. ¡Ja jaw mini tʼun meranuka! La jpensaraʼuktik sbʼaja Jesusi, ja yeʼn mi nupani. Ja yeʼn yala juni majtanal ja ajyel soltero sok sloko spetsanil ja matik wa xbʼobʼyuji bʼa aʼajyuke jachuk (Mateo 19:11, 12). Chomajkil, ja aluman Pablo sjeʼa ja slekilal ajyel solteroʼi (1 Corintios 7:32-38). Pe ja Pablo soka Jesús mi tʼenwaniye bʼa akankotik soltero jastal yeʼnle; pes ja Biblia wa xyala sbʼaja «jastik wa sje‘a ja pukuj jumasa‘i» tey jaʼ mok nupanukotiki (1 Timoteo 4:1-3, YD). Pe sok spetsanil ja it, ja matik wa skʼanawe oj yaʼteltaye mas tsʼikan ja Jyoba, ja ajyel soltero masni oj bʼobʼyujileʼa. Ja yuj, mini sbʼejuk nupanel kechanta yuj jas junuk bʼa mi jel tʼilanuk, jastal ta wala netʼjitik yuja tuk bʼa skʼulajel.

4. ¿Jas yuj ja nupanel jani ja skʼeʼulabʼil bʼa yajel kʼiʼuk ja untiki?

4 Pe ja yan, ¿ay ma kiʼojtik rasonik bʼa sbʼejni nupanel? Ayniʼa. Ja nupaneli cha juni majtanal yaʼunej ja Jyoba bʼa wa xyiʼajan slekilal sok wa xya ajyuk gusto ja ixuk winiki (kʼuman ja Génesis 2:18). Bʼajtan, ja nupanel jani ja skʼeʼulabʼil bʼa oj ajyuk jun tsamal pamilya sok bʼa oj yawe kʼiʼuk ja untiki. Ja it jel tʼilan, pes ja untiki wani skʼanawe jun lugar bʼa oj ajyuke, bʼa oj yajtajuke, oj tojuke sok oj jejukyile yuja snantateʼi (Salmo 127:3; Efesios 6:1-4). Pe ay pilan rasonik bʼa nupanel.

5, 6. a) Soka jas wa xyala ja Eclesiastés 4:9-12, ¿jasa slekilal wa xyiʼajan ajyel jun lekila wamigo? b) ¿Jastal wa xpax ja nupanel jun tolan laso bʼa oxe yakʼil?

5 La kiltik ja tuk sbersikulo yiʼoj ja teksto jakel bʼa yolomajel ja kapitulo it: «Mas lek ja chawane yuja juneʼi, pes yujni oj ataʼ lekil atsʼakolex yuja tsatsal awatelexi. Pe ta june bʼa yeʼnle xmokʼi, ja juni ojni bʼobʼ stul ja smoji. ¿Pe jasa oj ekʼ sbʼaj ja maʼ stuchʼil ayi sok xmokʼi yajni mi maʼ oj koltajukyuj stuljel sbʼaj? Chomajkil, ta chawane lajan wa xwaye, wani skʼixna sbʼaje, ¿pe jastalxa oj skʼixna sbʼaj yajni june  stuchʼil ay? June stuchʼil ay ojni bʼobʼ ajuk koʼuk luʼum. Pe chawanexa ojxa bʼobʼ skoltay sbʼaje. Sok jun laso bʼa staʼunej sbʼaj oxe yakʼil, mini wego oj kʼutsuk bʼa chabʼe» (Eclesiastés 4:9-12).

6 Ja bersikuloʼik it jani wa staʼa tiʼal sbʼaja janekʼ chaʼanyabʼalil ja amigoʼiki. ¿Pe wan maʼ xkʼot sbʼaj ja nupanumiki? Waniʼa, pes jawa nupi jani wa wamigo mas jel kʼubʼan aya soki. Soka jawa nupi ojni bʼobʼ skoltaya, yabʼjel mi jas oj ekabʼaj, sok ajyel laman jastalni wa staʼa tiʼal ja bersikuloʼiki. Pe bʼa tsats oj ajyuk ja snupanel jun ixuk sok jun winik jel tʼilan oj ajyuk jun yoxil jasunuk. Jachuk, oj kʼot ajyuke jastal jun tolan laso bʼa staʼunej sbʼaj oxe yakʼil, jastalni wa xcholo ja teksto bʼa Eclesiastés, masni mi jel wego oj kʼutsuk yuja chabʼeʼi. ¿Jasunkiluk ja yoxil yakʼil laso wa xya tsatsbʼuk ja nupaneli? Jani ja Jyoba. Yajni ja bʼa nupanel yento bʼajtan wa xyaʼawe ja Jyoba sok yajni ja cheʼumal soka tatamal jani mas wa xyaweyi stʼilanil ja yajel gustoʼaxuk ja Dyos yuj chikan jasa, ja snupaneleʼi mas tsats wa x-ajyi.

7. Sbʼaja kʼuʼumanik Dyos solteroʼiki, ¿jas rason yaʼa ja Pablo ta mi xbʼobʼ skom sbʼaj june sok xiwela sbʼaj ay jas oj skʼuluke bʼa mi lekuk?

7 Pilan, ja matik nupaneli wa xbʼobʼ staʼ sbʼaje bʼa tsamal oj yabʼye. Kechantani bʼa yojol ja it wa xbʼobʼ staʼ sbʼaj jun ixuk sok jun winik sok sbʼejni ja oj yabʼye stsamalili (Proverbios 5:18). Ja yuj, ¿jas oj skʼuluk ja maʼ mito nupaneluk sok wanxa snaʼa skomjel ja jas wa xkʼankʼuniyuj ja skwerpo? Ta mikʼa xbʼobʼ skom sbʼaje sok xiwela sbʼaj bʼa oj skʼuluke jun jasunuk bʼa mi lekuk, ja Pablo yayile ja rason it bʼa Dyos: «Pero ta mi cʼax bob ahuujilexi, mas lec nupananic. ¡Jas yatel puro ahuantar oj ochanic yuj ja mi la nupaniyexi!» (1 Corintios 7:9; Santiago 1:15).

8. ¿Jasa tʼilan oj snaʼe ja matik wa skʼana oj nupanukeʼi?

8 Pe, ja matik wa skʼana oj nupanukeʼi tʼilan oj snaʼe jasunkiluk oj ekʼuk ja bʼa nupaneli. Ja Pablo yala ja «maʼ huax nupaniyei, oj ni ajyuc jitzan suocolea» (1 Corintios 7:28). Pes  ojni jak sbʼaje wokol bʼa mey yiʼoj ja matik soltero. Ja yuj, ta wana spensarajel oj nupanan, ¿jasa oja kʼuluk bʼa mi oj ipaxuk ja wokolik sok bʼa aʼajyuk jitsan slekilal ja bʼa wa nupaneli? June ja bʼa jastik it jani stsajel lek ja maʼ oj nupanansoki.

¿JASA OJA KʼULUK BʼA STSAJEL LEK JA MAʼ OJ NUPANANSOKI?

9. ¿Jas rason yaʼa ja Pablo sbʼaja nupanel sok june mi kʼuʼumanuk, sok jas slajelal kiʼojtik sbʼaja jaw?

9 Ja Pablo stsʼijbʼan ja rason it aji ekʼyi yuja ja Dyos bʼa jel tʼilan oj skʼuluke ja matik wane spensarajel oj nupanukeʼi: «Mok ata‘ abʼajex sok ja ma‘tik mi skʼu‘ane‘i» (2 Corintios 6:14, YD). Pensaraʼan bʼa chabʼ chante mi junukxta sok x-aji ochuke mankwerna bʼa oj sjut-e luʼum, xchawanile jelni oj yiʼe wokol. Cha jach wa x-ekʼ soka nupaneli. Ta jun kʼuʼuman Dyos xnupanisok june mi kʼuʼumanuk ojni ajyuk jitsan wokol sok kʼumal, pes mini junukxta ja jas wa skʼanaweʼi soka skʼel sateʼi: ja juni bʼobʼta jaʼ mas oj xchamskʼujol bʼa ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, pe bʼobʼta ja snupi mi oj xchamskʼujol ja jaw. Bʼobʼta mini gusto oj ajyuke. Ja yuj, ja Pablo yalyabʼ ja smoj-aljeliki anupanuke, pe «ta creyente cʼa» ja maʼ oj yiʼeʼi (1 Corintios 7:39).

10. Sbʼaja matik mi skisawe ja rasonik bʼa Biblia sok wa xnupaniye soka matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba, ¿jasa wa xkʼot snaʼe?

10 Pe ay jujuntik jel stuchʼil ay xyabʼye sok wa spensaraʼane mas lek oj wajyujile ta nupaniye ma ‹stajel sbʼaje sok ja matik mi skʼuʼaneʼi›. Sok ayni matik mi skisawe ja rasonik bʼa Biblia sok wa xkʼot nupanuke soka matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba. Sok tito wa xjamxi ja sateʼi yajni skʼulaneta. Pes wa xkʼot snaʼe ja maʼ nupaniyesoki mini xbʼobʼ loʼlanuk soka jastik mas jel tʼilan ja bʼa sakʼanili, sok bʼobʼta oj kʼot yabʼye mastoni stuchʼil aye yuja ajyi. Pe ja slekili, ayni jitsan mil kʼuʼumanik Dyos bʼa mi koʼeluke skʼulajel ja it, pes wani  sjipawe skʼujol bʼa Jyoba sok wa skʼujolane bʼa skʼuʼajelyi (kʼuman ja Salmo 32:8). Solteroniʼayeʼa, sok wane smajlajel oj kʼot staʼe ja snupeʼi bʼa yojol ja xchonabʼil ja Dyosi.

11. ¿Jasa koltanel kiʼojtik bʼa oj jtsatik lek ja maʼ oj jnupanukotisoki? (Chomajkil kʼela ja rekwagro « Ja jastik oj jkʼuluk bʼa lek oj jtsa».)

11 Pe bʼa stsajel lek, mi malanta kechan skʼeljel ta wa xyaʼteltay toj ja Jyoba. Cha jel tʼilan skʼeljel ta wa slajatik ja smodo soka jastal wana slejeli, sbʼaja wa kʼela satex ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos, sok sbʼaja yajtanel ja wiʼojex soka Jyoba. Ja moso bʼa toj leki yaʼunej eluk jitsan juʼunik bʼa wa xyakitik rasonik sbʼaja jastik it. Ja yuj, jelni lek spaklajel jach bʼa orasyon sok tsaʼan skʼulajel ja jas wa xyala (kʼuman ja Salmo 119:105). *

12. Bʼa jitsan chonabʼ, ¿jastalxa ja skostumbreʼik sbʼaja nupaneli, sok jas sjejel bʼa najate lek oj jnatik?

12 Bʼa jitsan chonabʼ ayiʼoje ja kostumbre bʼa yeʼnle ja nantatalik wa stsaʼaweyi ja xcheʼum ma statam ja yuntikileʼi. Ja it wa xkʼulaxi yujni ja nantataliki mas wanxa snaʼawe ja bʼa sakʼanili sok ekʼtayujile ja yeʼnle. Pe jastal ja nantatalik skʼulane ja bʼa najate, ja nupanelik jaw lekni elkʼota. Ja nantatalik bʼa kajan sbʼaje skʼeljel ja jaw jelni oj snebʼe soka jas skʼulan ja Abrahán. Yajni ja yeʼn sleʼayi xcheʼum ja yunin Isaac, mi jaʼ skʼela ta jel stakʼin ja akʼixi. Ja yeʼn ya makunuk june ja yaʼtijumiki bʼa oj sleyi jun xcheʼum ja yunini bʼa wa xyaʼteltay ja Jyoba (Génesis 24:3, 67). *

JASTAL XCHAPELABʼAJ JA BʼA NUPANELI

13, 14. ¿Jastal wa xkoltani ja Proverbios 24:27 sbʼaja kerem wan slejel xcheʼumi?

13 Ta wanon spensarajel ma xchapjel oj nupanukon, jelni  tʼilan oj jobʼ jbʼaj: «¿Meran maʼ chapan ayoni?». Mi kechanta oj jkʼuluk yuj ay maʼ tsamal xkila, ma yuj kechanta wa xkʼana oj waykonsok, ma yuj wa xkʼana jun jmoj ma yajel kʼiʼuk yal alats. Pes ayni jujuntik jasunuk tʼilan oj skʼel ja ixuk ma ja winik maʼ wa skʼana oj nupanuki.

14 La jpensaraʼuktik bʼajtan sbʼaj jun kerem wan slejel xcheʼum. Tʼilan oj spensaraʼuk sbʼaja bersikulo it: «Aʼtelta bʼajtan jawa walaji sok ja jastik oja kʼuluki; sok tsaʼan tixa xwa kʼeʼuk jawa naji» (Proverbios 24:27). ¿Jas wa sjeʼakitik ja bersikulo it? Ja bʼa najate, ja maʼ wa skʼana oj ya ajyuk spamilya jelni tʼilan oj sjobʼ sbʼaj: «¿Chapan maʼ ayon bʼa smakʼlajel sok stalnajel jun ixuk sok ta ajyi kuntikili?». Bʼajtanto yuj oj nupanuk, ja winiki tʼilan oj yaʼteltay bʼajtan ja yalaji. Soka teksto it wani xcha xkʼot sbʼaj ja keremtik bʼa jtyempotiki. Sok ta wa skʼana oj nupanuke, jelni tʼilan chapan oj ajyuke bʼa skʼulajel ja xchole. Sok ta mikʼa maloʼaye, tʼilani oj aʼtuke. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala ta jun winik mi smakʼlay ja spamilya bʼa yajelyi ja jastik wa xmakuniyuji, skoltajel sbʼaja jastal wa xtaxyeʼi ma bʼa sjejelyile bʼa kʼubʼan oj ajyuke soka Dyos, ja winik jaw, mastoni pegor ja yeʼn yuja maʼ mini skʼuʼan ja Dyosi (kʼuman ja 1 Timoteo 5:8).

15. ¿Jastal oj bʼobʼ xchap sbʼaj ja ixuk maʼ wa skʼana oj nupanuki?

15 Cha ja ixuki tʼilan oj xchap sbʼaj soka xchol oj ajyukyuji. Ja Biblia wa sjeʼa jujuntik lekil modoʼalik sok skʼulajelik bʼa oj skoltay ja statami sok stalnajel ja snaji (Proverbios 31:10-31). Spetsanil ja maʼ jel wego xnupaniʼi, wa sjeʼa kechanta wa sleʼa ja slekilal ja yeʼn. ¿Jas yuj? Yujni mi spensaraʼan bʼajtan ja jas oj bʼobʼ yayi ja snupi. Pe ja jas mas chaʼanyabʼalil ja bʼa nupaneli, jani ja jastik chʼikan soka Dyosi. La kiltik jas wa stojolan ja it.

16, 17. ¿Jastik rason bʼa Biblia tʼilan oj spensaraʼuk ja maʼ wan xchapjel sbʼaj oj nupanuki?

16 Bʼajtan, ja ixuk soka winiki tʼilan oj spensaraʼuke ja xchol yiʼoje bʼa wa skʼana ja Dyos oj skʼuluke yajni xnupaniyeʼi. Ja winiki  ojni snaʼ lek jasunkiluk ja xchol yiʼoj jastal olomal ja bʼa spamilya. Mini xbʼobʼ yiʼ ja xchol jastal jun kʼakʼal mandaranum, ojni snoch ja lekil smodo ja Jesús (Efesios 5:23). Cha junxta soka ixuk kʼuʼuman Dyosi tʼilani oj snaʼ ja jastik ti chʼikan ja bʼa tsamal xcholi. Ja yuj, jel lek oj sjobʼ sbʼaj: «¿Chapan maʼ ayon bʼa oj ajyukon ‹kʼuʼabʼal [soka jtatami]›?» (Romanos 7:2). Ja maʼ mi nupaneluki tini ay bʼa sley ja Jyoba soka Jesús (Gálatas 6:2). Pe ta nupaniʼi oj cha ajyuk bʼa pilan ley: ja smandar ja statami. Sok tʼilani oj cha sjobʼ sbʼaj: «¿Oj maʼ ajyukon kʼuʼabʼal sok jun winik mulanum sok skoltajel sok spetsanil jkʼujol?». Pe ta mikʼa xpayjiyuj ja jaw, anto masni lek ja mok nupanuki.

17 Chomajkil, ja maʼ wa xnupaniʼi tʼilan pwestoxta oj ajyuk bʼa skoltajel ja jastik wa xmakuniyuj ja snupi (kʼuman ja Filipenses 2:4). Ja Pablo stsʼijbʼan: «Jayuj ja huenlex huiniquex, ja jastal yaj huaxa huabyex ja hua cuerpoex ja huenlex mismo, sbej ni jach yaj oja huabyex ja hua cheumexi. Jaxa huenlex ixuquex, sbej que oja cʼuuquex yabal ja hua tatamexi». Soka jas aji ekʼyi ja Pablo yuja Dyos, ja yeʼn kʼot yabʼ stojolil jelni tʼilan ja tatamaliki oj yabʼye wa xkisjiye sok jaxa cheʼumaliki yabʼjel wa xkʼanjiye (Efesios 5:21-33).

Jitsan maʼ ay smakbʼen bʼa wa xyaʼa skwidadoʼe wani sleʼawe maʼ oj mojtajukeyuj

18. ¿Jas yuj jel tʼilan snajel stekʼjel sbʼaje jun ixuk sok jun winik yajni smakbʼento sbʼaje?

18 Ja yuj, yajni jun ixuk sok jun winik smakbʼen sbʼaje mini lekuk bʼa kechanta gusto oj yawe ekʼuk. Tʼilan oj yawe makunuk ja tyempo jaw bʼa oj snaʼ sbʼaje sok skʼeljel ta lekni oj nupanuke tsaʼan. Cha jelni tʼilan oj snaʼ sbʼaje stekʼjel. ¿Jas yuj? Yujni jel oj skʼan jawa kwerpo bʼa stajelabʼasok jawa makbʼeni, pe ja it kechantani wa xbʼobʼ skʼuluke ja matik nupanelexa bʼa leyi. Ta meran waxa kʼana jawa makbʼeni mini oja kʼuluk jun jasunuk bʼa xiwela sbʼaj oj jomuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Dyosi (1 Tesalonicenses 4:6). Ja yuj, yajni jun ixuk sok jun winik smakbʼenxa sbʼaje jel tʼilan oj snaʼ stekʼjel sbʼaje, pes ja it jun modoʼal bʼa tolabida oj koltajuke, anima xnupaniye ma miyuk.

 JAS SKʼULAJEL BʼA MOK JOMUK JA NUPANELI

19, 20. Cholo jastal ja ixuk winik wa xyilawe ja nupaneli sok jastal tʼilan oj yil-e ja kʼuʼumanik Dyosi.

19 Bʼa tsamal oj ajyuk ja nupaneli sok mok jomuk ja x-ekʼ ja tyempo, jel tʼilan ja ixuk soka winiki oj yabʼye stojolil ayni jastik junuk tʼilan skʼulajel. Ja bʼa mas «tsamal xchʼakulabʼil» wa xkʼelxi ja bʼa telebisyoni soka bʼa juʼuniki, jani yajni wa xnupaniyeʼi. Pe ja bʼa jsakʼaniltiki, mi jachukuk; kechanta jaʼa skʼeʼulabʼili. Jani ja skʼeʼulabʼil sbʼaja jas yaʼunej staʼ sbʼaj ja Jyoba, soka yeʼn wa skʼana mok jomuk ja x-ekʼ ja tyempo (Génesis 2:24). Pe ja stukili, jani ja bʼa jtyempotiki mi jach wa spensarane. Bʼa jitsan chonabʼ ja ixuk winiki wa xyilawe ja nupanel jastal «jun laso bʼa mochubʼal sok chabʼ yakʼil». Sok lajansok, ja ixuk winiki wa xyilawe stʼilanil ja it, pes wa skʼanawe ja snupanele aʼalbʼuk ta wan ekʼelyujile leki, pe chomajkil bʼa wego oj skʼuts-e.

20 Jachniʼa, jitsan ixuk winik kechanta wa xyilawe ja nupanel jun jasunuk bʼa mi albʼeluk. Ja yuj, gusto lek wa smocho sbʼaje, pes wani snaʼawe bʼa chikan jas ora oj bʼobʼ skʼuts-e ta mi jachukuk ja jastal wa smajlayeʼi ma ayxa kʼumalik. Pe jel tʼilan yajel juljkʼujoltik ja jastal wa xya slaj ja Biblia ja nupaneli, jach jastal jun laso. Ay jitsan laso mi jel wego wa xkʼutsi. Jun sjejel, june bʼa yeʼnle jani ja soga. Ja soga kʼulubʼal bʼa oj kuchyuj alal jastik junuk sok mi wego wa xkʼutsi. Sok junxta wa x-ekʼ soka nupaneli: Ja Jyoba skʼulan bʼa oj albʼuk sok mok jomuk. La juljkʼujoltik ja jas yala ja Jesús: «Ja jas ya staa sbaj ja Diosi, mi lecuc ay maʼ oj jac spile» (Mateo 19:6). Sok jani ja modoʼal it wa snochowe ja kʼuʼumanik Dyosi. Pe ¿wan maʼ stojolan ja jastik it junxa alal ijkats ja nupaneli? Mini tʼusila.

21. ¿Jasa tʼilan oj snebʼ-e ja matik nupaneleʼi, sok jas sjejel yiʼoje?

21 Ja nupaneli wani xyaʼa jitsan slekilal sok gustoʼil. Sbʼaja it, jelni tʼilan ja tatamal oj skʼel ja jastalni sbʼej ja xcheʼumi sok jaxa ja cheʼumali sbʼaja statami, skʼeljel ja jastik lek wa skʼulani soka  janekʼ wa skʼujolan bʼa skʼulajel lek, sok mi jaʼuk ja bʼa mi lek wa skʼulani. Pe soka it, ¿mi maʼ kechan wantik sloʼlajel jbʼajtik? Ja Jyoba wa xyila yibʼanal ja jastik lek sok mi lek wa xkʼulantiki, sok anima wa xnaʼatik ja it wani xmajlaytik a-skʼel ja jastik lek wa xkʼulantiki. Junxtani wa xpensaraʼantik soka jas yala ja tsʼebʼumani: «Lekbʼi jaʼita wajel akʼujol skʼeljel ja mulaliki, ah Ajwalal, ah Jyoba, ¿machʼa mey smul oj ajyuki?» (Salmo 130:3). Ja nupanumiki tʼilan oj snebʼ-e bʼa oj yabʼ stojolil sbʼaje sok oj yaʼ sbʼaje perdon (kʼuman ja Colosenses 3:13).

22, 23. Ja bʼa jtyempotiki, ¿jas lekil sjejel yaʼawe ja Abrahán soka Sara sbʼaja nupaneli?

 22 Ja ajyel gustoʼil ja bʼa nupaneli ojni jitsanbʼuk ja x-ekʼ ja tyempo. Sbʼaja it, tey ja lekil sjejel yaʼa ja Abrahán soka Sara. Ja yeʼnle ayxa skʼujole ja yajni ekʼ sbʼaje jitsan wokoliki. Bʼobʼta ja Sara ayxa yiʼoj ajyi junuk 60 jabʼil, sok mini pasiluk waj bʼa yeʼna ja yaʼakan ja tsamal snaj, ja bʼa niwan chonabʼ Ur, sok ajyel ekʼ tolabida bʼa yal naʼitsik kʼulubʼal sok karpa. Pe skʼulaniʼa, sok ajyini kʼuʼabʼal soka statami. Sok tolabida skoltay ja statami bʼa oj elkʼot lek ja jas oj skʼuluki. Bʼa spetsanil tyempo skoltay sok spetsanil skʼujol sok mi skʼulan bʼa kechanta yuj ja jas oj chiʼuke ja tuki, pes ja «bʼa yojol» bʼa yeʼna ja Sara wa xyalayabʼ ajwalal ja statami (Génesis 18:12; 1 Pedro 3:6). Skisa sok spetsanil skʼujol ja statami.

23 Pe mini bʼa spetsanil ajyiye akwerdo. Bʼa jun ekʼele, ja Sara yalayabʼ jun jasunuk bʼa «mini tʼun lek yabʼ» ja Abrahán. Pe soka smandar ja Jyoba, ja yeʼn kʼokxi sok skʼulan ja jas aljiyabʼ yuja xcheʼumi, soka jaw ijijanyi jitsan slekilal ja spamilya (Génesis 21:9-13). Ja bʼa jtyempotiki, anima tʼusan jabʼil yiʼoje ma miyuk ja matik nupanele, jelni oj snebʼ-e soka lekil sjejel bʼa Abrahán soka Sara, ja lekil yaʼtijume Dyosi.

24. ¿Jas tikʼe nupanelik wa xyayi stoyjel ja Jyoba, sok jas yujil?

24 Ja bʼa kongregasyoniki ay jitsan mil matik nupanelexa sok sbʼaja tatamal jel kisubʼal, sok jaxa cheʼumal jel xkʼanji sok jel yaj x-ilji, soka mas jel tʼilan wa xyilawe jani yajel bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana ja Jyoba. Jachniʼa, wani xbʼobʼ ajyuk jun tsamal nupanel. Sok jastal kilatiktakoni, ja maʼ wan spensarajel oj nupanuki jelni tʼilan oj xchap sbʼaj sok skʼujolajel bʼa oj ajyuk slamanil sok yajtanel ja bʼa snaji. Jun nupanel jastal jaw mi kechanta wa stoyo ja Dyos, chomajkil wa xkoltani bʼa ajyel ja bʼa syajal skʼujoli.

^ par. 11 Kʼela ja kapitulo 2 bʼa juʼun El secreto de la felicidad familiar, yaʼuneje eluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba.

^ par. 12 Jujuntik yaʼtijum ja Jyoba bʼa najate, jastal ja Abrahán soka Jacob ajyiyujile chabʼ ma mas xcheʼume. Ja Jyoba yaʼakan a-skʼuluke ja bʼa styempo ja yaʼtijumiki soka chonabʼ Israel. Pe ja skʼulajelik it, mini yeʼn ya kujlajuka. Sok ajul jkʼujoltik ja Jyoba mixani xyaʼakan a-skʼuluke ja yaʼtijumik ja bʼa jtyempotiki (Mateo 19:9; 1 Timoteo 3:2).