Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi

 KAPITULO 2

Ja stʼilanil bʼa oj katik ajyuk jun lekil jkʼujoltik

Ja stʼilanil bʼa oj katik ajyuk jun lekil jkʼujoltik

«Ajyanik tzamal ja bʼa wawaltzilexi.» (1 PEDRO 3:16, YD.)

1, 2. ¿Jas yuj jel stʼilanil jun winik aʼajyukyuj jun sjoko ja yajni wan bʼejyel bʼa akʼwali, sok jastal wa slaja sbʼaj ja it soka jkʼujoltiki?

PENSARAʼAN akʼwalxa sok jun winik wan bʼejyel bʼa kʼikʼinal, ¿jas oj makunukyuj bʼa mok mokʼuk ma bʼa mok jas ekʼ sbʼaj? Jelni tʼilan aʼajyuk yuj jun sjoko bʼa oj yijlabʼuk ja sbʼeji.

2 Ta ja weʼn meyuk juna joko mini xbʼobʼa wil jawa bʼeji, oj bʼobʼ mokʼan ma oj ekabʼaj jas bʼa mi lekuk. Jun joko wa xyijlabʼan jawa bʼeji sok wa skoltaya bʼa mok yajbʼan. Junxtani soka jaw, ja Jyoba yaʼunejkitik jun jmajtantik oj slajtik ja joko (Santiago 1:17). Ja wantik yaljel ja jkʼujoltiki. Lekbʼi mey kiʼojtik ja it, chʼayelni aytik leka. Yajni lek wa xkatik makunuk, wa skoltayotik bʼa oj jtatik ja lekil bʼej ja bʼa jsakʼaniltiki sok bʼa mok elkotikan ja bʼa bʼeji. Jastal wa xkilatik, ja kʼujolali juni majtanal jel chaʼanyabʼalil. Ja yujil, la jpaklaytik jasunkiluk ja kʼujolali sok jastal wa x-aʼtiji, sok tsaʼan oj kiltik ja oxe jasunuk it: 1) jastal xchapjel ja kʼujolali; 2) jas yuj tʼilan skisjel ja jastal wa xtax ja skʼujol ja tuki, sok 3) jastik slekilal wa xyiʼajan ajyel jun lekil jkʼujoltik.

JASUNKILUK JA KʼUJOLALI SOK JASTAL WA X-AʼTIJI

3. ¿Jasa stukil ja ixuk winik yuja tuk skʼulbʼen ja Dyos ja bʼa Luʼumi?

3 Ja bʼa Biblia ja yaljel bʼa griego «snajel abʼaj» sutubʼal  ja bʼa Biblia bʼa tojol-abʼal jastal ja «jkʼujoltik», «jpensartik» sok «kaltsiltik». Ja skʼujol jun ixuk winik jel snaʼa jastal yajel sbʼaj kastigo ma jastal oj skʼul sbʼaj perdonar. Yuja wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja it mi jachukotik jastal ja tuk skʼulbʼen ja Dyos ja bʼa Luʼumi. Ja jkʼujoltiki wa snaʼa jastal oj stojotik ta wantik skʼulajel bʼa toj ma miyuk, ta lek ma miyuk ja jmodotiki, sok ta lek ja jas wa stsaʼatik skʼulajeli. Yajni jtsaʼatikta skʼulajel jun jasunuk, ja jkʼujoltiki oj bʼobʼ syajbʼesotik ma oj bʼobʼ ya gustoʼaxukotik.

4, 5. a) ¿Jastal wa xnaʼatik ja Adán soka Eva ajyini jun skʼujole bʼa wa snaʼa ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki? ¿Jasa ekʼ sbʼaje yajni stsaʼawe skʼokjel ja yabʼal ja Jyoba? b) ¿Jas sjejelik wa xtax ja bʼa tyempo najate bʼa winike skisawe ja skʼujoleʼi?

4 Ja bʼajtan winik soka bʼajtan ixuki, ja Adán soka Eva, kʼulajiye sok jun kʼujolal bʼa wa snaʼa ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki. Ja it ilxi yajni koʼye mulali, pes kʼixwiye (Génesis 3:7, 8). Pe lomxani kʼe tʼabʼtʼunuk ja skʼujole yuja jas skʼulane, ganani lek skʼokowe ja smandar ja Dyosi. Yeʼnani stsaʼawe bʼa oj paxuke kʼokumanik abʼal sok skontraʼajel ja Jyoba. Anima mini jun smule ajyi, ja yeʼnle wani snaʼawe lek ja jasa skʼulaneʼi, ja yuj mixani oj bʼobʼ kumxuke ja jastal ajyi.

5 Pe anima jachʼ skʼulan ja Adán soka Eva, jitsan ixuk winik skisawe ja jas yala ja skʼujole anima mulanume. June bʼa yeʼnle jaʼa Job, jun winik toj, ja yeʼn yala: «Ja keʼn toj oj ajyukon sok mini oj jipkani; soka jkʼujoli mini oj tʼabʼtʼunuk» (Job 27:6). Ja Job skisa ja jas yala ja skʼujoli bʼajtanto yuj oj skʼul jun jasunuk. Ja yuj yala jaman lek mini tʼabʼtʼuni ja skʼujoli sok mini bʼa yiʼaj kʼixwel. Pe ja jas skʼulan ja David aji tʼabʼtʼunuk ja skʼujoli tsaʼan yajni mi skisa ja Saúl, ja mandaranum stsaʼunej ja Jyoba. Ja Biblia wa xyala «ja skʼujol ja David och yajbʼesjuk» (1 Samuel  24:5). Ja jastal aji tʼabʼtʼunuk skʼujoli jel koltaji bʼa oj kiswanuk mas.

6. ¿Jas wa sjeʼa ay kiʼojtik kibʼanaltik jun kʼujolal bʼa wa snaʼa ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki?

6 Ja yaʼtijumik ja Jyoba mi kechanta yeʼn ayiʼoje jun kʼujolal bʼa snajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Ja jekabʼanum Pablo aji ekʼyi ja yaljelik it: «Qʼuelahuil ja maʼ mi judiouqui. Mi jas huas snaahue ja smandar ja Moisesi. Pero ay maʼ huax yab ja ba scʼujoli mi lecuc scʼulajel ja cosa malo y mi ni huas scʼulanea. Eso sí, meran mi teyuc ba scʼab ja smandar ja Moisesi, pero tey ba scʼujole ja jas huas scʼana ja Diosi» (Romanos 2:14, 15). Ay ekʼele, ja skʼujole jitsan ixuk winik wa xnikjiye bʼa oj skʼuluke ja jas wa skʼana ja Dyosi anima mi snaʼawe ja sleyik ja Jyoba.

7. ¿Jas yuj ay ekʼele mi lek x-aʼtiji ja skʼujol ja ixuk winiki?

7 Pe ja kʼujolali ay mi lek x-aʼtijiʼa. Bʼa oj jnatik jas yuj, pensaraʼan ja bʼa sjejel bʼa joko. Yajni ja bateria ma ja spilaʼil wanxa chʼakel mixa x-albʼi bʼa oj yijlabʼuk ja jbʼejtiki. Jachni jastal jaw ja jkʼujoltiki, mikʼa xpaklaytik ja Yabʼal ja Dyosi mi oj bʼobʼ jnatik bʼaya bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Chomajkil, ta kechanta ja jel xwaj jkʼujoltik skʼulajel ja jas wa skʼana ja jkʼujoltiki, oj bʼobʼ yiʼotik och bʼa mi lekuk. Chomajkil, bʼa oj atʼjuk toj ja jkʼujoltiki wani xmakunikujtik ja yip ja Dyosi. Jastalni yala ja Pablo: «Huax cho yila ja jcʼujol ja Espíritu Santo» (Romanos 9:1). Pe ja wego pensaraʼan, ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa jachuk ja jkʼujoltiki oj tojuk soka yip ja Dyosi? Jastalni oj kiltik oche, jelni tʼilan oj jchaptik.

JASTAL XCHAPJEL JA KʼUJOLALI

8. a) ¿Jastal oj bʼobʼ sjom ja jkʼujoltik ja jas wa xkʼana oj jkʼuluktiki? ¿Jasunkiluk ja mas ay stʼilanili bʼajtanto yuj skʼulajel jun jasunuk? b) ¿Jas yuj mi malanukta soka jas lek xyila ja jkʼujoltiki? (Kʼela ja nota.)

8 Jujuntik wa skʼulane jastik junuk soka jas wa x-okʼ  skʼujoleʼi ma soka jastal aye xyabʼyeʼi. Ja yeʼnleʼi wa xyalawe: «Keʼn wa xkila jas oj jkʼuluk, jani ja jastal wa xyala ja jkʼujoli». Pe ja jastik junuk bʼa mi lekuki jelni xkʼankʼuni skʼulajel, ja yuj wa xbʼobʼ yiʼoch ja jkʼujoltik bʼa oj jkʼuluktik ja bʼa mi lekuki. Ja yujil, ja Biblia wa xyala: «Ja kʼujolal jani ja jasunuk mas jel xchʼaykʼujolani yuj chikan jasa sok mi xmajlani. ¿Machʼa wa xbʼobʼ snaʼ sbʼaj?» (Jeremías 17:9). Ja yujil, mi jata oj jkʼuluktik ja jas wa skʼana ja jkʼujoltiki, bʼajtan oj jkiltik ta lek xyila ja Jyoba ja jas oj jkʼuluktiki. *

9. ¿Jas wa stojolan ja xiwelal bʼa Dyosi, sok jastalxa oj koltanuk ja xiwelal it yajni oj jkʼuluktik jun jasunuk?

9 Bʼajtanto yuj skʼulajel jun jasunuk, ja maʼ chapan ay ja skʼujoli mi jaʼ wa snocho ja jas kechan wa skʼana ja yeʼn. Jani wa skʼulan ja jas wa skʼana ja Dyosi, pes wa xiw oj syajbʼes ja Tatal Dyos bʼa satkʼinali. Jachʼ sjeʼa soka jas skʼulan ja Nehemías. Yuja ay jun niwan xchol ja bʼa Jerusalén, tini ay bʼa skʼabʼ skʼanjelyi ja chonabʼi bʼa a-stup-e ja impuesto, pe mi skʼulan. ¿Jas yuj? Yeʼn wa xcholo: «Yujni wala xiwyon yuja Dyos» (Nehemías 5:15). Yujni xiw oj syajbʼes ja Jyoba ta stʼena ja chonabʼi. Jelni tʼilan ja keʼntik chomajkili aʼajyukujtik ja tikʼe xiwelal it, pes jachuk oj yiʼotik och tolabida spaklajel ja jas wa xyala ja Biblia bʼajtanto yuj skʼulajel jun jasunuk.

10, 11. ¿Jas rasonik bʼa Biblia wa skoltayotik bʼa oj jnatik ta oj kutik ma miyuk, sok jasa oj jkʼuluktik bʼa oj skoltayotik ja Dyos bʼa yajel makunuk ja srasoniki?

 10 La jpensaraʼuktik sbʼaja yujeli. Ja it jun jasunuk bʼa keʼnani oj jtsatik ta oj kutik ma miyuk. Bʼa oj jnatik jas oj jkʼuluktik, jel tʼilan oj jchaptik ja jkʼujoltik soka jas wa xyala ja rasonik bʼa Biblia. Ja Biblia mi xyala mi lekuk ja yujel tʼusila, pes ja vino juni majtanal bʼa Jyoba sok wani stoyo ja yeʼn (Salmo 104:14, 15). Pe ja Biblia wa xyala mini tʼun lekuk ja jelxel yujeli sok ajyel bʼa jun kʼin bʼa jelxelxa ja buya (Lucas 21:34; Romanos 13:13). Mi kechanukta ja jaw, ja yakbʼelali jani june ja bʼa chaʼanik mulal jastal koʼel mulal sok ixuk winik (1 Corintios 6:9, 10). *

11 Ja rasonik jastal it wa xchapa ja jkʼujoltiki sok wa snaʼa ja jas oj skʼuluki. Ja yuj, yajni la lokjitik bʼa jun kʼin bʼa bʼobʼta oj ajyuk yujel, tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jas maʼ tikʼe kʼin ja oj ajyuki? ¿Mi maʼ jel oj jelxuk ja woʼoljeli? ¿Jasa wa xpensaraʼan ja keʼn sbʼaja it? ¿Jel maʼ juntiro jgana oj kuʼe? ¿Jaxta maʼ wajel jkʼujol ja yujeli? ¿Meran maʼ wa xmakunikuj bʼa oj ajyukon gusto sok bʼa oj jkʼuluk ja jas wa xkʼana? ¿Oj maʼ bʼobʼ jkom jbʼaj?». Yajni wa xpaklaytik ja rasonik bʼa Biblia ma chikan jas sjobʼjelik bʼa jastal skʼulajel jun jasunuk, jelni tʼilan oj kʼantikyi ja Jyoba bʼa a-stojotik (kʼuman ja Salmo 139:23, 24). Jachuk wa xkʼanatik a-stojotik ja yip ja Dyosi. Chomajkil, wa xchapatik ja jkʼujoltiki bʼa a-stsajla ja srasonik ja Dyosi. Pe mi kechanuk ja jaw, ay pilan jas junuk oj ka jkʼujoltik ja yajni ay jas wa xkʼana oj jkʼuluktiki.

 JAS YUJ TʼILAN SKISJEL JA JASTAL WA XTAX JA SKʼUJOL JA TUKI

Ta chapan ay ja jkʼujoltik soka jas wa xyala ja Biblia, oj skoltayotik snajel ta oj kutik ma miyuk

12, 13. ¿Jas yuj tuktukil wa xtax ja skʼujol ja jmoj-aljeltiki, sok jastal oj jkiltik ja keʼntiki?

12 Ay ekʼele cham oj jkiltik ja tuktukil wa xtax ja jkʼujoltiki sok ayni ekʼele ja soka jmoj-aljeltiki. Bʼobʼta jun jmoj-aljeltik mi lek xyila jun kostumbre ma jun tikʼe modoʼal, pe pilan jmoj-aljeltik lek xyila. Cha la kumxukotik ja bʼa yujeli, ayni jujuntik wa staʼa skʼujole yujel tʼusan sok yamigoʼe, pe tuk mi lek xyilawe. ¿Jas yuj ja tuktukil wa spensaraneʼi, sok jastalxa oj yil-e ja tuk soka jas wa xkʼulantiki?

13 Ay jitsan rason yuja tuktukilotiki. Tini ay ja jas ekʼel ja bʼa jsakʼaniltiki. Ay jmoj-aljeltik wantoni xjul skʼujole lek sbʼa jastal jel yiʼaje yajelkan skʼulajel jun jasunuk bʼa mi lekuk sok jujuntik ajito koʼuke luʼum (1 Reyes 8:38, 39). Pensaraʼan lekbʼi xjak yulatayotik jun jmoj-aljeltik bʼa wokol yaʼakan ja yujeli, sok ja yuj mini jel staʼa skʼujol ja oj tajukyi tiʼali. Ta jlokotik yujel tʼusan, bʼobʼta ja skʼujoli oj yal miyuk sok mi oj skʼane. ¿Sbʼej maʼ ja oj tajkukotiki? ¿Tarega maʼ oj kʼaptikyi? Miyuk. Yuja ay syajal jkʼujoltiki, ojni jkistik ja jas wa xyala, anima xyalakabʼtik ma miyuk jas yuj mi xyuʼaji.

14, 15. ¿Jas wokol ajyi ja bʼa bʼajtan siglo bʼa jastal tuk wa xtax ja skʼujole ja snebʼumanik ja Jesús, sok jastal stojbʼes ja Pablo?

14 Ja jekabʼanum Pablo yila tuktukil wa xtax ja skʼujol ja smoj-aljelik bʼa kongregasyon ja bʼa bʼajtan siglo. Jujuntik bʼa yeʼnle mini staʼa skʼujole yabʼjel jujuntik waʼelal bʼa kʼapubʼalyi ja kʼulubʼal dyosiki sok tsaʼan wa xchonowe bʼa merkado (1 Corintios 10:25). Pe ja Pablo mi maloʼuk xyila yabʼjel ja waʼelalik jaw. Bʼa yeʼna, ja kʼulubʼal dyosiki mini sakʼanukeʼa, soka waʼelalik  mini jaʼuk sbʼaje ja kʼulubʼal dyosiki yeʼnani sbʼaj ja Jyoba, pes yeʼnani ja maʼ yaʼuneji. Pe ja Pablo wa snaʼa mi spetsaniluk wa spensaraʼane jastal yeʼna. Jujuntik bʼa yeʼnle wa xyaʼteltaye kʼulubʼal dyosik bʼajtanto oj ochuke snebʼumanik Jesús, ja yuj mini tʼun lek xyilawe ja jastik wa xkʼulaxi bʼa ti chʼikan soka kʼulubʼal dyosiki. ¿Jastalxa skʼulan ja Pablo bʼa oj tojbʼuk ja it?

15 Ja Pablo yala: «Ja maʼ tzatz xa ni ay soc ja jas huas scʼuani, sbej que yen cuchan yuj ba oj scolta ja maʼ jel to yaau ayi. Mi sbejuc quechan ja quentic mismo oj lee ja jgustotiqui. Porque qʼuelahuil ja Cristo. Mi oja hual que jaʼ scʼulan ja jas huas scʼana ja yeni» (Romanos 15:1, 3). Ja it wa stojolan tʼilan ja oj waj jkʼujoltik bʼajtan ja slekilal ja jmoj-aljeltiki, jastalni skʼulan ja Jesús. Bʼa pilan teksto, ja Pablo yala mas lek mi oj skʼux bʼakʼet bʼajtanto oj ya skʼojchuk yok junuk ja yal xchejik ja Kristo ja maʼ yaʼunej ja sakʼanil yuj yeʼnle (kʼuman ja 1 Corintios 8:13; 10:23, 24, 31-33).

16. ¿Jas yuj mi oj jloʼiltaytik ja maʼ wa skʼulan jastik junuk bʼa mi staʼa jkʼujoltik?

16 Pe bʼobʼta ay tuk moj-aljeltik wa skʼulane jastik junuk bʼa mi staʼa jkʼujoltik, mini oj bʼobʼ jloʼiltaytike, pes mini junxta wa xpensaraʼantik bʼa jun jasunuk (kʼuman ja Romanos 14:10). Ja smeranili, ja jkʼujoltik wa xmakuni bʼa jaʼita oj yaʼ yochel ja bʼa jsakʼaniltiki sok mi oj ya yochel bʼa pilan. Mok chʼay jkʼujoltik ja jas yala ja Jesús: «Mi lom xa huaa huochel ja otro cristiano. Ta jach cʼa huaxa cʼulan, jach ni ja hueni, oj aajan ochelal» (Mateo 7:1). Ja sbʼeji mini june ja bʼa kongregasyon oj ya kʼe kʼumal sbʼaja jas wa spensaraʼane ja tuki. Ja jas wa xkʼanatik jani oj jtsatsankʼujolan jbʼajtik, bʼa oj yajta jbʼajtik, sok mi bʼa oj yajbʼes jbʼajtik (Romanos 14:19).

 JA SLEKILAL WA XYIʼAJAN AJYEL JUN LEKIL JKʼUJOLTIK

Ajyel jun lekil jkʼujoltik wa stojo ja jsakʼaniltiki sok wa xya ajyukotik gusto sok laman

17. ¿Jastalxa wa xtax ja skʼujol jitsan ixuk winik?

17 Ja jekabʼanum Pablo yaʼa ja rason it: «Ajyanik tzamal ja bʼa wawaltzilexi» (1 Pedro 3:16, YD). Ajyel jun tsamal jkʼujoltik juni chaʼan majtanal, pe jitsan ixuk winik mini lek wa xtax ja skʼujole ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Jastalni yala ja Pablo, «ja yaltzile‘i mi tojuk ay. yuj ja [ayxa] senya» (1 Timoteo 4:2, YD). Yajni wa x-ajiyi smarka ja wakaxi wa xkan senya sok tsaʼan mixa yaj xyabʼ ja bʼa kanel ja marka. Junxta wa x-ekʼ soka jkʼujoltiki ma ja kaltsiltiki, jitsan ixuk winik mixa xyajbʼesjiye ja ayni ekʼele wa skʼulane bʼa mi lekuki; mixa x-aji tʼabʼtʼunuk skʼujole sok mixa  x-aji kʼixwuke. Sok mixato tʼun xcham skʼujole ama mi lekuk ja jas wa skʼulaneʼi.

18, 19. a) ¿Jastalxa wa skoltayotik yajni wa syajbʼesotik ja jkʼujoltiki sok yuja wala kʼixwitiki? b) ¿Jasa oj jkʼuluktik ta ja jkʼujoltik mi xyaʼawotikan syajbʼesel anima jnaʼatikta malaya?

18 Jitsan ekʼele, ja yajni wa xtʼabʼtʼuni ja kʼujolali jani jun modo bʼa wa xyala mi lekuk ja jas wa xkʼulaxi. Ta wa xkʼuʼantik ja jas wa xyala sok wa xnaʼatik malaya, ojni ajukotik perdon, anima jel chaʼan ja jmultiki. Jachʼ ekʼ sbʼaj ja mandaranum David. Ja yeʼni jel chaʼanik ja smulik staʼa, pe yuja snaʼa malaya sok spetsanil skʼujoli, ja Jyoba yaʼa perdon. Kʼotni yijnay ja jastik mi lek skʼulani sok yalani sbʼaj bʼa mixatoni oj skʼok ja smandarik ja Dyosi; ja yuj kʼot yal sbʼaja Jyoba,  «ja weʼn [...] jel leka sok pwestoxta aya bʼa oj kʼulwanan perdonar» (Salmo 51:1-19; 86:5). Ayni ekʼeleʼik anima jnaʼatikta malaya ma ajitikta perdon wantoni xtʼabʼtʼuni jkʼujoltik yuja jmultik jtaʼatiki, wala kʼixwitik sok mi xyaʼawotikan bʼa oj ajyukotik gusto. ¿Jasa oj jkʼuluktik ta jachʼ x-ekʼ jbʼajtiki?

19 Yajni june snaʼata malaya, mixani jel xkoltani ja wa syajbʼesotik ja jkʼujoltiki. Ta ja jkʼujoltiki mi xyaʼawotikan syajbʼesel, tʼilani oj jnatik ja Jyoba masni ekʼel yuja jkʼujoltiki. Jastalni wa xkalatik yabʼ oj skʼuluk ja tuki, tʼilani oj katik juljkʼujoltik ja syajtaneli sok wa xyaʼawotik perdon (kʼuman ja 1 Juan 3:19, 20). Gusto wala ajyitik sok xlikiki ja yajni lek ay ja jkʼujoltiki soka it wokol wa staʼawe ja ixuk winiki. Jitsan ixuk winik bʼa sleʼawe chaʼanik smule yabʼunejexa ja slekilal it, soka wego wane yaʼteltajel ja Jyoba sok jun skʼujole laman lek (1 Corintios 6:11).

20, 21. a) ¿Jas chol chapubʼal ja libro it? b) ¿Bʼa jasunkiluk libreʼayotik yuja Dyosi, sok jastal oj katik makunuk?

20 Ja libro it chapubʼal bʼa oj skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik sok bʼa oj ajyukujtik jun lekil jkʼujoltik malan wan kuchelkujtik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it yaman yuj ja Satanás. Pe ja libro it mini xchʼak xchol yibʼanal ja leyik soka rasonik bʼa Biblia sbʼaja jas oj jkʼuluktik ja bʼa jsakʼaniltiki. Sok yajni ay jas wa xyala jawa kʼujol oja kʼuluki, mi wa xchʼak xchol ja jas mero oja kʼuluki. Kechanta wa xyala jastal oj katik makunuk ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi, sok jachʼ wa skoltayotik bʼa xchapjel ja jkʼujoltik sok bʼa oj jnatik jas oj jkʼuluktik. Mok chʼay jkʼujoltik, ama ja Ley bʼa Moisés ja mas yayi stʼilanil ja mandariki, pe ja «sley ja kristo‘i» jani wa xyaʼyi mas stʼilanil ja oj katik makunuk ja jkʼujoltik  sok snochjel ja rasonik bʼa Biblia (Gálatas 6:2, YD). Ja Jyoba yaʼunejotik libre. Pe ama jachukuk, ja Biblia mi xyala «libre ayotic ba oj cʼultic ja malo», ja yuj la katik makunuk ja bʼa mas leki: bʼa oj jetikyi ja Jyoba janekʼto wa xyajtaytik (1 Pedro 2:16).

21 Yajni kʼe jnatik sbʼaj ja Jyoba, och jnochtik ja bʼej wa x-ikʼwani bʼa sakʼanili. Bʼa mi oj elkotikan, jelni tʼilan oj jpaklaytik sok orasyon sbʼa jastal oj katik makunuk ja rasonik bʼa Biblia, sok tsaʼan yajel makunuk. Jachuk oj jnatik «jasuncʼa ba lequi soc ja ba mi lecuqui» (Hebreos 5:14). Yajni ja jkʼujoltik chapanxa ay soka rasonik bʼa Biblia, jelni oj koltanuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Jastalni jun joko wa xyijlabʼan ja jbʼejtiki, ja jkʼujoltiki oj stojotik sok oj koltanuk snajel ja jasa lek xyila ja jTatik Dyosi yajni oj jkʼuluktik jun jasunuk. Sok chomajkil, oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi.

^ par. 8 Ja Biblia wa xyala mi malanukta soka jas lek xyila ja jkʼujoltiki. Jun sjejel, ja Pablo yala: «Eso sí, ja ba jcʼujoli, lec huax cab ja jastal huanon ateli, pero ay modo que mi lecuc. Mi ni modo oj cal que puro lec ja jas huax cʼulani. Quechan ja Dios huas snaa» (1 Corintios 4:4). Jujuntik yiʼaje spatik ja snochumanik ja Jesús, jastalni skʼulan ja Pablo, sok anima jachuk mini tʼabʼtʼuni ja skʼujole, pes wani spensaraʼane ja wane skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi. Ja yujil, yajni wa xkʼulantik jun jasunuk, jel tʼilan mok syajbʼesotik ja jkʼujoltik sok cha lek ayil ja Dyosi ja jas wantik skʼulajeli (Hechos 23:1; 2 Timoteo 1:3).

^ par. 10 Jitsan loktor wa xyalawe ja matik jel xyuʼajeʼi mini xmalxiye sok tʼusan, ja yuj masni lek mok yuʼe.