Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

 KAPITULO 7

La kiltik ja jsakʼaniltik jastal wa xyila ja Dyos

La kiltik ja jsakʼaniltik jastal wa xyila ja Dyos

«Ja bʼa weʼn tini wa xjak ja sakʼanili.» (SALMO 36:9.)

1, 2. a) ¿Jas majtanal jel chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Jyoba? b) ¿Jas yuj jel tʼilan spensarajel sbʼaja rasonik bʼa Biblia?

JA JTATIK tey bʼa satkʼinali yaʼunejkitik jun majtan jel chaʼanyabʼalil: ja jsakʼaniltiki, pes wa xpensaraʼantik sok wa xbʼobʼ stsajlaytik ja tsamal smodoʼi (Génesis 1:27). Stsʼakatal ja majtanal it, wa xpensaraʼantik ja rasonik bʼa Biblia sok yajel makunuk. Ta jnebʼatik skʼulajel, ojni takʼanbʼukotik soka snajel bʼa Dyosi, sok oj yajtaytik ja Jyoba sok snajel «jasuncʼa ba lequi soc ja ba mi lecuqui» (Hebreos 5:14).

2 Ja bʼa jtyempotiki jel tʼilan snajel jastal yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia, pes ja bʼa luʼumkʼinal it jel wokol yajel kujlajuk jun ley bʼa oj stojbʼes yibʼanal ja jastik wa x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltiki. La kiltik jun sjejel sbʼaja aʼani, wa xkʼan kaltik, ja tuktukil tikʼe aʼan soka modoʼik jastal wa skʼulane ja loktoriki bʼa ti chʼikan ja chikʼi. Ja matik wa skʼanawe ajyel kʼuʼabʼal soka Jyoba jelni xyilawe stʼilanil snajel sbʼaja it. ¿Jastal oj jnatik jas oj jkʼuluktik bʼa mi oj tʼabʼtʼunuk jkʼujoltik sok jachuk ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi? Jani yabʼjel stojolil lek ja rasonik ay bʼa Biblia sbʼaja it (Proverbios 2:6-11). La jpaklaytik jujuntik ja rasonik it.

JA JSAKʼANILTIK SOKA CHIKʼI JEL CHAʼANYABʼALIL

3, 4. ¿Jas teksto bʼa Biblia wa xyala ja sbʼajtanil ekʼele jel chaʼanyabʼalil ja chikʼi, sok jas tuk teksto wa xyala?

3 Ja jastal jel chaʼanyabʼalil xyila ja Jyoba ja jsakʼaniltiki cha jachni wa xyila ja chikʼi. Ja sbʼajtanil ekʼele sjeʼa ja Jyoba sbʼaja it jani tʼusila tsaʼan yajni ja Caín smila ja Abel. Ja Dyosi  yala yabʼ ja Caín: «¡Maklay! Ja xchikʼel jawa wijtsʼini wa xyawanon kʼen masan bʼa luʼum» (Génesis 4:10). Bʼa stiʼ sat ja Jyoba, ja xchikʼel ja Abel jani wa senyaʼan ja sakʼanil jel tuk japjiyiʼi. Jach jastal ja xchikʼel ja Abel wan yaljelyabʼ ja Dyos aya stup ja Caín (Hebreos 12:24).

4 Tsaʼan yajni ekʼ ja Bʼutʼ Jaʼ bʼa styempo ja Noé, ja Dyos yala yabʼ ja ixuk winik oj bʼobʼ skʼux-e ja sbʼakʼtel ja chante, kechan miyuk ja xchikʼeli. Ja Dyos yala: «Kechan ja sbʼakʼtel soka sakʼanili, ja xchikʼeli, mini oja wabʼyex. Sok mi kechanuk ja jaw, ojni jkʼan kwenta soka xchikʼeleʼi» (Génesis 9:4, 5). Ja mandar it wani xkʼot sbʼaj spetsanil ja yintil ja Noé sok man bʼa jtyempotik. Soka it, ja Dyos wani xya chijkajuk yajkʼachil ekʼele ja jas yalunejxayabʼ ja Caín. Bʼajtan, wa sjeʼakitik ja sakʼanil ja ixuk winiki soka chanteʼiki tey bʼa chikʼ. Xchabʼil, wa sjeʼakitik ja Jyoba, ja Maʼ wa xyaʼa ja sakʼanili, ojni skʼanyi kwenta ja matik mi skisawe ja sakʼanili soka chikʼi (Salmo 36:9).

5, 6. ¿Jastal sjeʼa ja Ley bʼa Moisés ja chikʼi jel chaʼanyabʼalil? (Cha kʼela ja rekwagro « Ja chikʼ wa smusu ja mulaliki».)

5 Ja chabʼ jasunuk it chomajkil kan tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Ley bʼa Moisés. Ja bʼa Levítico 17:10, 11, ja Jyoba yala: «Chikan maʼ ixuk winik [...] ta sloʼan chikan jas tikʼe chikʼ, ojni ka jsat sbʼaja maʼ wa sloʼo ja chikʼi, sok ojni jchʼaysnajel ja bʼa yojol ja xchonabʼi. Ja sakʼanil ja bʼakʼtelali tini ay bʼa chikʼ, sok keʼnani kaʼunej bʼa lugar bʼa wa xkʼapxi majtanal bʼa stupjel jawa sakʼanilexi, yujni jaʼa chikʼi jawa stupu, pes tini ay tiw ja sakʼanili» (kʼela ja rekwagro « Ja chikʼ wa smusu ja mulaliki»). *

6 Ta mikʼa oj ajuk makunuk ja chikʼ bʼa altar, anto tʼilani oj pekʼxuk bʼa luʼum. Jach wa xjexi ja sakʼanil wa x-aji kumxukyi ja Maʼ yaʼuneji (Deuteronomio 12:16; Ezequiel 18:4). Pe ja israʼelenyoʼiki mini jelxiye bʼa mixa jun tʼuje oj yawekan ja  xchikʼel ja chanteʼi. Malantasok a-smil-e sok ayawe eluk lek ja xchikʼeli, oj bʼobʼ skʼux-e sok mini oj ajuk tʼabʼtʼunuk ja skʼujoleʼi, pes yujni sjeʼuneje wa skisawe ja Maʼ yaʼunej ja sakʼanili.

7. ¿Jastal sjeʼa ja David chaʼanyabʼalil yila ja chikʼi?

7 Ja David lekni ilji yuja Dyos, pes yabʼni stojolil jasa rasonik chʼikan ja bʼa smandar ja Jyoba sbʼaja chikʼi (Hechos 13:22). Jun ekʼele yala jelxa takin ja stiʼi, oxe ja bʼa swiniki wajye  ja bʼay ja skontraʼeʼi sok tiroʼaniye bʼa ochye, yawe eluk jaʼ bʼa jun poso sok yiʼaje ochyi ja David. ¿Jas skʼulan ja David? Ja yeʼn sjobʼo: «¿Tʼilan maʼ oj kuʼ ja keʼn ja xchikʼel ja winike wajye bʼa xiwela sbʼaj oj xchʼaye ja sakʼanileʼi?». Sbʼaja David, ja jaʼ jaw jani kʼotel ja xchikʼel, ma sakʼanil, ja swiniki. Ja yuj, anima jel takin stiʼ, ja yeʼn «spekʼayi bʼa Jyoba» (2 Samuel 23:15-17).

8, 9. ¿Tukbʼi ma ja spensar ja Dyos sbʼaja chikʼi soka sakʼanili yajni kujlaji ja kongregasyon bʼa bʼajtan siglo? Cholo.

8 Ja Jyoba yalyabʼ ja Noé bʼa mini lekuk yabʼjel chikʼ, sok 900 jabʼil tsaʼan, ja Ley bʼa Moisés cha staʼani tiʼal sbʼaja mandar it. Sok ekʼ 1,500 jabʼil, ja Jyoba ya makunuk ja tsome tojwanum maʼ wa skʼela ja kongregasyon bʼa bʼajtan siglo bʼa oj stsʼijbʼuke: «Jel piero xcabticon ja oj caaticon ahuilex mas ja huocoli porque ja Espíritu Santo, mi ni jachucuc huas scʼanaa. Malan soc ja it ba mas jel tʼilani: Moc lomuc acʼuxex ja sbactel ja chante ja huax aaji yi ja dios cʼulubali. Moc xa loex xchiqʼuel ja chantei. Moc acʼuxex ja sbactel ja chante ta mi cʼa el ja xchiqʼuel ja yora milji» (Hechos 15:28, 29).

9 Jachniʼa, ja tsome tojwanum bʼa bʼajtan siglo yabʼye lek stojolil ja chikʼ jel chaʼanyabʼal sok ta wa x-aji makunuk bʼa mi sbʼejuk jun chaʼan mulal jach jastal stoyjel kʼulubʼal dyos ma koʼel mulal sok ixuk ma winik. Ja bʼa jtyempotiki wani xkʼuʼantik ja mandar it. Yajni wa xtʼaspuntik wokol bʼa ti chʼikan ja chikʼi, wani xpaklaytik ja rasonik bʼa Biblia bʼa oj jnaʼ jas oj jkʼuluktik sok bʼa lek ayil ja Dyos.

JA JASTAL WA X-AXI MAKUNUK JA CHIKʼ JA BʼA AʼANI

¿Jastal oj jcholyabʼ jun loktor ja jastal wa xpensaraʼan soka tʼusan chane spiluabʼil yiʼoj ja chikʼi?

10, 11. a) Jastal taʼumantiʼik bʼa Jyoba, ¿wan maʼ xkiʼajtik ja chikʼi, sok wan maʼ xkiʼajtik junuk ja bʼa chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi? b) ¿Bʼa jas jastik junuk keʼnxani oj jpensaraʼuktik jas oj jkʼuluktik?

10 Yuja wa xkʼuʼantik ja mandar bʼa mok jloʼtik chikʼ, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mini xkaʼatik ja jchikʼeltik bʼa ayiʼ pilan, mini xkiʼajtik chikʼ ma snoljel ja jchikʼeltiki sok tsaʼan oj  ajuk kumxukitik. Sok cha mini xkiʼajtik ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas sok plasma.

11 Ja bʼa jtyempotiki, wa xyawe eluk tʼusan ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi sok tuktukil ja jastal wa xyawe makunuki. ¿Oj maʼ kaltik mero to «chikʼ» ja jaw? ¿Oj maʼ bʼobʼ kiʼtik? Keʼnxani oj jpensaraʼuktik. Cha junxtani soka jastal wa skʼulane ja loktoriki bʼa wa xyawe makunuk ja hemodiálisis, ja hemodilución sok ja yajel lokʼolaxuk ja chikʼi, pe kechan ta weʼna chikʼeli sok ta mi nolubʼaluki (kʼela ja bʼa xetʼan «Ja chane spilulabʼil yiʼoj ja chikʼi soka modoʼik wa xyawe makunuk ja loktoriki»).

12. ¿Jas yuj ay stʼilanilkujtik yajni keʼnxa wa xpensaraʼantik skʼulajel bʼa jun jasunuk, sok jas oj skoltayotik bʼa oj jnatik jas oj jkʼuluktik?

12 Ja Jyoba jelni xyayi stʼilanil ja jas wa xpensaraʼantik skʼulajel bʼa jun jasunuk sok jas yuj wa xkʼulantik (kʼuman ja Proverbios  17:3; 24:12). Anto, ¿jas oj jkʼuluktik bʼajtanto oj jkiʼtik ma miyuk jun tikʼe aʼan ma ja modoʼik jastal wa skʼulane ja loktorik bʼa ti chʼikan ja chikʼi? Bʼajtan, oj katikyi orasyon ja Dyos sok yabʼjel stojolil, tsaʼan skʼulajel ja jas wa xyala ja jkʼujoltik chapubʼal yuja Biblia (Romanos 14:2, 22, 23). Mokni katikan pilan maʼ a-stʼenotik bʼa jaʼ oj jkʼuluktik ja spensareʼi, sok mi ojxta jobʼtik ekʼe: «¿Jasa oja kʼuluk ja weʼn?». Sbʼaja it, «cada jujuneotic oj caatic yi cuenta ja Diosi» (Gálatas 6:5; Romanos 14:12; kʼela ja rekwagro « ¿Chaʼanyabʼalil maʼ wa xkila ja chikʼi?»). *

JA SLEYIK JA JYOBA WA SJEʼA JANEKʼTO WA XYAJTANI

13. ¿Jas wa sjeʼa ja Jyoba soka sleyiki soka srasonik bʼa Biblia? Aʼa jun sjejel.

13 Ja leyik soka rasonik bʼa Biblia wa sjeʼa ja Jyoba jelni snaʼa yajel kujlajuk ja leyiki sok juni lekil Tatal bʼa wa xchamskʼujol ja yuntikili (Salmo 19:7-11). Ja Jyoba yaʼa ja mandar «moc xa loex [chikʼ]», pes jel chaʼanyabʼalil. Pe ja mi oj kabʼtik sok yijel ja chikʼi, cha wani xyiʼajan pilan slekilal. Wani skoltayotik bʼa mi oj staʼotik chamel (Hechos 15:20). Jitsan loktor ja bʼa jkʼakʼujtiki wa xyalawe masni lek yajel operasyon bʼa mi xyawe makunuk ja chikʼi. Ja kʼuʼumanotik Dyosi wa xkilatik soka it ja Jyoba juni Tatal jel xyajtani sok jel bibo juntiro (kʼuman ja Isaías 55:9; Juan 14:21, 23).

14, 15. a) ¿Jastik leyik bʼa sjeʼa ja syajal skʼujol ja Dyos sbʼaja xchonabʼi? b) ¿Jastal oj katik makunuk ja rasonik it bʼa yajel jkwidadotik?

14 Ja Dyosi sjeʼunej tolabida wa xchamskʼujol sbʼaja xchonabʼi. Jachni wa sjeʼa ja bʼa jitsan leyik yayi ja israʼelenyo. Jun sjejel, ja yeʼn yaʼa ja mandar bʼa oj stojbʼese yal bardaʼik ja bʼa stiʼtik ja yolom snajeʼi. Yuja jelni xyawe makunuki, ja yal bardaʼik it wa xkoltani bʼa mi jas oj ekʼ sbʼaje (Deuteronomio 22:8; 1 Samuel 9:25, 26; Nehemías 8:16; Hechos 10:9).  Chomajkil ja Dyosi yaʼa ja mandar bʼa a-snol-e ja kʼakʼal toroʼiki (Éxodo 21:28, 29). Ja maʼ mi skisa ja mandarik it wa sjeʼa mi tʼun xchamskʼujol ja smoji sok yeʼn oj bʼobʼ smuluk ta ay jas ekʼ sbʼaji.

15 ¿Jastal oj katik makunuk ja rasonik it? Jani oj kaʼ jkwidadotik bʼa lek oj ajyuk ja jkarrotiki soka jastal wa xyamatiki, ja jnajtiki, ja bʼa kaʼteltiki, ja jchantetiki soka yajni wa stsaʼatik ja jastik wa xkʼulantik gusto. Bʼa jujuntik chonabʼ, jitsan keremtik wa xchamye bʼa desgrasyaʼik, pe jitsan ekʼele ja yuj ja mi xyaʼa skwidadoʼeʼi. Ja yuj, ja kerem akʼix bʼa wa skʼana ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi sok chaʼanyabʼalil wa xyila ja sakʼanili mini jas skʼulan bʼa xiwela sbʼaj ay jas oj ekʼ sbʼaj kechanta yuj sgusto skʼulajel. Mini spensaraʼane bʼa lajansok mi jas oj ekʼ sbʼaje. Yuja wani stalna sbʼajeʼi, wani xyabʼye mas stsamalil ja sakʼanileʼi (Eclesiastés 11:9, 10).

16. ¿Jas rason bʼa Biblia wa sjeʼa mi lekuk yajel ekʼuk jun yal alats bʼa mito pojkeluk? (Cha kʼela ja nota.)

16 Ja Dyos jel chaʼanyabʼal xyila ja sakʼanil ja ixuk winiki, cha jachni jun yal alats bʼa mito xpojki. Ja Ley bʼa Moisés wa xyala ja jas oj kʼulaxuk ta june xkʼot syajbʼes jun ixuk bʼa mixa lekuk ay. Ta ja yeʼn ma jaʼa yal yalatsi xchami, anto «ja mulanumi tʼilan oj chamuk» (kʼuman ja Éxodo 21:22, 23). * Soka it wa xkabʼtik stojolil janekʼto yaj xyabʼ ja Jyoba yiljel jabʼil jabʼil jitsan miyon ixuk gana wa xyawe ekʼuk ja yal yalatse kechanta yuj mi skʼanawe smakʼlajel ma yijel sbʼaje sok tuktukil.

17. Ta jun ixuk ya ekʼuk ja yal yalatsi bʼajtanto yuj oj snebʼ bʼa Biblia, ¿jastalxa oj bʼobʼ jkoltaytik bʼa oj kujlajuk skʼujol?

17 Pe, ¿jaxata jun ixuk bʼajtanto yuj oj snebʼ ja smeranil bʼa Biblia ya ekʼuk ja yal yalatsi? ¿Oj maʼ spensaraʼuk mixa tʼun oj kʼuljuk perdonar yuja Dyos? Miyuk. Pes spetsanil ja maʼ wa snaʼa malaya sok spetsanil skʼujol ojni kʼulajuk perdonar  stsʼakatal yuja xchikʼel spekʼa ja Jesús (Salmo 103:8-14; Efesios 1:7). Ja Kristo yala: «Mi jakelukon bʼa oj jpaye ja ma‘tik toj aye‘i. jakelon bʼa oj jpaye ja mulanum jumasa‘i bʼa oj stukbʼes sbʼaje‘» (Lucas 5:32, YD).

 LA KATIK ELUK JA BʼA JKʼUJOLTIK SOKA BʼA JPENSARTIK JA ILKʼUJOLANELI

18. ¿Jastal wa sjeʼa ja Biblia jas yuj jel pekʼel juntiro chikʼi?

18 Ja Jyoba mi kechan lek xyila ja mi jas wa xkʼulantikyi ja jmojtiki. Cha wa skʼana oj jotstik ja bʼa jkʼujoltik ja ilkʼujolaneli, yujni ja it jel pekʼel chikʼ. Ja Juan yala: «Ja maʼ jel coraja huax yila ja smoji, ja mulal jahui, lajan soc huan nix milhuania» (1 Juan 3:15). Ja yuj, mi jata wa stojolan mi lek yiljel jun ixuk winik, wa stojolan skʼanjel bʼa axa chamuk. Ja ilkʼujolanel it wa xbʼobʼ ikʼwanuk bʼa slejel lom smul ma yaljel ay jas skʼulan bʼa mi meranuk bʼa tʼilan akʼulajuk kastigar yuja Dyosi (Levítico 19:16; Deuteronomio 19:18-21; Mateo 5:22). Jel tʼilan yajel eluk ja bʼa jkʼujoltik soka bʼa jpensartik ja ilkʼujolaneli (Santiago 1:14, 15; 4:1-3).

19. Soka jastal wa xyala ja Salmo 11:5 soka Filipenses 4:8, 9, ¿jasa wa snebʼa ja maʼ wa xyaʼakan atojuk ja sakʼanil yuja rasonik bʼa Biblia?

19 Ta wa xkilatik ja jsakʼaniltik jastal wa xyila ja Dyos, sok wa xkʼana oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujoli, mini oj kitik gusto ja makʼwaneli ma jel kʼakʼotik. Bʼa Salmo 11:5 wa xyala ja Jyoba «wa xyilkʼujolan ja maʼ jel skʼana spekʼjel chikʼi». Ja yaljel it mi kechan wa sjeʼa ja jastal ay xyabʼ ja Dyos; cha wa sjeʼa jun jasunuk ja bʼa jsakʼaniltiki: jani ta wa xyajtaytik ja Dyos, mini oj jtsatik ja bʼa lek xkilatik bʼa oj yiʼotik och skʼulajel gusto spekʼjel chikʼ. Soka yajni wa xyala ja «Diosi oj ajyuc amoquex y laman oj ya ajyanic», wa xnebʼatik jel tʼilan oj kaʼ bʼa jkʼujoltik soka bʼa jpensartik jastik lek, toj, bʼa toyjel sok bʼa lamanil (kʼuman ja Filipenses 4:8, 9).

KʼOLE IXUK WINIKE BʼA MULAN CHIKʼ JA SKʼABʼE

20, 21. ¿Jastal oj sjeʼ ja smodo ja snochumanik Jesús sbʼaja gobyernoʼik bʼa politika soka bʼa niwak negosyoʼik bʼa luʼumkʼinal it, sok jas yuj?

20 Sbʼaja Dyos, ja sluʼumkʼinal ja Satanás bʼutʼel chikʼ ja skʼabʼe yuj smiljel ixuk winik bʼa mey smule. Ja gobyernoʼik bʼa politika, bʼa wa xya slaj ja Biblia sok kʼakʼal chante, smilunej jitsan miyon ixuk winik, sok jitsan bʼa yeʼnle tey ja yaʼtijumik ja Jyoba (Daniel 8:3, 4, 20-22; Apocalipsis 13:1, 2, 7, 8). Jitsan  niwak negosyo sok jitsan ixuk winik bʼa jel chapan aye aʼtele lajan soka gobyernoʼik bʼa politika bʼa skʼulajel yamkʼabʼalik jel xiwel sbʼaj, sok jelxelxa juntiro wa xyawe eluk ja sganare. Ja yuj, mini tʼun xkʼulantik dudar ja «maʼ tey bʼa mundo, ti ay [...] ba scʼab ja diablo» (1 Juan 5:19).

21 Ja snochumanik ja Jesús «mi xa sbajuque [...] ja mundo» ja yuj mini xchʼika sbʼaje sok mi x-ajyiye bʼa sparte ja politika ma bʼa kʼakʼanelik. Ja it jani june ja bʼa rasonik yuja mini ay smule spekʼjelyi xchikʼel ja smojeʼi (Juan 15:19; 17:16). * Wa snochowe ja smodo ja Kristo, pes mi cha junxta wa skʼulaneyi ja skontraʼeʼi yajni wan ijel spatikeʼi, wani sjeʼawe syajal skʼujol soka skontraʼeʼi sok wa skʼanaweyi ja Dyos bʼa slekilale (Mateo 5:44; Romanos 12:17-21).

22. ¿Jastal oj sjeʼ ja smodo ja snochumanik Jesús sbʼaja relijyonik bʼa luʼumkʼinal it, sok jas yuj?

22 Ja meran snochumanik ja Kristo mini xchʼika sbʼaje soka  niwan chonabʼ «Babilonia», wa xkʼan kaltik, spetsanil ja relijyonik mi meranuki, pes yeʼnani mero smul ja xchamelal jitsan ixuk winik. Ja Biblia wa xyala: «Ba yojol ja chonab jahui, ti mero pecʼ ja xchiqʼuel jitzan ja yuntiquil ja Diosi soc ja yaluman jumasa». Ja yuj, wa x-ajikitik ja mandar it: «¡A cuntiquil jumasa, elanic ja ba tan chonab jahui!» (Apocalipsis 17:6; 18:2, 4, 24).

23. ¿Jasa wa stojolan ja elel ja bʼa Niwan Babilonia?

23  Ja maʼ wa skʼuʼan ja mandar bʼa elel bʼa Niwan Babilonia mi kechan wan skʼanjel akusjuk ja sbʼiʼil ja bʼa janekʼ aye chʼikani. Wa stojolan yilkʼujolajel ja jastik mi lek wa skʼulan ja relijyon mi meranuk bʼa wa xnikwani skʼulajel, ja xchʼikelabʼaj soka politika sok skʼanjel bʼa june stajel jitsan takʼin (kʼuman ja Salmo 97:10; Apocalipsis 18:7, 9, 11-17). ¡Janekʼ chikʼ wan pekʼxel yuja modoʼalik wa xnikwani skʼulajel ja Babilonia!

24, 25. ¿Jas yaʼunej ja Jyoba bʼa oj skʼul perdonar ja maʼ wa snaʼa malaya soka smul bʼa spekʼjel chikʼi, sok jas senyaʼan ja bʼa tyempo najate?

24 Bʼajtanto yuj oj jnebʼtik ja relijyon smeranili, tini chʼikanotik ajyi ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás. Ja yujil, aytikni jmultika. Pe jtsaʼatik pilan bʼej, sok jkʼuʼantik ja xchamelal ja Jesús sok katikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba bʼa yaʼteltajel. Jachuk skʼulanotik perdonar sok skoltayotik bʼa oj ajyukotik mojansok (Hechos 3:19). Jastalni oj kiltik, ja koltanel it senyaʼan man tyempo najate.

25 Ja it jani senyaʼan ja chonabʼik bʼa snolo sbʼaje bʼa tyempo najate (Números 35:11-15; Deuteronomio 21:1-9). ¿Jas xchol ja chonabʼik it? Jani skoltajel ja maʼ wa spaka ajnel yuj ay maʼ smila jach mi sganaʼuk. Yajni wa xkʼot june ja bʼa chonabʼik it, ja jwesik wa skʼelawe ja smuli sok tini oj kan tiw man xcham ja mero olomal bʼa templo. Soka jaw, wanxa xkan libre bʼa oj wajuk bʼa wa skʼana. Ja skʼulajelik it wa sjeʼa ja Jyoba jel wa snaʼa syajulal sok jel chaʼanyabʼalil xyila ja sakʼanil ja ixuk winiki. ¿Jas senyaʼan ja bʼa jtyempotik ja chonabʼik jaw? Jani ja jas yaʼunej ja Jyoba bʼa jkoltajeltik, ja sakʼanil ja Jesús. Sok anima wa xbʼajintik oj chamkotik yuj  jkʼokunejtik jach mi ganaʼuk ja mandarik bʼa yiljel chaʼanyabʼal ja sakʼanil soka chikʼi, ja Jyoba wani skʼulanotik perdonar. Wa xjeʼatik chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja jas yaʼunej ja Jyoba yajni wa xlokotik ja ixuk winik oj jakuke ja bʼa chonabʼ bʼa snoljel jbʼajtik bʼa jtyempotiki. Ja it jel tʼilan, pes jelxa mojan ja «huocol it [...], jel tzatz juntiro» (Mateo 24:21; 2 Corintios 6:1, 2).

XCHOLJEL JA SGOBYERNO JA DYOS WA XJEʼATIK CHAʼANYABʼALIL JA SAKʼANILI

26-28. Soka jastal ja bʼa styempo ja Ezequiel, ¿jastal wa slaja sbʼaj soka xchonabʼil ja Dyos ja bʼa jtyempotiki, sok jastal oj bʼobʼ ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos?

26 Ja yan, ja xchonabʼil ja Dyos jach wa xtax jastal ja styempo ja Ezequiel. Ja Jyoba ya makunuk ja aluman it jastal jun kʼeluman bʼa yaljelyabʼ ja chonabʼ Israel ja smandariki. Ja yeʼn ajiyi ja mandar it: «Yajni xa wabʼ ay jas x-el ja bʼa jtiʼi ja weʼn tʼilani oj wa ekʼuk ja rason it bʼa jparte keʼna». Ta Ezequiel mini skʼana oj skʼuluk ja yaʼteli, ojni smul ja xchikʼel ja ixuk winiki yajni ja Dyos skʼanayi kwenta ja Jerusalén (Ezequiel 33:7-9). Pe ja Ezequiel skʼulan ja xcholi sok mi smulin ja yajni chamye ja ixuk winiki.

27 Xmojojixta oj ajuk chʼakuk ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Ja yuj, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba jelni chaʼanyabʼalil xkilatik ja xcholjeli sok keʼnani kajan jbʼajtik spukjel ja «kʼakʼu bʼa oj ya kastigo» ja Dyosi soka yajkʼachil loʼil sbʼa jastal wanxa skʼulajel mandar ja Dyosi (Isaías 61:2; Mateo 24:14). ¿Wan maʼ xkʼujolantik ja aʼtel it sok spetsanil jkʼujoltik? Jach skʼulan ja Pablo, sok yala: «Mi xa quenuc ay jmul huax cabi. Porque chʼac jtaa tiʼ spetzanil jastal ja spensar ja Diosi. Mi ni jas jnacʼa huilexa» (Hechos 20:26, 27). ¡Juni lekil sjejel sbʼaja keʼntiki!

28 Bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Jtatik Dyos, mi kechan oj kiltik chaʼanyabʼalil ja sakʼanil soka chikʼi jastal wa xyila ja Jyoba. Jastal oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi, jelni tʼilan oj ajyukotik sak sok asyado ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi.

^ par. 5 Ja yaljel «ja sakʼanil ja bʼakʼtelali tini ay bʼa chikʼ», jun juʼun sbʼiʼil Investigación y Ciencia yala sbʼaja it: «Anima ja chikʼi wa x–alxi jaʼ wa senyaʼan ja sakʼanili, ja smeranili: ja jastik yiʼoj ja chikʼi jelni tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki».

^ par. 12 Kʼela ja ¡Despertad! bʼa agosto 2006, slam 3 man 12, yaʼuneje eluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba.

^ par. 16 Chomajkil ja Biblia mi wa xyala ta wa xtukbʼi ja spensar ja Jyoba sbʼaja jastal wa xyila ja yal alats bʼa mito pojkeluki soka janekʼto ixaw yiʼoji.