Ja Jyoba wa smajlay ja matik nupaneleʼi a-skʼuluke ja jas skʼapa sbʼaje yajni nupaniyeʼi. Yajni ja Jyoba ya nupanuk ja bʼajtan winik soka ixuki, ja yeʼn yala: «Ja winiki [...] jaxani oj ajyuk soka xcheʼumi, sok ojni paxuke juneʼitaʼa». Tsaʼan, ja Jesukristo cha staʼani tiʼal ja yaljelik it sok cha yala: «Ja jas ya staa sbaj ja Diosi, mi lecuc ay maʼ oj jac spile» (Génesis 2:24; Mateo 19:3-6). Jastalni kilatik, ja Jyoba soka Jesús wa xyilawe ja nupaneli bʼa tolabida, sok kechanta oj bʼobʼ spil sbʼaje yajni june bʼa yeʼnle wa xchami  (1 Corintios 7:39). Yuja nupanel yeʼnani ya kujlajuk ja Dyosi, mini lekuk bʼa wego skʼutsjel. Pes ja Jyoba wa xyilkʼujolan ja matik wa skʼutsu ja snupaneli yuj jastik junuk mi xyala ja Yabʼali, ja Biblia (Malaquías 2:15, 16).

¿Jas wa xyala ja Biblia bʼa sbʼejxani skʼutsjel ja nupaneli? Ja Jyoba wa xyilkʼujolan ja slejel mulal sok ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk jawa cheʼumi ma wa tatami (Génesis 39:9; 2 Samuel 11:26, 27; Salmo 51:4). Jelni xyilkʼujolan ja yeʼn, ja yuj wa xyaʼakan a-skʼuts ja snupaneli ta june bʼa yeʼnle wa xkoʼ mulal sok pilan. (Ja bʼa kapitulo 9, parrapo 7, wa xcholo mas jas wa stojolan ja slejel mulal sok ixuk maʼ winik bʼa mi nupanelukasok.) Ja Jyoba yaʼunejkan bʼa skʼabʼ ja maʼ mey smuli ta oj skʼuts ja snupaneli ma miyuk (Mateo 19:9). Ja yuj, ta ja ixuk ma winik it skʼutsu ja snupaneli, mini wan skʼulajel jun jasunuk bʼa mi lek xyila ja Jyoba. Pe mini june ja bʼa kongregasyon oj bʼobʼ xchʼik sbʼaj bʼa a-skʼuluk ja jaw. Bʼobʼta ja ixuk ma winiki, ja maʼ mey smuli, wa xyila jujuntik jasunuk bʼa oj skʼul perdonar ja statami ma xcheʼumi, pe ta wa xyila meran lek wa snaʼa malaya. Pe bʼa spetsanil ja it, yeʼnani ja maʼ ayiʼoj derecho soka jas wa xyala ja Biblia bʼa a-skʼuts ja snupaneli, yeʼnani oj snaʼ jas oj skʼuluk, pe chomajkil ja jas oj jak sbʼaji (Gálatas 6:5).

Chomajkil, bʼobʼta ayni jastik junuk bʼa jelxelxa, sok ja kʼuʼuman Dyos ojni yil ta oj sjipkan sbʼaje, * ma ta jelni stʼilanili skʼutsjel ja snupaneli, anima june bʼa yeʼnle mi koʼeluk mulal. Yajni wa x-ekʼ ja it, ja Biblia wa xyala sbʼaja maʼ wa xyaʼakan ja snupi «mi sbejuc oj cho nupanuc soc otro huinic. Mas lec ta huas scʼulan contentar sbaj soc ja statami. Jach ni ja huiniqui, mi sbejuc oj scʼul divorciar sbaj soc ja xcheumi» (1 Corintios 7:11). Soka it, ja ixuk ma winik mini sbʼejuk oj kʼe snaʼ sbʼaj pilan bʼa oj cha nupanuksok (Mateo 5:32). Ja wego, la kiltik tuk jastik junuk bʼa ikʼubʼale och jujuntik bʼa a-sjipkan ja snupeʼi.

Mi skʼana oj smakʼlay ja spamilya. Ay tatamalik bʼa mi skʼana oj yayi ja jas wa xmakuniyuj ja spamilya, pe mi yuj mi xbʼobʼyujile, yujni mi skʼanawe; sok ja jas wa x-ekʼi jani ja pamilya wa  x-ekʼ sbʼaje wokol. ¿Sok jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja yeʼnle? «Ay cʼa jun ja quermanotiqui mi huax yaa caso ta ay snesesida [...] ja maʼ mero smojʼalijeli, lajan soc chʼay ta scʼujol ja jas huas scʼuani. Mas to pegor ja yen soc ja maʼ mi ni huas scʼuan ja Diosi.» (1 Timoteo 5:8.) Pe anima soka jaw ja tatamal mini skʼana oj tukbʼuk ja smodo, ja cheʼumali tʼilan oj yil ta oj sjipkan sbʼaje jach bʼa ley bʼa slekilal ja yuntikili sok sbʼaja yeʼna. Pe yajni jach wa xkʼot abʼxuk sbʼaj jun jmoj-aljeltik bʼa mi skʼana oj smakʼlay ja spamilya, ja ansyanoʼik bʼa kongregasyoni ojni spaklaye lek ja it, pes ja it juni rason bʼa oj ajuk eluk ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi.

Jelxelxa wa x-makʼwani. Ayni jujuntik jel kalaxe sok jel kʼakʼe sok xiwela sbʼaj ja sakʼanil ja snupeʼi. Ta ja maʼ ixta wa x-ilwaniʼi juni kʼuʼuman Dyos, ja ansyanoʼiki ojni spaklaye lek ja jas wan ekʼeli, pes ja matik jel yaj xkʼe skorajaʼe, ja matik jel kʼakʼeʼi naka rasonik bʼa oj ajuk eluk ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi (Gálatas 5:19-21).

Xiwela sbʼaj bʼa oj jomuk ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi. Ay jujuntik kongana wa sleʼawe modo sbʼaja snupi mi oj yaʼteltaye ja Jyoba ma wani sleʼawe modo bʼa oj skʼoke ja mandarik bʼa Biblia. Sbʼaja jastik it, bʼa oj sjeʼ ja ixuk ma winik wan skʼuʼajel «bajtan ja Diosi, tzaan [...] ja yabal ja cristiano» bʼobʼta jani sjipjelkan sbʼaje (Hechos 5:29).

Chomajkil, bʼa spetsanil ja jastik bʼa jelxelxa kilatikta, mini machʼa oj bʼobʼ yalyabʼ ja maʼ mey smuli bʼa a-sjipkan ja snupi ma miyuk. Anima ja ansyanoʼik soka tuk jmoj-aljeltik bʼa ayxa skʼujole wa xbʼobʼ koltanuke sok yajel rasonik bʼa Biblia, jel tʼilan oj snaʼe, ja maʼ wa snaʼa jas mero wan ekʼel ja bʼa nupaneli jani ja Jyoba. Ta jun ixuk (ma winik) kʼuʼuman Dyos wanxa jelxel soka jas wan ekʼel ja bʼa snupaneli bʼa kechanta oj sjipkan ja snupi, mini wan skisjel ja nupanel sok mini ja Dyosi. Chomajkil, ja Jyoba wani snaʼa lek ta june wan xchapjel nakʼul bʼa yajelkan ja snupi, sok anima jel chapan ja jastal wan skʼulajeli «mi ni jas nacʼan ay ja ba sti sat ja Diosi. Yen huax yila spetzanil ja jcʼujoltiqui. Yena ni ja maʼ oj caatic cuenta soqui» (Hebreos 4:13). Pe ta jel tsats ma jel xiwela sbʼaj ja jas wan ekʼeli, bʼobʼta ja mas leki jani ja kʼuʼuman Dyosi oj yil ta oj spil sbʼaj soka statami ma ja xcheʼumi, sok mini lekuk maʼ oj loʼiltanuk, pes «cada jujuneotic oj caatic yi cuenta ja Diosi» (Romanos 14:10-12).

[Nota]

^ par. 2 Ja yaljel sjipjelkan sbʼaje ja bʼa xetʼan it wa stojolan ja tatamal soka cheʼumal wa spila snaje, pe nupaneleto bʼa ley.