Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Bibliʼa: ¿jas rason yiʼojani?

 XETʼAN 21

Was sakʼwi ja Jesusi

Was sakʼwi ja Jesusi

Ja Jesusi wa sjeʼa sbʼaj sok ja snebʼuman jumasaʼ bʼa oj stsatsan kʼujoluk sok bʼa oj yaʼ yi yajkʼachil mandar

OXE kʼakʼu tsaʼan ja yajni cham ja Jesusi, jujuntik ixuke, snebʼuman ja Jesusi, yilawe ja ton wan smakjel ja stiʼ ja kʼeʼen bʼa mukan yujile ja Kristo jutbʼubʼalxa ele. ¡Sok mini machʼ ay bʼa yojol ja kʼeʼena!

Anto tixa sjeʼa sbʼaj chabʼ anjela. «Ja maʼ waxa leʼawex ja Jesusi ja swinkil Nasaret [...] sakʼwitaniʼa», xchi june ja anjelik jaw (Marcos 16:6). Kechanta yabʼye ja jaw, ja ixukeʼi ajnel waj yal-e yabʼ ja jekuman jumasaʼ ja jas ekʼi. Yajni wajumeʼi, ja ixuke jaw staʼawe bʼej ja Jesusi jaxa yeʼn yal yabʼ jachuk ja ixukeʼi: «Mok xiwanik. Kaʼax alawik yabʼ ja jmoj-alejel jumasaʼ bʼa oj wajuke ja bʼa Galilea. Ja tiwi ti oj yil-oneʼa» (Mateo 28:10).

Tsaʼan ja kʼakʼu jaw, yajni chabʼ nebʼuman elye bʼa Jerusalén wajume man bʼa chonabʼ sbʼiʼil Emaús, jun winik mi snaʼawe sbʼaj mojxi smoke ja bʼa bʼeji sok sjobʼo jasa sloʼileʼi. Ja winik jaw, yeʼnani ja Jesusi, kechan mixa junukxta ja splanta jastal ajyi ja yuj mini snaʼawe sbʼaj weʼgo. Ja yeʼnleʼi triste lek yalawe yabʼ ja winik jaw ja wane stajel tiʼal ja Jesusi. Ja winik it och xchol yabʼ ja chabʼ nebʼumani ja jastik junuk wa xyala ja Yabʼal ja Dyos sbʼaj ja Mesiasi. Ja smeranili, ja Jesusi skʼulunejni yibʼanal ja jastik yala ja aluman jumasaʼ oj skʼuluk ja Mesiasi. * Yajni ja chabʼ nebʼuman it snaʼawe kʼinal ja winik wane loʼil soki jaʼa Kristo, ja weʼgo junxa ikʼ ason, ja yeʼn tixta chʼaya.

Ja chawane nebʼumani kumxiye weʼgo bʼa Jerusalén. Ja tiwi staʼawe ja jekuman jumasaʼ bʼa yoj jun naʼits lutan lek ja pwerta. Yajni ja chawane it wane xcholjel ja jas ekʼ sbʼajileʼi, ja Jesusi sjeʼa sbʼaj. ¡Ja nochuman jumasaʼ mini xbʼobʼ skʼuʼuke ja jas wa xyilaweʼi! Ja yuj ja Jesusi sjobʼo: «[¿]Jas yuj lom wan kʼumal jaʼwa kʼujolexi?». Sok cha yala: «Jachʼni tsʼijbʼunubʼala. Ja kristo tʼilani oj ekʼ yujil ja wokoli. Tʼilan oj sakʼwuk bʼa yoj chamwinik jumasaʼ ja bʼa yoxil kʼakʼu kʼoti» (Lucas 24:38, 46).

Wajum xa 40 kʼakʼu lek man aji sakʼwuk, ja Jesusi sjeʼa sbʼaj tuktukil ekʼele bʼa stiʼ sat ja snebʼuman jumasaʼ. Jun ekʼele, sjeʼa sbʼaj bʼa stiʼ sat mas ja 500 ixuk winikeʼi. Bʼobʼta ja waja ekʼele ya kan bʼa skʼabʼ ja snochuman jumasaʼ ja tʼilan lek aʼtel it: «Kaʼax. Jeʼawik bʼa spetsanil ja ixuk winik jumasaʼ bʼa oj snoch-e ja schonabʼil ja Dyosi [...]. Jeʼawik yile oj stalna spetsanil ja jastik junuk jeʼunej awilexi. Ti oj ajyukon amokexa spetsanil ja kʼakʼu jumasaʼ manto oj chʼakuk ja satkʼinali» (Mateo 28:19, 20).

Ja tsaʼanxta ekʼele ja Jesús stsomo sbʼaj sok ja juluche sjekuman tojxta ayeʼi, ja yeʼn skʼapayile: «Ja weʼnlexi oj ajuk awilex jaʼwa wipex yuj ja yip ja Dyosi oj ajyuk amokex. Ja weʼnlexi oj ochanik alumanil [...] man bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali» (Hechos 1:8). Anto ja Jesusi tixa kʼe kʼeʼuk bʼa satkʼinala, sok jun tsome ason kʼe snakʼe bʼa mixa oj iljuk.

(Akʼubʼal eluk bʼa Mateo skapituloʼil 28, Marcos skapituloʼil 16, Lucas skapituloʼil 24 sok Juan skapituloʼil 20 sok 21 sok bʼa 1 Corintios 15:5, 6.)

^ par. 6 Ja bʼa xetʼan 14 man bʼa 16 ja bʼa juʼun it sok ja bʼa pilan sjejelik ja bʼa yolomajel «Jesukristo, ja Mesías kʼapubʼali» wa xtax ja bʼa juʼun ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia? oja ta jujuntik sjejel sbʼaj ja jas yala ja aluman jumasaʼ oj skʼuluk ja Jesusi, jastal Mesías.