Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Bibliʼa: ¿jas rason yiʼojani?

 XETʼAN 19

Ja Jesusi yala jastik junuk ojto ekʼuk oj syam sutanal ja luʼumi

Ja Jesusi yala jastik junuk ojto ekʼuk oj syam sutanal ja luʼumi

Ja Jesusi wa xyala jastal oj naxuk ja yeʼn kʼeta ya mandar sok mojanxa ja xchʼakelal ja luʼumkʼinali

JA BʼA switsil Olibo, bʼa tsamalxta wa xbʼobʼ ilxukon ja Jerusaleni sok ja stemploʼi, chanwane jekuman sjobʼowe yi nakʼul ja Jesusi jas wa stojolan jujuntik jas junuk yalunej ja yeʼn. Ja Jesusi kechan yalunej ja stemploʼil ja Jerusaleni ojbʼi jomjuk ele. Sok tʼusan mas bʼajtan staʼunej tiʼal ja «wanxa mojxel jan ja xchʼakelal ja jastik ay bʼa luʼumi» (Mateo 13:40, 49, NM). Ja yuj ja weʼgo ja chanwane jekumani wa xyaweʼ yi ja sjobʼjel it ja Jesusi: «¿Jas ora oj ekʼuk ja iti, sok jas senyaʼil oj sje teyaxa jmoktikona sok wanxa mojxel jan ja xchʼakelal ja jastik ay bʼa luʼumi?» (Mateo 24:3, NM).

Ja bʼa sjakʼjel yaʼaʼi, ja Jesusi yala ja jas oj ekʼ bʼajtanto oj ajuk chʼay snajel ja Jerusaleni. Pe, ja jas yalaʼi mi kechanukta ti oj kan tiwi, pes tsaʼan ojni syam spetsanil ja luʼumi. Ja Jesusi yala jitsan jastik junuk ojto ekʼuk ja bʼa Luʼumkʼinali, spetsanil ja jastik junuk it oj paxuke bʼa jun ita senyal. Ja senya iti oj sjeʼ yi ja matik tey bʼa luʼumi ja Jyobaji yaʼta och jastal Mandaranum ja Jesusi ja bʼa sGobyerno yiʼoj bʼa satkʼinali. Ja senya jaw ojni cha stojoluk ja gobyerno jaw ojxta ya chʼay snajel ja wokoli sok oj yijan yi meran slamanil ja ixuk winiki. Ja jastik junuk yala oj ekʼuk ja Jesusi oj kʼe sje ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it sok spetsanil ja matik wa xyaʼa mandari, ja jastik wa skʼulan ja relijyoni, ja jastik wa skʼulan ja ixuk winike, sok oj cha sje kʼeʼumxa jun yajkʼachil luʼumkʼinal.

Yajni wan xcholjel ja jas oj ekʼuk ja yajni xkʼe ya mandar bʼa satkʼinali, ja Jesusi yala oj ajyuk niwak kʼakʼanel, oj koʼuk waʼin, oj ajyuk niwak kʼitkʼin ma templor sok niwak chamel bʼa weʼgo oj stik sbʼaj ekʼe, sok takal takal mixa oj kisjuk ja jas wa xyala ja matik ay xcholi. Chomajkil ja Jesusi yala, ja matik meran wa xnochji yuji oj xchol-e ja lekil rason sbʼaj ja sGobyerno ja Dyosi bʼa spetsanil ja Luʼumi. Spetsanil ja jastik junuk it oj chʼakuk ja bʼa styempoʼil ja «wokol jel tsats juntiro», ja tyempo mas tsats sok bʼa oj syatsʼ sbʼaj ja kaltsiltiki (Mateo 24:21, YT).

¿Jastal xa oj snaʼe ja snochuman ja Jesusi ja yajni mojanxa ja niwan tsatsal wokol jaw? «Kʼelawil ja steʼil ja higo», xchi ja Jesusi (Mateo 24:32, YT). Yajni jun steʼil higo wa xkʼe ajyuk spowil jun senyaʼil ja styempo jaʼi mojanxa. Junxtaniʼa, yajni xkʼe ekʼuk ja jastik yala ojto ekʼuk ja Jesusi, ojni naxuk ja jchʼakelaltiki mojanxa ay. Ja Jesusi tixa yalaʼa kechantabʼi ja Tatal tey bʼa nalanchaʼani wa snaʼa jas kʼakʼujil sok jas ora oj kʼeʼuk ja tsatsal wokol jaw. Ja yuj, ja Jesusi yala yabʼ ja sjekumani: «Kʼelan jakan ajyanik, pes yujni mixa naʼawex jas ora oj jakon» (Marcos 13:33, YT).

(Akʼubʼal eluk bʼa Mateo skapituloʼil 24 sok 25, bʼa Marcos skapituloʼil 13 sok bʼa Lucas skapituloʼil 21.)

^ par. 14 Bʼa oja naʼ mas ja bʼa jas yala ojto ekʼuk ja Jesusi, kʼela ja jas wa xyala ja kapitulo 9 ja bʼa juʼun ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?, juʼun kʼulubʼal yuj ja taʼumantiʼ jumasaʼ bʼa Jyobaji.