Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Bibliʼa: ¿jas rason yiʼojani?

 XETʼAN 22

Ja jekuman jumasaʼ wa xcholowe ja Yabʼal ja Dyosi sok mini tʼun xiwel

Ja jekuman jumasaʼ wa xcholowe ja Yabʼal ja Dyosi sok mini tʼun xiwel

Ama wan ijel spatike, ja tsome snochuman ja Kristo wa xjitsanbʼi ye weʼgo

LAJUNE kʼakʼu tsaʼan yajni ja Jesús kumxi bʼa satkʼinal, jun ma 120 snebʼuman ja Jesusi stsomo sbʼaje bʼa jun naʼits bʼa xchonabʼil Jerusalén yajni wan kʼintajel ja skʼin ja judio jumasaʼ sbʼiʼil Pentecostés, bʼa jabʼil 33. Junta chʼaykʼujol, yabʼye ja bʼa tsomaneʼi ekʼ ja sbuyaʼil jastal jun niwan tsatsal ikʼ. Soka it, ja nebʼuman jumasaʼ kʼe kʼumanuke bʼa tuktukil kʼumal mi snaʼawe sbʼaj ajyi. ¿Jas wan ekʼel sbʼaje? Yujni ja Dyosi ya koʼuk ja yipi sbʼaj ja nebʼuman jumasaʼ it.

Ja bʼa jwera, ayni jitsan ixuk winike jakele bʼa tuktukil chonabʼ bʼa oj skʼintaye ja kʼin jaw. Ja yeʼnleʼi jelni och spensare yajni yabʼye ja snebʼuman jumasaʼ ja Jesusi wa xbʼobʼ kʼumanuke ja bʼa skʼumal wa xyawe yiʼi. Bʼa oj yabʼye stojolil ja ixuk winik ja jas ekʼi, ja Pedro ya jul skʼujole ja jas yalunej oj ekʼukʼ ja aluman Dyos Joeli, ja aluman it yalunej ja Dyosi ya koʼuk ja yipi sbʼaj ja matik wa x-aʼteltaji yuji sok oj yaʼ yile xchole bʼa jel stʼilanil (Joel 2:28, 29). Ja jastik junuk wa xbʼobʼ skʼuluke yuj ja yip ja Dyosi sjeʼa jaman lek ayni jas tukbʼitaʼa: ja yip ja Dyosi mixani tey sok ja xchonabʼil Israeli jaxa ni tey sok ja yajkʼachil tsome snochuman ja Kristoʼi. Ja yuj, bʼa tyempo jaw, ja matik wa xkʼan yaʼteltay ja Dyosi tʼilani oj och jastal snochuman Kristoʼa.

Pe, ja skontra jumasaʼ ja Kristo kʼe yiwe yi spatik ja snebʼuman jumasaʼ. Jun ekʼele xchʼikawe preso jujuntik nebʼuman, pe, ja bʼa akʼwali jun yanjel ja Jyobaji jak sjam ja stiʼ ja preso sok yala yabʼ ja nebʼuman jumasaʼ jaw a-xchol-e ekʼ ja lekil rasoni. Jaxa kʼe sakbʼuktiki, ja nebʼuman jumasaʼ jaw ochye bʼa templo sok kʼe xchol-e ja lekil rason sbʼaj ja Jesusi. Ja olomal jumasaʼ bʼa relijyoni jel tajkiye juntiro sok skʼanawe yiʼ ja nebʼuman jumasaʼ mokxa xchol-e ekʼe. Pe, ja jekuman jumasaʼ jaw sok mini tʼun xiwel sjakʼawe jachuk: «Tʼilan oj jkʼuʼuktik mas ja Dyosi yuj ja ixuk winik jumasaʼi» (Hechos 5:28, 29).

Mini tixta kan tiwa, pes ja yijel yiʼ spatik ja snebʼuman ja Jesusi tsatsbʼi el mas. Jujuntik judio sleʼawe yiʼ smul jun nebʼuman sbʼiʼil Esteban, yalawe ja yeʼn kʼumani bʼi sbʼaj kistal ja Dyosi sok xchʼojowe el ton. Jun kerem sbʼiʼil Saulo bʼa Tarso tini tekʼan ekʼ wan skʼeljel ja wan chʼojel ton ja Estebani, ja kerem it mini tʼun skʼana ja snochuman ja Kristoʼa. Soka jaw, ja Saulo tixa waj bʼa Damasco bʼa oj waj slut preso chikan maʼ wa snocho ja Kristo. Pe, yajni wajum bʼa bʼeji, tiʼ lijpi jun lus bʼa satkʼinala. Anto tiʼ yabʼ jun kʼumala: «Saulo, Saulo, ¿jas lom jel waxa wixtalaʼanoni?». Yuj ja mi xyila kʼinal yuj ja lusi, ja Saulo tiʼ sjobʼoʼa. «¿Machʼ aya?». Jaxa kʼumal jaw sjakʼa: «¡Keʼna ni Jesuson tak!» (Hechos 9:3-5, YT).

Ekʼ oxe kʼakʼu, ja Jesusi tiʼ sjeka jun nebʼuman sbʼiʼil Ananías bʼa oj waj stojbʼes yiʼ ja sat ja Saulo. Ja Saulo yiʼaj jaʼ sok niwan stsatsal skʼujol kʼe xchol sbʼaj ja Jesusi. Tsaʼan, ja Saulo kʼot najuk sbʼaj jastal ja jekuman Pablo sok paxi jun choluman wa skʼujolan lek ja yaʼteli ja bʼa tsome wa snochowe ja Kristo.

Ja ajyi, ja nebʼuman jumasaʼ kechanta wa xcholowe yabʼ ja judio jumasaʼ sok ja swinkil Samaria ja sGobyerno ja Dyosi. Pe, jun kʼakʼu, jun anjel sjeʼa sbʼaj sok jun winik wax xiw yuj ja Dyosi sok wan aʼtel jastal sjepeʼil ja kʼakʼanum bʼa Roma, ja yeʼn sbʼiʼil Cornelio, sok yala yabʼi a-sjek spayjel ja Pedro. Ja Pedro smoj chabʼ oxe nebʼuman kʼot bʼa snaj ja winik jaw sok xcholo yabʼ ja Cornelio sok ja spamilya ja Yabʼal ja Dyosi. Yajni wanto kʼumal ja Pedro, ja kreyente jumasaʼ ko sbʼajile ja yip ja Dyosi, jaxa Pedro yaʼa mandar bʼa oj yiʼe jaʼ bʼa sbʼiʼil ja Jesusi. Man ekʼele jaw sjama sbʼaj ja pwerta bʼa chikan jas ixuk winikil sok chikan bʼa chonabʼil jakela, oj bʼobʼ staʼ sakʼanil bʼa tolabida. Ja tsome snochuman bʼa Kristo chapanxa ni aye bʼa oj stik-e ekʼe sok bʼa oj xchol-e ekʼe ja lekil rasoni.

(Akʼubʼal eluk bʼa sjuʼunil Hechos 1:1–11:21.)