Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Bibliʼa: ¿jas rason yiʼojani?

 XETʼAN 18

Ja senyaʼik skʼulan ja Jesusi

Ja senyaʼik skʼulan ja Jesusi

Soka senyaʼik skʼulan ja Jesusi sjeʼa jastal oj ya makunuk ja yipi ja yajni wanxa yajel Mandari

JA Dyosi yaʼ yi yip ja Jesusi bʼa oj skʼul senyaʼik ja tuki mi xbʼobʼ skʼuluke. Jitsan ekʼele ja Jesusi skʼulan ja senyaʼik jaw bʼa stiʼ sat jitsan ixuk winik. Sok ja senyaʼik skʼulani, ja Jesusi sjeʼa ja yeʼn wani xbʼobʼ ya chʼayuk ja wokol jumasaʼ mi xbʼobʼ yawe chʼayuk ja winikeʼi. Ilawil jujuntik sjejel.

Ja waʼini. Ja bʼajtan senya skʼulan ja Jesusi jaʼa yajel paxuk yalel tsʼusubʼil ja jaʼi. Sok chabʼ ekʼele, kechanta ya makunuk chabʼ oxe chay sok chabʼ oxe pan bʼa oj yaʼ yi swaʼel jitsan mil ixuk winik. Ja bʼa ekʼelik jaw, jelni ajyi juntiro ja waʼelala.

Chamel jumasaʼ. Ja Jesusi yajnay «ja matik maloʼayeʼi sok ja matik ay yiʼoj tuktukil chameli» (Mateo 4:23). Ja yeʼn yajnay ja matik mi x-ilwani, ja matik mi xyabʼkʼinali, ja matik tunkoʼayi, ja matik ayiʼoj lepra sok ja matik wa x-ajiyi atake. Mini ajyi jun chamel bʼa yeʼn mi xbʼobʼ yajnay.

Ja mal tyempo. Yajni ja Jesusi sok ja snebʼumani wane skʼutsjel ja niwan pampa jaʼ bʼa Galilea, junta chʼaykʼujol kʼe jun niwan tsatsal ikʼ yiʼojan jaʼ sok chawuk. Ja nebʼuman jumasaʼ jel xiwye juntiro. Pe, ja Jesusi kechanta sjacha ja sat bʼa satkʼinal sok yala: «¡Chʼabʼananxa!» «¡Lamxanxa!». Soka jaw, ja ikʼi, ja jaʼi sok ja chawuki chʼajbʼajiye (Marcos 4:37-39). Cha jun ekʼeleʼil, ja Jesusi bʼejyi bʼa sat jaʼ yajni tey jun niwan tsatsal ikʼ (Mateo 14:24-33).

Ikʼ ason mi lekuke. Ja anjelik mixa lekuk ja smodoʼeʼi masni jel ja yipe yuj ja ixuk winikeʼi. Jitsan ixuk winik mini snaʼa jas oj skʼuluke bʼa mokxa ixtalajuke yuj ja pukuj jumasaʼ. Pe, ja Jesusi mini xiw yuj ja pukujika. Ja maʼ wax xiwi jaʼni ja pukuj jumasaʼ ja yajni wa xyilawe ja Jesusi sok weʼgoni wa skʼuʼane ja yajni wa xyala ja Jesusi axa yaktaye kan ja ixuk winik maʼ wane yixtalajeli.

Ja chamelchʼakeli. Ja Bibliʼa wa xya sbʼiʼiluk jastal «ja tsaʼan kontraʼili», ja chamelchʼakeli jun kontra ja winiki mi xbʼobʼ skʼul ganar (1 Corintios 15:26). Pe, ja chamelchʼakeli mini ya kʼot tekʼan ja Kristo, pes ja yeʼn ya sakʼwuk ja skerem jun biguda sok ya sakʼwuk jun yal akʼix. Pe, ja ekʼele mas tʼilani jaʼa yajni ya sakʼwuk ja yamigo sbʼiʼil Lázaro bʼa stiʼ sat jun niwan tsome ixuk winik, ¡pes ja winik it, ja Lázaro, chane xani kʼakʼu chamel! Jitsan ja matik mero kontra wa xyilaweʼi elni stiʼe yeʼn ja Jesusi ja maʼ skʼulan ja senya jaw (Juan 11:38-48; 12:9-11).

Pe, sok ja tyempo ja matik skolta yi chamyeniʼa. Anto ¿jas xchol skʼulan ja senyaʼik jaw ja Jesusi? Ja senyaʼik iti sjeʼa sok yaʼa kan kulan spetsanil ja jas yaluneje ja aluman Dyos oj skʼuluk ja yajni wanxa yajel Mandar ja Mesiasi ojni kʼotuka. Mini ay rason bʼa mi oj jkʼuʼuktik ja Mandaranum stsaʼunej ja Dyosi oj ya chʼayuk ja stekʼjel waʼini, ja chameli, ja mal tyempo, ja pukuj jumasaʼ sok ja chamelchʼakeli. Ja Jesusi sjeʼata ja Dyosi yaʼunej yiʼ ja yipi bʼa oj skʼuluk ja jaw.

(Akʼubʼal eluk bʼa sjuʼunil Mateo, Marcos, Lucas sok bʼa Juan.)