Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Bibliʼa: ¿jas rason yiʼojani?

 XETʼAN 8

Ja israʼelenyo wa x-ochye bʼa Canaán

Ja israʼelenyo wa x-ochye bʼa Canaán

Ja Josueji wa xya ochuk bʼa Canaán ja israʼelenyoʼi. Ja Jyobaji wa xya och jwes jumasaʼ bʼa oj skoltay ja israʼelenyo yuja skontraʼeʼi

JITSAN siglo bʼajtan oj ochuke bʼa slujmalil Canaán ja israʼelenyoʼi, ja Jyobaji yala yabʼ ja Abrahani ojbʼi yaʼ yi ja luʼum jaw ja yintili. Jaxa weʼgo, kʼelubʼale yuj ja Josueji, chapanxani aye bʼa oj sbʼajuke ja Luʼum Kʼapubʼal yileʼi.

Ja Dyosi yilatani ja smodoʼe ja matik tey bʼa Canaani jelxa ipaxita el juntiro sok jel swaʼele spekʼjel ja chikʼi, ja yuj spensaran oj xchʼay el snajel. Jachuk, ja yeʼn yal yabʼ ja israʼelenyoʼiki ayawe chʼay el snajel spetsanil ja chonabʼik tey bʼa slujmalil Canaani.

Pe, bʼajtanto oj och syam-e ja slujmalil Canaani, ja Josueji sjeka chabʼ winik bʼa oj wa skʼel-e jastal ay ja luʼum jaw. Ja chabʼ winike it ochye bʼa xchonabʼil Jericó sok tiʼ kanye bʼa snaj jun ixuk sbʼiʼil Rahab. Ja ixuki ya ochuk bʼa snaj sok snakʼa ja winikeʼi ama snaʼunej ja yeʼnleʼi israʼelenyoʼe. ¿Jas yuj jachʼ skʼulani? Yujni ja Rahabi yabʼta ja jastik skʼulunej ja Jyobaji bʼa oj skoltay ja xchonabʼi, ja yuj ja yeʼn wanxani sjipa skʼujol ja bʼa sDyos ja israʼelenyoʼiki. Ja Rahabi yala yabʼ ja chabʼ winikeʼi: «Yajni xjaka bʼatʼ-ex ja slumjmalil Canaani aʼawoni kan sakʼan ja keʼn sok ja jpamilya».

Tsaʼan, ja israʼelenyoʼiki ochye bʼa slujmalil ja Canaani sok kʼe syam-e ja xchonabʼil Jericoʼi, ja ekʼele jaw ja Jyobaji ya mokʼuk ja niwak sbardaʼil ja chonabʼ jawi. Anto, ja skʼakʼanum ja Josueji ochye sok xchʼakawe el ja chonabʼ jaw, pe, ja Rahab sok ja spamilya kanyeni sakʼana. Jachʼ kʼe stul jun niwan kʼakʼanel bʼa wake jabʼil, ja bʼa jabʼilik jaw ja Josueji soka skʼakʼanumi bʼobʼ syam-e kan niwak penka ja bʼa Luʼum Kʼapubʼal yileʼi. Tsaʼan, ja luʼum jaw pilxi ja bʼa tuktukil kʼole bʼa Israeli.

Yajni kʼotumxa ja tyempo oj chʼakuk ja niwan aʼtel akʼubʼal yiʼ yuj ja Dyosi, ja Josueji stsomo ja xchonabʼil Israeli. Ja yeʼn yaʼ yi jul skʼujol ja israʼelenyoʼi ja jastik skʼulunej ja Dyosi yuj ja matik ekʼ paxtayujileʼi sok stsatsan kʼujolan ja yeʼnleʼi bʼa oj ajyuke tolabida toj sok ja Dyosi. Pe, tsaʼan ja cham ja Josueji soka winike ayxa lek skʼujole aʼtiye smoki, ja israʼelenyoʼiki sjipawe kan ja Jyobaji sok kʼe yaʼteltaye kʼulubʼal dyos. Man tyempo jaw soka 300 jabʼil jakumtoʼi, ja israʼelenyoʼiki jitsan ekʼele skʼokowe ja smandar ja Dyosi. Yajni wa skʼokowe mandari, ja Jyobaji wa xyaʼ kan aʼixtalajuke yuj ja skontraʼeʼi, jastal ja swinkil ja xchonabʼil Filistea. Pe, ja yajni wa skʼanawe yiʼ ja Jyobaji akoltajuke yuj, ja yeʼn wa xyaʼa jun koltanum. Ja Dyosi ya och lajchawe winike jastal koltanum, naji sbʼaje jastal jwes.

Ja styempoʼil ja jwes jumasaʼ, tsʼijbʼunubʼal kan bʼa sjuʼunil Jueces, wa xkʼe sok ja jwes sbʼiʼil Otniel sok wa xchʼak sok ja jwes sbʼiʼil Sansón, ja winik jel yip ajyel sakʼan ja bʼa luʼumi. Ja tsamal loʼilik yiʼojan ja sjuʼunil Juecesi wa xya jnebʼtik jun jas junuk jel stʼilanil: ta kʼuʼabʼal kʼa ayotik sok ja Jyobaji, lekni oj wajkujtika, pe, ta mi kʼa, mini lek oj wajkujtika.

(Akʼubʼal eluk bʼa Josué, Jueces sok Levítico 18:24, 25.)