Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Bibliʼa: ¿jas rason yiʼojani?

 XETʼAN 15

Jun aluman aʼubʼal eluk ja bʼa slujmali wa xyila ja jas jakumtoʼi

Jun aluman aʼubʼal eluk ja bʼa slujmali wa xyila ja jas jakumtoʼi

Ja Danieli wa xyala jastik junuk ojto ekʼuk sbʼaj ja sGobyerno ja Dyosi sok ja tyempo oj juluk ja Mesiasi. Wa xmokʼ ja Babilonia

JA Danieli, jun kerem sjeʼa sbʼaj tojni ay bʼa stiʼ sat ja Dyosi, iji och jastal presoʼanum bʼa Babilonia, bʼajtanto oj chʼay snajel ja Jerusaleni. Ja yeʼn sok ja tuk matik sbʼaj bʼa Judaji, mini jel lutan ajyiyeʼa, ama mi teyuke bʼa xchonabʼile. Ja tyempo janekʼ ajyi sakʼan bʼa Babilonia, ja Dyosi tini ajyi sok ja Danieli. Pes yajni ja Danieli jipji ko bʼa jun skʼejnal choj ja Dyosi ya el kʼen sakʼan ja bʼa kʼeʼen jaw sok cha yaʼ yi yil ja jastik ojto jakuki. Ja jastik mas tʼilan yala ojto ekʼuk ja Danieli ja sbʼaj ja Mesiasi sok ja sMandar oj yaʼi.

Ja Danieli wa snaʼa jas tyempoʼil oj juluk ja Mesiasi. Ja Danieli alji yabʼ janekʼ oj smajlay ja xchonabʼil ja Dyosi bʼa oj juluk «ja Mesiasi ja Olomali», alji yabʼi yajni x-el ja mandar bʼa oj stul-e yajkʼachil ekʼele ja sbardaʼil ja Jerusaleni ojto ekʼ 69 semana bʼa jabʼil jumasaʼ. Jun semana ay yiʼojan juke kʼakʼu, ja yuj jun semana bʼa jabʼil jumasaʼ wa stojolan juke jabʼil. Ja mandar bʼa stuljel ja sbardaʼil ja Jerusaleni el bʼa jabʼil 455 bʼ.j. 1, tsaʼan lek ja bʼa skʼakʼujil ja Danieli. Ta bʼa jabʼil jaw, bʼa 455 bʼ.j. 1, wa xkatik kwenta 69 «semana», ma 483 jabʼil, wala kʼotik bʼa jabʼil 29. ¿Jas ekʼ ja bʼa jabʼil jaw? Tsaʼanto oj kiltik jas ekʼi. Chomajkil ja Danieli alji yabʼ ja Mesiasi oj «kʼutsjuk ele», ma oj miljuk, bʼa oj stup ja smul ja ixuk winikeʼi (Daniel 9:24-26).

Ja Mesiasi oj och Mandaranumil bʼa satkʼinal. Bʼa jun niwan nakʼsat, ja Danieli yila ja Mesiasi «jastal jun yunin winik» wan mojxel bʼa skujlayubʼ ja Jyobaji. Anto, ja Jyobaji wa xyaʼ yi «jun niwan xchol sok yip sok jun sgobyerno». Ja sgobyerno jaw mini oj chʼay snajela. Tsaʼan ja Danieli wa xyabʼ jun jas junuk jel xyaʼa gusto sbʼaj ja smandar oj ya ja Mesiasi: ja yeʼn oj ya mandar sok jun tsome ixuk winik wa x-aji sbʼiʼiluke «ja maʼ ajita sakbʼukeʼi sbʼajexani ja maʼ jel Niwani» (Daniel 7:13, 14, 27).

Ja Gobyerno bʼa Dyosi oj ya chʼay snajel ja mandaranum jumasaʼ bʼa luʼumi. Ja Dyosi skoltay ja Danieli bʼa oj xchol yabʼ jas wa stojolan ja Nabucodonosor, mandaranum bʼa Babilonia, jun swayich jel aji och kan yuj spensar. Ja mandaranum it yila bʼa swayichi jun niwan winik, ja yolomi kʼulubʼal sok oro, ja yaltsili sok ja skʼabʼi kʼulubʼal sok plata, ja slukumi sok ja stolanil ja yechmali kʼulubʼal sok cobre, jaxa xijkʼani sok ja slukum yok koʼi kʼulubʼal sok yijil takʼin jaxa mero yoki kʼulubʼal sok yijil takʼin sokan sok lokok. Anto, wa xtoch jan jun ton bʼa jun wits sok juneta wa xyaʼ yi ja yaʼaw yok ja niwan winik sok taʼan wa xyaʼ kani. Ja Danieli xcholo yabʼ ja mandaranumi ja yolom ja winik kʼulubʼal sok oro jaʼwa stojolan ja Babilonia, jaxa yaltsili, ja skʼabʼi, ja slukumi, ja stolanil ja yechmali, ja xijkʼani soka slukum yok koʼi sok ja mero yoki, jaʼwa stojolan ja niwak chonabʼ jel yip jakumtoʼi. Ja Danieli yala ja bʼa tyempo wan yajel mandar ja tsaʼanikxta chonabʼ jel yipi, ja sGobyerno ja Dyosi oj kʼe sje sbʼaj. Ja gobyerno jaw oj sbʼat el spetsanil ja mandaranum bʼa luʼumi. Sok oj kʼe ya mandar bʼa juntiro (Daniel, skapituloʼil 2).

Ja Danieli, ayxa lek skʼujol yilatoni ja mokʼ ja Babilonia. Ja mandaranum Ciro yeʼnani syama kan ja slujmalil ja Babilonia, jastal ni yaluneje ja aluman jumasaʼ. Tʼusan mas tsaʼan, ja judioʼiki aji eluke bʼa xchonabʼil ja Babilonia yajni wan tsʼikwel 70 jabʼil kanel bʼaʼan lom ja slujmalileʼi. Bʼa yibʼ skʼabʼ jitsan winike toj aye sok ja Dyosi, jastal mandaranum, sacerdote sok aluman jumasaʼ, ja israʼelenyo stuluwe yajkʼachil ekʼele ja Jerusaleni sok stojbʼese jun ekʼele mas ja stemplo ja Jyobaji. Pe, ¿jas oj ekʼuk ja yajni xchʼak ja 483 jabʼil alubʼal oj ekʼuki?

(Akʼubʼal eluk bʼa sjuʼunil Daniel.)