Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja jlibro wa sloʼiltay loʼilik bʼa Biblia

 LOʼIL 27

Jun kʼakʼal mandaranum ja bʼa Egipto

Jun kʼakʼal mandaranum ja bʼa Egipto

JA WINIKE waxa wila bʼa dibujo tarega wane stʼenjel ja ixuk winiki aʼatuke. ¡Kʼela ja winik maʼ wan smakʼjel sok tsʼuʼum ja aʼtumi! Ja aʼtumiki nake spamilya Jacob sok wa sbʼiʼilane israʼelenyo. Jaxa matik wa stʼenawe tarega aʼteli naki ti sbʼaje Egipto. Ja israʼelenyoʼiki chʼakta paxuke smosoʼe. ¿Jastal ekʼ ja it?

Jitsan jabʼil ja spamilya ja Jacob ajyi laman sok jun sakʼanil gusto ja bʼa Egipto. José, yeʼn waj ja tsaʼan winik mas tʼilan bʼa Egipto yuja faraón, yeʼnani kajan sbʼaj ja skʼeljel ja chonabʼi. Pe tsaʼan ja José chami, sok jun yajkʼachil mandaranum kʼe ya mandar bʼa Egipto. Ja mandaranum it mini lek xyila ja israʼelenyoʼiki.

Ja yuj ja mandaranum it ya ochuke mosoʼil ja israʼelenyo sok yaʼa kan akʼeljuke yuj winike mi snaʼa syajulal ja aʼtumi. Ja yeʼnle tarega wa stʼenawe aʼatuke tsats lek sok a-skʼuluke niwakik naʼitsaltik bʼa faraón. Pe ja israʼelenyoʼiki wanexta ni jitsanbʼela. Ja yuj sok ja tyempo ja winike bʼa Egipto kʼe xiwuke yuj ja wane jitsanbʼel ja israʼelenyo sok yuj ja lek xpaxye jun niwan chonabʼi.

Ja yuj, ¿wan maʼ xa naʼa jas skʼulan ja faraón? Sjeka spayjel ja ixuk matik wa xyila ja nanalik israʼelenya yajni ja yeʼnle wa xkanye sok yalatse, sok ti yala yabʼyeʼa: «Ojni amil-ex spetsanil ja yal yawal alats winik wa xpojkiʼi». Pe ja ixuke it lekni ja skʼujoleʼa sok mini smilawe ja yal alatsiki.

Ja yuj ja faraón yaʼa ja mandar it bʼa Egipto: «Spetsanil ja yal alatsik winik israʼelenyo, chʼakan milawik. Kechan aʼawikan sakʼan ja yal akʼixuki». ¿Mi maʼ jel xiwelaʼuk sbʼaj ja jas jekji skʼulajeli? La kiltik jastal koltaji jun yal alats bʼa oj kan sakʼan.

Éxodo 1:6-22.