Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?

 KAPITULO 9

¿Tixa maʼ aytik ja bʼa «stzaʼanil kʼakʼu jumasaʼ»?

¿Tixa maʼ aytik ja bʼa «stzaʼanil kʼakʼu jumasaʼ»?
  • ¿Jastik junuk yala ja Biblia oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki?

  • Jastalni wa xyala ja Yabʼal Dyosi, ¿jastal oj sjeʼ ja smodo ja ixuk winik ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu»?

  • ¿Jastik junuk lek yala ja Biblia oj ekʼuk ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu»?

1. ¿Bʼa wa x-aljikabʼtik ja jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto?

SOKA notisyaʼik wa x-ilxi bʼa telebisyoni, ¿ay maʼ bʼa ajobʼuneja bʼaj jastikto oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi? Ja bʼa jtyempotiki wa x-ekʼ desgrasyaʼik jach junta chʼaykʼujol, sok ja ixuk winiki mini snaʼawe ja jasa oj ekʼuk ja jecheli (Santiago 4:14). Pe ja Jyoba wa snaʼa (Isaías 46:10). Ayxa jitsan tyempo, ja Yabʼali, ja Biblia, yala sbʼaja desgrasyaʼik oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki. Pe mi kechanuk, chomajkil yala ja jastik jun jel lek oj ekʼuk ja bʼa tyempo xmojojixtajani.

2, 3. ¿Jasa jobʼjiyi ja Jesús yuja snebʼumaniki, sok jas yala ja yeʼn?

2 Ja Jesukristo staʼa tiʼal sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, ja gobyerno it oj ya chʼaysnajel ja jastik mi lek wan ekʼeli sok yajel paxuk ja Luʼumi jun kʼachinubʼ (Lucas 4:43). Ja matik smaklaye ja Jesús skʼanaweni snajel jas tyempo oj jakuk ja Gobyerno jaw. Soka snebʼumaniki sjobʼoweyi ja it: «Jasunkʼa senya ja‘ yajni lajaki ja [skʼakʼuʼil] ja chʼakeli» (Mateo 24:3, YD). Ja Jesús yala yabʼye kechanta ja Jyoba wa snaʼa jas mero ora oj jakuk ja xchʼakelal ja luʼumkʼinali (Mateo 24:36). Pe ja Jesús yala ja jastik junuk oj ekʼuk ja bʼa Luʼumi yajni ja sGobyerno ja Dyosi  xmojojixta oj yijan slamanil sok mini jun tikʼe xiwelal sbʼaja ixuk winiki. Soka jastik yalakani wani ekʼel ja bʼa jtyempotiki.

3 Bʼajtanto yuj oj kiltik mas sbʼaja senyaʼik bʼa aytikxa sakʼan ja bʼa «[skʼakʼuʼil] ja chʼakeli», la kiltik sbʼa jun kʼakʼanel ajyi ja bʼa satkʼinali bʼa mini jun ixuk winik yila, soka jas ekʼi yiʼajankitik wokol.

KʼAKʼANEL JA BʼA SATKʼINALI

4, 5. a) ¿Jasa ekʼ ja bʼa satkʼinali yajni ja Jesús kʼe ya ja smandari? b) Soka jas wa xyala ja Apocalipsis 12:12, ¿jas oj ekʼuk soka kʼakʼanel bʼa satkʼinali?

4 Ja bʼa kapitulo 8 jnebʼatik ja Jesús kʼe ya ja smandar bʼa satkʼinal bʼa jabʼil 1914 (kʼuman ja Daniel 7:13, 14). Tʼusan tsaʼan kʼe stulyi ja yaʼteli. Ja Biblia wa xcholo: «Ti quila qʼue jun nihuan guerra ja ba satqʼuinali. Jun ángel sbiil Miguel [pilan sbʼiʼil ja Jesús] soc ja smoj jumasa, ja yenlei huane pleito soc ja tan chan dragoni [Satanás] soc ja smoj jumasa ja yeni». * Ja Dyablo soka spukujiki, kʼuljiye ganar sok jipjiyekon bʼa Luʼum. Ja anjelik matik tojeʼi jelni gustoʼaxiye yuja bʼa satkʼinali mixa ti oj ajyuk ja Satanás soka spukujiki. Pe ja ixuk winik bʼa Luʼumi mini jel gusto oj ajyuke. Ja Biblia wa xyala: «Pero ¡jel ajul ja sbaj spetzanil ja maʼ tey ba luumi porque ti xa ni ay ja tan diablo chomajquili[!] Jel xa qʼueel juntiro ja scoraja porque huan ni snaa que bisubal xa lec ja stiempo» (Apocalipsis 12:7, 9, 12).

5 Pensaran sbʼaja jas oj ekʼuk soka kʼakʼanel bʼa satkʼinali: ja Dyablo jel oj kʼeʼuk skoraja sok oj yijan wokolik ja bʼa Luʼumi. Jastalni oj kiltik och, tixani aytik sakʼan ja bʼa wokol tyempo jaw. Pe ja it mini jel oj albʼuka «bisubal» tyempo, soka Satanás wani snaʼa lek ja it. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja tyempo it «ja stza‘anil kʼakʼu jumasa‘» (2 Timoteo 3:1, YD). ¡Janekʼto wa xya gustoʼaxukotik snajel ja Dyos ojxta sjapyi ja yip ja Dyablo  sbʼaja Luʼumi! La kiltik jujuntik jasunuk yala ja Biblia sok wan ekʼel ja bʼa jtyempotiki. Ja jastik wan ekʼeli wa sjeʼa tixa aytik ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼu, sok mojanxa ja sGobyerno ja Dyosi oj yijan slekilal sbʼaja ixuk winik matik wa syajtaye ja Jyoba. Bʼajtan, la kiltik chane jasunuk staʼa tiʼal ja Jesús bʼa wa sjeʼa jas tyempo aytik sakʼan.

JA JAS JEL WAN EKʼEL JA BʼA STSAʼANIL KʼAKʼU

6, 7. ¿Jastal wan kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotik ja jas yala ja Jesús sbʼaja kʼakʼaneli soka waʼini?

6 «Ja lugar jumasa, puro coraja oj yil sbaje. Ja gobierno jumasa oj ochuque pleito.» (Mateo 24:7.) Ja bʼa tsaʼanik 100 jabʼil ekʼeli chamele jitsan miyon yuja kʼakʼaneliki. Jun tsʼijbʼanum bʼa Gran Bretaña yala: «Ja sjabʼililjan 1901 man 2000 jani ja jabʼilik bʼa mas jel pekʼxi chikʼi. [...] Pes tikʼan tikʼanxta ajyi kʼakʼanel, sok kechanta tʼusan tyempo ja mi ajyi tiroʼaneli bʼa mini jun lugar». Ja Instituto Worldwatch (Tsome paklanumik sbʼaja jastik wa x-ekʼ ja bʼa luʼumkʼinali) yala: «Ja kʼakʼanelik ajyi ja bʼa [sjabʼililjan 1901 man 2000] oxe ekʼele mas ajyi ja chamwiniki yuja bʼa kʼakʼanelik ajyi ja bʼa styempo ja Jesús masan bʼa 1899». Mas ja 100 miyon ixuk winik chamele ja bʼa kʼakʼaneliki man kʼejan ja jabʼil 1914. Jastalni wa xkilatik, jitsan kanele mebʼa yuja kʼakʼanelik ajyeli. Bʼobʼta ja weʼn ekʼela bʼaj ja it.

 7 «Jel oj ajyuc ja huaini.» (Mateo 24:7.) Ja paklanum sbʼaja it wa xyalawe ja bʼa tsaʼanikxta 30 jabʼil ekʼeljani jelni pojxeljan ja waʼelali. Pe anima jachuk jelni wan ajyel waʼin, pes jitsan mey sluʼume bʼa oj stsʼun-e ja jastik oj yabʼyeʼi sok cha mey stakʼine bʼa oj sman-e. Ja bʼa chonabʼik jel tʼusan ja stakʼineʼi, ay mas ja mil miyon ixuk winik jel tʼusan ja yal stakʼine wa x-ekʼ yujile sok ja kʼakʼuʼi. Sok tʼusan mi spetsaniluke tolabida waʼin xyabʼye. Ja Organización Mundial de la Salud (Tsome matik wa skʼelawe sbʼaja chamelik bʼa yibʼanal luʼumkʼinal) wa xyala sbʼaja matik mi xwaʼye leki jani june ja bʼa chamelik wa smila mas ja joʼe miyon ja yal untik ja bʼa jabʼili.

8, 9. ¿Jastal wa sjeʼa wani ekʼel ja jas yalakan ja Jesús sbʼaja temploriki soka chameliki?

8 «Xihuel ja sbaj oj ajyuc ja templori.» (Lucas 21:11.) Soka jas wa xyala ja Servicio Geológico de Estados Unidos (Kʼole bʼa Estados Unidos matik wa spaklaye ja jastal wa xnijki ja Luʼumi), jabʼil jabʼil wa xmajlaxi junuk 19 templor, pe naka tsatsal templorik bʼa wa sjomo ja naʼitsiki sok wa stʼaja ja luʼumi. Chomajkil, tʼusan mi spetsaniluk ja jabʼiliki ekʼel templor bʼa sjemunej niwak naʼitsik. Ja datoʼik akʼubʼal eluki, man sjabʼilil 1900 ja temploriki smilunej mas ja chabʼ miyon ixuk winiki. Jun juʼun wa xyala: «Anima ayxa aparatoʼik bʼa jel chapan, kechanta tʼusan bʼobʼel yujile koltanel».

 9 «Oj ajyuc jitzan chamel.» (Lucas 21:11.) Anima jelxa ja aʼaniki, ja ixuk winiki ayni yiʼoje tuktukil chamel, jach chamelik bʼa naʼubʼalxa sbʼaj sok bʼa mito. Jun inporme yala ja bʼa tsaʼanikxta jabʼil ekʼeljani ipaxitaʼel junuk 20 chamelik ja bʼa mas jel naʼubʼal sbʼaji, jastal sak ojobʼ, paludismo sok cólera, sok tuk jelxa wokol stajel yajnal. Chomajkil, kʼeʼel chiknajuk junuk 30 yajkʼachil chamelik. Jujuntik ja bʼa chamelik it wani xmilwaniʼa sok man jtyempotik mey yajnal.

JA IXUK WINIK JA BʼA TSAʼANIKXTA KʼAKʼU

10. ¿Jastik modoʼalik sbʼaja ixuk winik wa xyala ja 2 Timoteo 3:1-5 (YD) waxa wila ja bʼa jtyempotiki?

10 Ja Biblia mi kechanta yala ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu oj ekʼuk jastik junuk bʼa yibʼanal ja Luʼumi, cha yala ojni tukbʼuk ja smodo ja ixuk winiki. Ja jekabʼanum Pablo xcholo jastal oj sjeʼ ja smodoʼeʼi. Pes ja bʼa «stzaʼanil kʼakʼu jumasaʼ oj ajyuk tzatz lek» ja jastik oj ekʼuki (kʼuman ja 2 Timoteo 3:1-5YD). Jastalni yala ja Pablo, ja it jani jujuntik modoʼalik oj sjeʼ ja ixuk winiki:

  • oj ajyuk ixuk winik jel tʼutʼe

  • oj syajtaye ja takʼini

  • mi oj skʼuʼuke ja snantateʼi

  • mi oj yaʼe tsʼakatal

  •   mi oj yajtanuke

  • mi oj skʼajtes sbʼaje

  • jel kʼakʼe

  • jel paxyalanume sok mi oj syajtaye ja Dyosi

  • oj yal-e wa skisawe ja relijyoni, pe mi oj skʼuluke ja jastik wa xyalaweʼi

11. Jastalni wa xyala ja Salmo 92:7, ¿jas oj ekʼ sbʼaj ja matik malo?

11 ¿Jach maʼ paxyeta ja ixuk winik ja bʼa wa komoni? Bʼobʼta jachukniʼa. Bʼa tuktukil lugar jachni wa sjeʼa ja smodoʼeʼi. Ja it wa sjeʼa ja Dyosi ojxtani xchʼay snajela, pes ja Biblia wa xyala: «Yajni ja matik malo x-elyejan jastal ja mal kʼuli, sok spetsanil ja matik wa skʼulane bʼa mi lekuki xnichiniye, jani bʼa oj chʼayjuke snajel bʼa tolabida» (Salmo 92:7).

JASTIK JUNUK LEK WAN EKʼEL

12, 13. ¿Jastik sjejel ay sbʼaja «mero snajeli» jelxa pojxita-ele ja bʼa «stikʼanil ja tyempo»?

12 Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu jelni ja wokoliki, jastalni yala ja Biblia. Pe ayni jastik junuk bʼa lek wan ekʼel sbʼaja yaʼtijumik ja Jyoba.

13 «Ja mero snajeli ojni pojxuk-ele», jach tsʼijbʼaxi ja bʼa sjuʼunil Daniel. ¿Jas ora oj kʼot smeranil ja yaljel it? Tini bʼa «stikʼanil ja tyempo» (Daniel 12:4). Man jabʼil 1914, ja Jyoba skoltunej ja matik wa skʼana oj yaʼteltayeʼi ayabʼye  stojolil mas jujuntik jasunuk jel chaʼanyabʼalil bʼa Biblia. Jastal ja sbʼiʼil ja Dyosi soka jas wa skʼana oj skʼuluki, ja xchamelal ja Jesukristo, ja jastal wa xtaxye ja chamwiniki sok sbʼaja sakʼwelali. Chomajkil, ja yaʼtijumik Dyosi snebʼuneje jastal oj yiʼe jun lekil sakʼanile bʼa wa xyawe el slekilal sok bʼa wa stoyo ja Dyosi. Yabʼunejexa mas stojolil jasunkiluk ja sGobyerno ja Dyosi sok jastal oj stojbʼes ja jastik wan ekʼel ja bʼa Luʼumi. Pe ¿jasa wa skʼulane soka snajel yiʼojeʼi? Ja sjobʼjel it wa xyiʼajotik och bʼa pilan jasunuk yala ja Biblia bʼa wan ekʼel ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu.

«Jaxa yajcʼachil loil it [...] oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari.» (Mateo 24:14)

14. ¿Bʼa man wan pukxel ekʼ ja yajkʼachil loʼil sbʼaja smandaranel ja Dyosi, sok matik wane skʼulajel?

14 «Jaxa yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi [...] oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari», jach yala ja Jesukristo sbʼaja jas oj ekʼuk yajni «oj xa cʼot ticʼan ja tiempo» (kʼuman ja Mateo 24:3, 14). Bʼa yibʼanal ja Luʼumi wan pukxel ekʼ ja yajkʼachil loʼil sbʼaja mandaranel it, ja jas oj skʼuluki, soka jas oj jkʼuluktik bʼa oj koʼ jbʼajtik ja slekilaliki. Ja lekil yaljelik it wan pukxel bʼa mas ja 235 país sok bʼa jitsan kʼumal. Jitsan mil taʼumantiʼik bʼa Jyoba «jaquele ja ba spetzanil ja mundo. Chican jas razail, chican jastal ja scʼumalei, chican baatic slugarea» kongana wane xcholjel ja yajkʼachil loʼil sbʼaja smandaranel ja Dyosi (Apocalipsis 7:9). Chomajkil, wa sjeʼaweyi bʼa Biblia jitsan mil ixuk winik ja matik wa skʼana oj snebʼ-e ja jas wa sjeʼa meran lek ja Biblia, pe jach kʼebʼubʼal. Anima ja Jesús yalakan ja meran snochumaniki ‹lajan soc tzʼi oj iljuke yuja cristiano›, pe jelni chamyiljel jastal wan kʼotel smeranil ja jas yala ja Biblia oj ekʼuki (Lucas 21:17).

¿JAS OJA KʼULUK JA WEʼN?

15. a) ¿Wan maʼ xa kʼuʼan tixa aytik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu jumasaʼ, sok jas yuj jach waxa wala? b) ¿Jas wa stojolan oj «cʼot ticʼan ja tiempo» sbʼaja matik mi skisawe ja Jyoba sok ja matik wa skʼanawe akʼulajuke mandar yuja sGobyerno?

15 Yuja bʼa jtyempotiki wani ekʼel ja jitsan jastik yala ja Biblia  oj ekʼuki, ¿mi maʼ meranuk tixa aytik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu? Ja lekil yaljeliki ojni cholxuk man xyala ja Jyoba oj kʼot stikʼanil, sok «ti xa oj cʼot ticʼan ja tiempo ita» (Mateo 24:14). Ja oj «cʼot ticʼan ja tiempo» wa stojolan ja ora ja Dyos oj xchʼaysnajel ja jastik mi lekuk wan ekʼel ja bʼa Luʼumi. Ja Jyoba oj ya makunuk ja Jesús soka yanjelik bʼa jel ja yipi bʼa oj xchʼaysnajel ja matik mi skisawe ja Dyosi (2 Tesalonicenses 1:6-9). Ja Satanás soka tan spukujiki mixa oj sloʼlay ja chonabʼiki. X-ekʼ ja it, ja sGobyerno ja Dyosi oj yijan jitsan slekilal ja matik wa skʼana akʼulajuke mandar yuja gobyerno it (Apocalipsis 20:1-3; 21:3-5).

16. ¿Jasa mas lek oja kʼuluki?

16 Yuja xmojojixtajan ja xchʼakelal ja jastik tey bʼa skʼabʼ ja Satanás, jujune bʼa keʼntik tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa tʼilan oj jkʼuluki?». Ja mas leki jani snebʼjel mas sbʼaja Jyoba soka jas wa smajlay sbʼaja keʼntiki (Juan 17:3). Moka wakan spaklajel ja Biblia sok spetsanil akʼujol. Kʼujolan wajel ja bʼa tsomjelalik wa skʼulane ja matik wa snochowe skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba (kʼuman ja Hebreos 10:24, 25). Aʼajyukawuj ja jitsan snajel wa skʼapakitik kibʼanaltik ja Dyosi, sok tukbʼes abʼaj bʼa oj wa gustoʼaxuk ja yeʼn (Santiago 4:8).

17. ¿Jas yuj junta chʼaykʼujol oj yamjuke jitsan ja xchʼakelal ja matik jel malo?

17 Ja Jesús yala jitsan ixuk winik mini oj skis-e ja jastik wan ekʼeli bʼa wa sjeʼa tixa aytik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja xchʼakelal ja matik jel malo junta chʼaykʼujol oj yamjuke yajni jitsan mi wanuke smajlajel. Jastalni jun elkʼanum wa x-och ja bʼa akʼwali (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:2). Ja Jesús yala: «Ja jastal ja tiempo jumasa jau ja ti ajyi ba luum ja Noeji, jach ni oj ajyuc ja cuando la coyon jan ja ba satqʼuinali. Ja tiempo jau mojan xa oj jacuc ja butjai, ja cristiano, jun xta ja smodoei. Huax huaaye. Huax nupaniye. Huax aaji chʼac yabalile. Jach scʼulane hasta cʼot ja cʼacʼu jau och ja ba barco ja Noeji. Mi ni tʼun yabye sbej ja jas alji yabyei. Hasta yilahue meran jac ja butjai,  ti xa scʼuanea. Cuando huane xa huajel jai, ti snaahue que meran nia. Jach oj cho ajyuc otro vuelta cuando ora oj cho cocon jan ja ba satqʼuinali» (Mateo 24:37-39).

18. ¿Jas yala ja Jesús tʼilan oj jkistik lek?

18 Ja yujil, ja Jesús yala ja it: «Aa cuidadoex mi xa huaahuex yi lugar oj cʼancʼonuc acʼujol soc ja jas ay ja ba mundo iti. Aa cuidado soc ja yuujel trago. Mi lom jaʼ oj huaj acʼujolex ja hua vidaex ba mundo. Ta mi xa huaa cuidadoex soc ja jahui, oj chʼuybuc ja hua cʼujolexi porque cuando mi jauc huaxa cʼulanex pensari, huan tox huaj ahuilex, ti xa ay jul ja Diosi. [...] Jayuj qʼuelan jacan ajyanic ja huenlexi. Cʼumanic ja Dios tola vida. Cʼanahuic yi pavor ba oj scoltayex soc spetzanil ja jas oj to jacuqui soc ba oj bob ochanic ja ba sti jsati», ta jach jkʼulantiki lekni oj yil-otik ja yeʼni (Lucas 21:34-36). Tʼilani oj jkistik lek ja jas yalakan ja Jesusi, ¿jas yuj? Yujni ja matik lek oj iljuke yuja Jyoba soka Yunini, ja Jesukristo, ojni kanuke sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal yaman yuja Satanás. Sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida bʼa jun tsamal yajkʼachil luʼumkʼinal xmojojixtajan (Juan 3:16; 2 Pedro 3:13).

^ par. 4 Ja bʼa xetʼan «¿Machunkiluk ja arcángel Miguel?», wa xjexi ja Miguel jani ja pilan sbʼiʼil yiʼoj ja Jesukristo.