Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

 PILAN SJEJELIK

¿Tʼilan maʼ oj jkʼintaytik ja kʼin jumasaʼ?

¿Tʼilan maʼ oj jkʼintaytik ja kʼin jumasaʼ?

JA KʼIN wa skʼulane ja relijyonik soka ixuk winik bʼa tuktukil lugarik ja bʼa luʼumkʼinali, mini ti elelukjan bʼa Biblia. Anto, ¿bʼaxa eljan ekʼa? Ta ja weʼn oj bʼobʼ wajan bʼa jun biblioteca, oj bʼobʼa kʼel ja jas wa xyala ja libroʼik sbʼaja kʼinik jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa lugar kulana. La kiltik jujuntik sjejel.

Ja sYaʼal Kʼinal. Ja kʼin it jani bʼa wa xka juljkʼujoltik ja xchamelal soka sakʼwelal ja Jesús, pe jelxa chʼikan sok kostumbreʼik mi ti eleluk bʼa Biblia. Jun sjejel, jaʼ sbʼaja kʼuʼaneli. Jastal wa xyala ja juʼun Las Grandes Religiones Ilustradas, bʼajtanto lek  yuja Kristo, ja swinkil Babilonia «wa xyaweyi jitsan lek stalnajel ja kʼulubʼal dyosiki [...]. Wa spotsowe ja kʼulubʼal dyosiki sok kʼuʼuts bʼa chaʼanik stsʼakol, wa xyawe slap ujalik, pulseraʼik sok aniyoʼik; wa xyawe bʼa swaynubʼ bʼa chaʼanik stsʼakol sok wa xyiʼaje ekʼ bʼa kʼuʼanel».

Año Nuevo (Yajkʼachil Jabʼil). Ja jastal wa skʼintaye ja yajkʼachil jabʼili mi junukxta wa skʼulane bʼa yibʼanal ja chonabʼiki. La kiltik sbʼaja jastal kʼejani: «Ja mandaranum bʼa xchonabʼil Roma, ja Julio César, ya kujlajuk ja 1 bʼa enero jastal ja skʼakʼuʼil ja Año Nuevo ja bʼa jabʼil 46 bʼajtanto yuja Kristo. Ja romanoʼiki spilaweyi ja kʼakʼu it ja Jano, ja dyos bʼa pwertaʼiki soka bʼa skʼeʼulabʼili. Ja yixawil enero [ja bʼa latin, Januarius] yiʼaj ja sbʼiʼili jastal Jano, sok ayiʼoj xchabʼil lado ja sniʼ sati: june wa skʼela bʼa stiʼ sat sok jaxa juni ti bʼa spatik» (The World Book Encyclopedia). Ja yujil, ja kʼin wa skʼulane sbʼaja Año Nuevo, ma yajkʼachil jabʼili, naka skostumbreʼik bʼa mi kʼuʼumanuke Dyos.

Ja sKʼakʼuʼil ja chamwiniki (Kʼin santo). Jun juʼun wa xyala: «Ja sKʼakʼuʼil ja Chamwiniki [...] jaʼ kʼakʼu tsaʼubʼal yuja Iglesia Católica bʼa Roma bʼa wa xyawe julskʼujole ja matik chamele sok toj wajyeʼi. [...] Jujuntik skʼuʼajelik bʼa jel naʼubʼal sbʼaj bʼa ti chʼikan soka sKʼakʼuʼil ja Chamwiniki tini eleljan bʼa matik mi kʼuʼumanuke Dyos sok bʼa tyempo najate. Jachuk ja kampesinoʼik matik katolikoʼik bʼa jitsan lugari wa skʼuʼane ja bʼa yakwalil ja Chamwiniki ja matik chamelxa wa xkumxiyejan ja bʼa snaje bʼa ajyiye sakʼani sok wa xyabʼye ja waʼelal wa xyabʼye ja matik sakʼaneʼi» (La edición de 1910 de The Encyclopædia Britannica).

Tuk kʼinik. Mini xbʼobʼ chʼak jcholtik yibʼanal ja kʼin wa xkʼulaxi bʼa sutanal ja luʼumkʼinali. Pe ja Jyoba mini lek xyila mini jun kʼin bʼa wa xyaweyi stoyjel ixuk winik ma bʼa jun kʼole ixuk winik (Jeremías 17:5-7; Hechos 10:25, 26). Chomajkil, bʼa oja naʼ ta lek ma mi lek xyila ja Dyos ja kʼin wa skʼulane ja relijyoniki jani oja wil bʼa eljan ekʼ ja kʼini (Isaías 52:11; Apocalipsis 18:4). Ja rasonik bʼa Biblia alxi ja bʼa kapitulo 16 ja bʼa juʼun it oj skoltaya bʼa oja naʼ jastal wa xyila ja Dyos ta jchʼika jbʼajtik soka kʼinik wa skʼulane ja relijyoniki.