Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?

 PILAN SJEJELIK

Ja smeranil sbʼaja Tatali, ja Uninali soka Ipali

Ja smeranil sbʼaja Tatali, ja Uninali soka Ipali

JITSAN wa skʼuʼane ja Tatali, ja Uninali soka Ipali (espíritu santo) juneʼitaʼe. Sok wa xyalawe yoxwanile junxta yabʼale, sok  spetsanil wa xbʼobʼ yujile sok mey yiʼoj skʼeʼulabʼile. Ja yujil, soka skʼuʼajelik it wa xyalawe ja Tatali kʼotel Dyos, ja Uninali kʼotel Dyos soka Ipali cha kʼotel Dyos, pe juneʼita bʼi Dyos ja yoxwanileʼi.

Jitsan ja matik wa skʼuʼane ja it mibʼi xcha snaʼawe jastal oj xchol-e. Chomajkil, bʼobʼta wa spensaraʼane ti elel bʼa Yabʼal Dyos. Pe mini jun ekʼele wa xtax ja bʼa Biblia ja yaljel ja Dyos oxwaneʼe. Pe ¿yuj maʼ ay jun bersikulo bʼa Biblia bʼa jach wa x-ikʼwani och spensarajel? Bʼa oj jtatik ja sjakʼjeli, la kiltik jun teksto bʼa Biblia bʼa jaʼ wa xyipane ja skʼuʼajel it tibʼi elel bʼa Biblia.

«COMO DIOS NI JA YEN CHOMAJQUILI»

Ja Juan 1:1 wa xyala: «Ja cuando mi tox cujlaji ja satquʼinali, ti xa ni ay ja yen ja maʼ yala cabtic jastal ay ja Diosi. Tey bʼa stzʼeel ja Dios Tatali, como Dios ni ja yen chomajquili». Jujuntik bersikulo mas tsaʼan, ja bʼa kapitulo it, ja jekabʼanum Juan yala jaman lek «ja yen», ma ja Yabʼali, jaʼa Jesús (Juan 1:14). Yuja teksto it wa xyala ja Jesús Dyos ni chomajkil, jujuntik wa xyabʼye stojolil ja Uninali soka Tatali juneʼitaʼe.

Jelni tʼilan la ka juljkʼujoltik ja teksto it tsʼijbʼaxi bʼa kʼumal griego, sok tsaʼan sutxi bʼa tuk kʼumalik. Jitsan sutumanik bʼa Biblia yawe makunuk ja yaljel «como Dios ni ja yen chomajkili», pe tuk pilan ja jastal sutunejeʼi. ¿Jas yuj? Yujni spaklaye lek ja bʼa kʼumal griego sok yilawe bʼa sutjel mas stojolil ja yaljel it tʼilani oj axuk makunuk pilan yaljelik. La kiltik jujuntik sjejel: «sok jun dyos ja Yabʼali» (The Emphatic Diaglott, lectura interlineal, por Benjamin Wilson), «dyos kʼotel ja Yabʼali» (Cuarto Evangelio. Cartas de Juan, de J. J. Bartolomé). Soka sutjelik it, ja Yabʼali, mi jaʼuk ja Dyos maʼ jel Juntiro ja Yipi. Ja jas wa xyala ja bersikulo it jani wa sjeʼa ja chaʼan cholal yiʼoj ja Yabʼali yuja tuk yanjelik ja Jyoba, ja yuj wa xyala ja yeʼn jun «dyos». Ja yaljel «dyos» ja bʼa teksto it wa stojolan «june jel yip», sok mi ja wa stojolan ja «maʼ jel Juntiro Yipi».

 LA JPAKLAYTIK MAS SBʼAJA IT

Tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winiki mi snaʼawe ja kʼumal griego bʼa tyempo najate. Anto, ¿jastal oj bʼobʼ naxuk ja jas mero kʼan yal ja jekabʼanum Juani? La kiltik jun sjejel bʼa jun maestro bʼa ay jas wan sjejelyi ja eskwelanteʼiki. Pe ja eskwelanteʼiki tuktukil chʼak yabʼye stojolil. ¿Jastalxa oj elukekʼot stojolil? Pes jani sjobʼjelyi lek ja maestro. Jachuk oj yabʼye stojolil ja jasa yala. Junxta, bʼa oj kabʼtik lek stojolil ja teksto bʼa Juan 1:1, jani spaklajel ja Evangelio bʼa Juan. Ja tiw oj jleʼtik mas sbʼaja cholal yiʼoj ja Jesusi. Yajni xtaʼatiki, mini wokoluk oj elkotikʼot stojolil.

Jun sjejel, la kiltik ja jastal stsʼijbʼan ja Juan mas tsaʼan, bʼa Juan 1:18: «Mi ni nunca maʼ yila ja sat ja Diosi, [ja maʼ jel Juntiro ja Yipi]». Pe jujuntik ixuk winik yilawe ja Yunin ja Dyosi, ja Jesús, pes ja Juan yala: «Ja yen [ja Jesús] ja maʼ yala cabtic jastal ay ja Diosi pax cristianoil. Ja quenticoni, ti ajyiticon soc chaboxe tiempo. Quilaticon jastal wax lijpi» (Juan 1:14). Anto, ¿jastalni oj bʼobʼ alxuk ja Uninali juneʼita soka Dyos, ja maʼ jel Juntiro ja Yipi? Chomajkil, ja Juan yala ja Yabʼali «tey ba stzʼeel ja Dios Tatali». ¿Pe jastalxa modo juneʼita kʼotel, yajni ja Juan yala ja Yabʼali tey bʼa stsʼeʼel ja Tatali? Chomajkil, ja bʼa Juan 17:3 sjeʼa ja Jesús pilani ja yeʼn soka sTati. Ja yeʼn yala jachuk «ja hueni, quechan único Dios mas nihuana». Jaxa bʼa xchʼakulabʼilxa och ja Evangelio, ja Juan yala jachuk: «Pero ja jas tzʼijbanubal can ja ba libro iti, jaʼ ba oja cʼuuquex que meran yena ni ja Cristo, ja yunin ja Dios ja Jesús iti» (Juan 20:31). Wa xkilatik ja bʼa bersikulo it wa xyala ja Jesús jaʼa ja yunin ja Dyosi, mi jaʼuk ja Dyos Tatali. Spetsanil ja jas wa xcholo ja Evangelio bʼa Juan wa sjeʼakitik jastal oj kabʼtik stojolil ja Juan 1:1. Ja Yabʼali, ma Jesús, «dyos» yuja chaʼan cholal yiʼoji, pe mi wa stojolan oj slaj ja Dyos, ja maʼ jel Juntiro ja Yipi.

LA KILTIK JAS WA XYALAWE JA TUKI

La kumxukotik soka sjejel sbʼaja maestro. Lekbʼi jujuntik ja eskwelanteʼiki mito cha kanye gusto soka jas xcholo ja maestro. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke mas? Ojni bʼobʼ sleʼe jun pilan maestro  bʼa oj sjobʼ-eyi mas. Jachkʼa cha yala ja xchabʼil maestro junxta ja jastal bʼajtani, pes ja eskwelanteʼiki ojxani yabʼye stojolila. Pes jach junxta wa x-ekʼ ta june mi yabʼ lek stojolil ja jas kʼan yal ja jekabʼanum Juan sbʼaja jastal kʼotel ja Jesús soka Dyos, ja maʼ jel Juntiro ja Yipi. Pes jani wajelsok pilan tsʼijbʼanum bʼa Biblia. Jun sjejel, la kiltik ja jas yala ja Mateo. Ja yeʼn stsʼijbʼan ja jas yalakan ja Jesús: «Mini june ma‘ oj sna‘e jas ora jas skʼakʼu‘il oj ekʼuk spetzanil. mini jun yanjel ja bʼa satkʼinali mini ja yunini. kechan ye‘n wa sna‘a ja tatali» (Mateo 24:36, YD). ¿Jastal wa xya chiknajuk ja yaljelik it ja Jesús mi yeʼnuk ja Dyos Tatali?

Ja Jesús yala ja Tatali mas wa snaʼa jastik junuk yuja Uninali. Lekuxta ja Jesús junxta kʼotel soka Dyos, ja maʼ jel Juntiro ja Yipi, ojni cha snaʼ ja yeʼn jastalni ja sTati. Soka it wa xkilatik ja Uninali soka Tatali mi junukexta. Pe bʼobʼta ayni tuk oj yale: «Ja Jesusi ay chabʼ tikʼe sakʼanil: ja bʼa satkʼinali soka bʼa Luʼumi, soka ili kʼumani jastal jun winik». Lekbʼi meran ja jawi. Anto, ¿jas wa xbʼobʼ kaltik soka Ipali? Lek meranuk ja Ipali junxta soka Tatali, ¿jas yuj ja Jesús mi yala ja Ipali wa snaʼa jastal ja Tatali? Pes ja Jesús yala ja maʼ kechanta wa snaʼa jaʼita ja Tatali.

Yajni wana snebʼjel och sbʼaja Biblia, ja weʼn ojni kʼota wil tuk tekstoʼik bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja it. Spetsanil ja tekstoʼik jaw wa xyala ja smeranil sbʼaja Tatali, ja Uninali soka Ipali (Salmo 90:2; Hechos 7:55; Colosenses 1:15).