Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

 KAPITULO 19

La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi

La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi
  • ¿Jasa wa stojolan syajtajel ja Dyosi?

  • ¿Jastal oj bʼobʼ ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi?

  • ¿Jastal oj yayi slekilal ja Jyoba ja matik wa x-ajyiye ja bʼa syajal skʼujoli?

¿Oj maʼ awakan ja Jyoba juna koltanum ja bʼa tyempoʼik it jel xiwela sbʼaji?

1, 2. ¿Bʼa wa xbʼobʼ jtatik jun meran jkoltajeltik?

PENSARAN wajuma bʼa jun bʼej. Ja satkʼinali och musnajuk, sok junta chʼaykʼujol kʼe lijpuk, kʼe awanuk ja chawuki sok och yaʼ tsats lek ja jaʼi. Ja weʼn wajya ajnel bʼa oj waja leʼ akoltajel. Pe ja bʼa bʼej wajuma awila jun yal naʼits. Takin ay sok lekni bʼa oja wa ekʼuk ja jaʼi. ¡Janekʼto gustoʼil bʼa weʼna!

2 Ja wego ayotik bʼa jun tyempo jel xiwela sbʼaj, pes ja luʼumkʼinali wanxta ipaxel. Pe ay jun lugar bʼa wa xbʼobʼ jtaʼ jkoltajeltik, sok wa skoltayotik soka jastik wa xbʼobʼ yixtalaʼukotik bʼa tolabida. Pe ¿jasunkiluk? Kʼelawil ja jasa wa xyala ja Biblia: «Ja keʼn oj kalyabʼ ja Jyoba: ‹Weʼnani ja jkoltanumi sok ja mero jtalnanumi, ja jDyos maʼ wa xjipa jkʼujol›» (Salmo 91:2).

3. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa oj katikan ja Jyoba jastal jkoltanumtik?

3 Ja Jyoba, ja Kʼulumani sok ja Yajwalil yibʼanal ja sutsatkʼinali, ojni bʼobʼ kʼot jun jkoltanumtik. Ja yeʼn wani xbʼobʼ stalnayotik, pes mas ay yip yuj chikan machʼa ma soka jastik  wa xbʼobʼ yixtalaʼukotiki. Ama la yajbʼesjitik, ja Jyoba wa xbʼobʼ stojbʼes. Pe ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa oj kʼot jun jkoltanumtik ja Jyoba? Jani sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼna. Soka Biblia wa xyakitik ja lokjelal it: «Ajyanic [...] ja [bʼa] syajal scʼujol ja Diosi» (Judas 21). Janiʼa, tʼilani oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi sok ajyel kʼubʼan soka yeʼn. Ta jach jkʼulantik, wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja yeʼn ojni kʼot jun jkoltumantik. Pe ¿jastal oj bʼobʼ kiʼ jbʼajtik lek soka Kʼulumani?

PENSARAN JA SYAJAL SKʼUJOL YIʼOJ JA DYOSI SOK CHA JEʼAYI JA WEʼN

4, 5. ¿Jas jujuntik prebaʼik wa sjeʼa sbʼaja yajtanel yiʼoj jmoktik ja Dyosi?

4 Ja Jyoba sjeʼunejkitik bʼa tuktukil modoʼik ja syajal skʼujoli. La kiltik jastik junuk, pes ja it oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujoli. Pensaran ja jujuntik sjejelik bʼa Biblia anebʼunejxa ja bʼa juʼun it. Jun sjejel, bʼa oj kabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltiki, ja Kʼulumani yaʼunej jun tsamal jnajtik, ja Luʼumi, bʼa ay jitsan waʼelal, jaʼ, ja jastik sbʼaʼal ja luʼumi, tsamal chanteʼik sok lugarik. Cha wa xnaʼatik ja Yajwalil ja Biblia jani ja Dyosi, sok wa xyala kabʼtik jas sbʼiʼili soka tikʼe modoʼalik yiʼoji. Ja Biblia wa xcholo ja Dyosi sjekakon bʼa Luʼum ja Yunin jel skʼana sok yaʼakan ayiʼ wokol sok achamuk yuj keʼntik (Juan 3:16). ¿Jas wa stojolan bʼa keʼntik ja majtanal jaw? Pes wani xyakitik jun meran smajlajel ja bʼa tyempo jakumto.

5 Bʼa oj kʼulaxuk ja it, jani soka jas ayto skʼuluneja Dyosi. Pes yaʼunej kujlajuk jun gobyerno bʼa satkʼinal. Ja mandaranum it ojxta xchʼaysnajel ja jwokoltiki sok oj ya paxuk ja Luʼumi jun kʼachinubʼ. ¡Jelni tsamal yabʼjel! ¡Ojxtani ajyukotik sakʼan gusto sok laman bʼa tolabida! (Salmo 37:29.) Pe malan oj ekʼuk ja it, ja Dyosi wa stojowotik bʼa oj ajyukotik sakʼan gusto ja bʼa jtyempotiki. Ja Jyoba cha yaʼunejkitik jun pilan majtanal: ja orasyoni, bʼa skʼumajel jaman lek ja yeʼn. Ja it jaʼita ja jujuntik jasunuk bʼa wa sjeʼa janekʼto wa syajtaya ja Dyosi sok bʼa spetsanil ixuk winik.

6. ¿Jastal oja jakʼyi ja weʼn ja syajal skʼujol yiʼoj ja Jyoba?

 6 Ja wego tʼilan oja jobʼabʼaj: «¿Jastal oj jakʼyi ja syajal skʼujol yiʼoj ja Jyoba?». Bʼobʼta jitsan oj yal-e: «Jani syajtajel ja Jyoba». ¿Jach maʼ waxa pensaran ja weʼn? Ja Jesús yala ja mandar mas jel niwani jaʼa it: «Yaj oja huab ja Huajual Diosi soc spetzanil ja hua cʼujoli, soc spetzanil ja hua hualtzili [wenteroʼil], soc spetzanil ja hua pensari» (Mateo 22:37). Ayni awiʼoj jitsan rasonik bʼa oja yajtay ja Jyoba. Pe bʼa syajtajel sok spetsanil jkʼujoltik, kenteroʼiltik sok jpensartik, ¿malanta maʼ ja oj kaltik wa xyajtaytiki?

7. Bʼa syajtajel ja Dyosi, ¿malan maʼ ja kechan oj kaltik wa xyajtaytiki? Cholo.

7 Ja Biblia wa xyala ja syajtajel ja Dyosi mi kechanta oj kaltik wa xyajtaytik. Anima jel tʼilan ja yajtanel aya wiʼoji, pe jatani ja skʼeʼulabʼil sbʼaja meran syajtajel ja Dyosi. Bʼa oj kabʼtik stojolil, la kiltik ja slajelal it: ta ja weʼn waxa kʼana jun manzana, ¿malan maʼ ja kechan oj ajukawi jun sbʼakʼi? Miniʼa. Anima ja sbʼakʼi jel tʼilan bʼa oj kʼiʼuk ja steʼili, pe ja jas waxa kʼana jaʼa sati. Junxtani wa x-ekʼ soka yajtanel wan ajyel kujtik sbʼaja Jyoba, jastalni ja sbʼakʼ ja tekʼuli, tʼilani oj kʼiʼuk man oj satinuk. Ja Biblia wa xyala: «Yaj cʼa huax cabtic meran ja Diosi, oj ni jcʼuuctic meran ja smandari. Y mi huocoluc huax cabtic huax cʼuantic ja jas huax yala ja yeni» (1 Juan 5:3). Ja yuj, ja meran syajtajel ja Dyosi tʼilani oj ya lekil sat, sok sjejel soka jas wa xkʼulantiki (kʼuman ja Mateo 7:16-20).

8, 9. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja Dyosi sok wa xkatikyi tsʼakatal yuja jastik lek skʼulunej kitiki?

8 Wa xyajtaytik ja Dyosi yajni wa xkʼuʼantik ja smandariki sok wa xkʼulantik ja bʼa jsakʼaniltik ja srasoniki. Ja jawi mi jel wokoluk, pes ja sleyik ja Jyoba mi jun ijkatsaluk. Yujni ja sleyiki chapubʼal lek bʼa oj ya ajyukotik gusto sok yabʼjel stsamalil ja jsakʼaniltiki (Isaías 48:17, 18). Yajni wa xkaʼatikan  a-stojotik ja Jyoba, wa xjeʼatik janekʼto wa xkaʼatikyi tsʼakatal yuja jastik lek skʼulunej kitiki. Jelni triste yabʼjel ja kechanta tʼusan ja matik wa skʼulane jachuki. Ja keʼntiki wa xkʼanatik yajel tsʼakatal, sok mi jachukuk jastal skʼulane jujuntik ja bʼa styempo ja Jesús. Bʼa jun ekʼele, ja Jesús ya tojbʼuk lajune winik wan kʼaʼel ja sbʼakʼteleʼi, pe kechanta june ja maʼ kumxi bʼa jak yaʼ tsʼakatal (Lucas 17:12-17). Ja keʼntiki wani xkʼana oj jkʼuluktik jastal ja winik jaw, sok mi jachuk jastal ja bʼaluneʼi.

9 Anto, ¿jas mandarik bʼa Jyoba tʼilan oj jkʼuʼuktik? Jujuntik tixa cholxita bʼa juʼun it. Pe la kiltik jujuntik, pes ta jkʼuʼantik ja smandarik ja Dyosi, masni mi wokoluk oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujoli.

MOJXAN MAS KʼAKʼU KʼAKʼU SOKA JYOBA

10. ¿Jas yuj tʼilan mi oj kʼotkotik tikʼan snebʼjel sbʼaja Jyoba?

10 Snajel sbʼaj lek ja Jyoba jani jun jasunuk jel tʼilan bʼa mojxelsok mas. Ja it mini oj kʼotkotik tikʼan snajel. Pensaran ja weʼn ti aya bʼa yoj kʼul, jun akʼwal jel wan koʼel  ja cheʼe, sok atsomunej kʼakʼ bʼa oj ya kʼixnajanan. ¿Oj maʼ awakan ja kʼakʼi atupuk? Miyuk, ojni achʼik mas ja siʼi bʼa mi oj tupuk, pes jani jaw oj skoltaya bʼa oj ajyan sakʼan. Jastalni ja siʼi jaʼ wa xya ajluk ja kʼakʼi, ja ‹snajel bʼa Dyosi› jani wa xya ajyuk sakʼan ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Jyoba (Proverbios 2:1-5).

Ja yajtanel awiʼoj sbʼaja Jyoba jach jastal ja kʼakʼi: tʼilani oja chʼiktalaʼuk ja yajlubʼi bʼa mi oj tupuk

11. ¿Jastal wajye ja nebʼumaniki soka jas sjeʼa ja Jesusi?

11 Ja Jesús skʼana ni ja snochumaniki mok chebʼuk ja yajtanel yiʼoje sbʼaja Jyoba soka bʼa Yabʼali. Yajni sakʼwi, ja Jesús xcholoyabʼ chabʼe ja bʼa snochumaniki jastal kʼot smeranil sbʼaja yeʼn jujuntik ja jasa tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa Juʼunik bʼa Hebreo. ¿Jastal nikji skʼujole ja nochumanik yuja it? Ja yeʼnleʼi yalawe: «¿Mi maʼ jel alegre huaj ja hua hualtzili cuando huan loil jan jmoctic ja ba beji, como jaʼ ni huan seejel quitic ja jas tzʼijbanubal ja ba slibro ja Diosi?» (Lucas 24:32).

12, 13. a) Bʼa tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winiki, ¿jasa ekʼel soka yajtanel yiʼoje sbʼaja Dyos soka bʼa Biblia? b) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mok tupuk ja yajtanel kiʼojtiki?

12 Yajni ja weʼn wana snebʼjeljan ja jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia, ¿mi maʼ jelni gustoʼaxi jawa kʼujoli, sok snikawa bʼa oja waʼteltay sok syajtajel ja Dyosi? Jitsan jach ekʼel sbʼaje. Pe ja swokolil ja wego jaʼ stalnajel bʼa mok chʼayuk ja yajtanel jaw sok slejel modo bʼa akʼiʼuk. Mini xkʼanatik oj ekʼ jbʼajtik soka jas yala ja Jesús oj ekʼ ja bʼa jtyempotiki: «Ja maʼ yaj huax yab ja Dios ajyi, tacal tacal oj chʼay scʼujole» (Mateo 24:12). ¿Jasa oj bʼobʼa kʼuluk ja weʼn bʼa mok chebʼuk ja yajtanel awiʼoj sbʼaja Dyosi soka jastik smeranil bʼa Biblia?

13 Moka wakan snebʼjel sbʼaja Jyoba soka Jesukristo (Juan 17:3). Pensaran lek ja jasa waxa kʼuman ja bʼa Yabʼal ja Dyosi sok jobʼo abʼaj: «¿Jasa wa sjeʼaki ja it sbʼaja Jyoba? ¿Wan maʼ xyaki rasonik bʼa oj jyajtay sok spetsanil jkʼujol, jpensar sok kenteroʼil?» (kʼuman ja 1 Timoteo 4:15). Ta apensaran jastal jaw, ja yajtanel awiʼoj sbʼaja Jyoba mini oj tupuk.

14. ¿Jas yuj jel tʼilan yajelyi orasyon bʼa mok chebʼuk ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Jyoba?

14 Pilan jasunuk bʼa mok chebʼuk ja syajtajel ja Jyoba jani  yajelyi orasyon tikʼan (1 Tesalonicenses 5:17). Ja bʼa kapitulo 17 jnebʼatik ja orasyoni juni niwan majtanal jakel bʼa Dyos. Ja jastal wa xkila jbʼajtik soka tuki masni wa xtsatsbʼi ja yajni wa xkʼumantik tikʼani sok ta wa xkalatik yabʼ jaman lek. Junxtani wa x-ekʼ soka jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba, tsatsni wa x-ajyi ta tikʼan wa xkatikyi orasyoni. Tʼilani spensarajel lek bʼajtan ja jasa oj kaltik ja bʼa korasyontiki, sok mi jun junxta oj kaltik. Tʼilani oj jkʼumuktik ja Jyoba jastalni jun yal untik wa skʼuman ja stati. Ja yajni wa xkʼumantiki tʼilani oj jkistik lek, pe jaman lek ja jasa oj kaltiki sok aʼel masan bʼa jkʼujoltik (Salmo 62:8). Jaʼi, bʼa yajelyi stoyjel ja Dyosi tʼilani oj jletik jun ora bʼa oj jpaklaytik ja Biblia jach jtuchʼiltik sok yajelyi orasyon jaman lek. Jachuk masni mi wokoluk oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi.

YAJELYI STOYJEL JA DYOSI WA XYAʼA GUSTOʼIL

15, 16. ¿Jas yuj tʼilan oj kiltik ja xcholjel ja lekil rasoni jastal jun chaʼan cholal sok jastal jun rikesaʼil?

15 Spaklajel ja Biblia sok yajelyi orasyon jani jun modo wa xkatikyi stoyjel ja Dyos jach jtuchʼiltik. Ja wego la kiltik pilan jasunuk bʼa wa xkʼulantik yajni ayotik sok pilan ixuk winiki: yaljel ja jasa wa xkʼuʼantiki. ¿Ayxa maʼ awalunej yabʼ ja tuki sbʼaja sjejelik bʼa Biblia? Ta jachuki, wanani yabʼjel stsamalil bʼa jun cholal jel chaʼanyabʼalil. Yajni wa xcholotik ja jastik jnebʼatikta sbʼaja Jyoba, wantik skʼulajel jun cholal bʼa jel tʼilan akʼubʼalyi ja meran snebʼumanik ja Jesús: xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (kʼuman ja Mateo 24:14; 28:19, 20).

16 Ja jekabʼanum Pablo jel chaʼanyabʼalil yila ja xcholjeli sok yila jastal rikesaʼil (2 Corintios 4:7, TNM). Xcholjel sbʼaja Jyoba soka jas wa skʼana jani ja aʼtel mas lek wa xbʼobʼ kʼulaxuki. Pes jani yaʼteltajel ja Ajwalal mas jel leki, sok ojni yijan jitsan slekilal. Yajni wa xcholotiki, wa xkoltaytik ja matik junkʼujoleʼi amojxuke soka sTate bʼa satkʼinali sok aʼochuke ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanil bʼa tolabida. ¿Ay maʼ pilan aʼtel bʼa mas lek yuja it? Chomajkil, yaljel sbʼaja Jyoba  soka bʼa Yabʼali wa xkʼi ja skʼuʼajeli soka syajal jkʼujoltik sbʼaja Dyosi. Soka Jyoba jel chaʼanyabʼalil xyila ja janekʼ wa xkʼujolantik skʼulajeli (Hebreos 6:10). Skʼulajel tikʼan ja aʼtel it wa xkoltani bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi (kʼuman ja 1 Corintios 15:58).

17. ¿Jas yuj ja xcholjel ja lekil rasoni jun aʼtel bʼa mokxa ekʼ tyempo?

 17 Xcholjel ja lekil rasoni juni aʼtel bʼa mokxa katik ekʼ tyempo. Ja Biblia wa xyala: «Loilta ecʼ ja yabal ja Diosi pero con gana» (2 Timoteo 4:2). ¿Jas yuj jel tʼilan bʼa mokxa katik ekʼ tyempo skʼulajel? Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala: «¡Ja niwan kʼakʼu bʼa Jyoba mojanxa ay! ¡Mojanxa ay sok jel wego wan mojxeljan!» (Sofonías 1:14). Jaʼi, jelxa wego wan mojxeljan ja kʼakʼu oj xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it ja Jyoba. ¡Ja ixuk winiki tʼilani oj snaʼe! Tʼilani oj snaʼe ja wego styempoʼil oj skʼuʼuke ja Jyoba jastal Yajwale, pes ja chʼakelali ‹mini oj albʼuk› (Habacuc 2:3).

18. ¿Jas yuj tʼilan oj katikyi stoyjel ja Jyoba lajan soka tuk yaʼtijumiki?

18 Ja Jyoba wa skʼana oj katikyi stoyjel lajan soka tuk yaʼtijumiki. Pes ja Biblia wa xyala: «Sbej ni oj yajtatic ja jmojtica. La xa jleetic modo jastal oj colta jbajtic. Jayuj tac, cʼulanic fuerza oja tzom abajex tola vida ja janecʼ ni creyente xa ni ayexi porque ay chaboxe ja huenlex mismo mi xa ni huan to scʼanahue oj scʼuluque fuerza ba oj jacuque cuando huaxa tzoma bajex. Sbej huax caa jbajtic nihuancʼujol porque jel xa ni mojan ja cʼacʼu jau oj jac ja Cajualtiqui» (Hebreos 10:24, 25). Yajni wala wajtik ja bʼa tsomjelik soka tuk jmoj-aljeltik bʼa junxta skʼuʼajel kiʼojtiki, jani jun modo bʼa stsʼebʼantajel sok yajelyi stoyjel ja jDyostiki. Wa stsatsankʼujolanotik sok wa xcha jtsatsankʼujolan jbʼajtik soka tuki.

19. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj katik tsatsbʼuk ja yajtanel kiʼojtik ja bʼa kongregasyoni?

19 Yajni wa stsomo jbʼajtik soka tuk yaʼtijumik ja Jyoba, wa xtsatsbʼi ja jastal wa xkila jbʼajtiki soka yajtanel kiʼojtik ja bʼa kongregasyoni. Tʼilan jaʼ oj jkʼeltik ja lekil modoʼalik yiʼoj ja tuki, jastalni ja Jyoba ja wa skʼela ja jbʼajtiki. Moka majlay jawa moj-aljeliki tojxta oj ajyuke. Pes jpetsaniltik wa xkʼojchin koktik sok bʼa jujuneʼotik wantik slejel modo bʼa oj tojbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi, pes mini junukxta wala kʼitik (kʼuman ja Colosenses 3:13). Leʼa bʼa jaʼ oja wamigoʼuk ja matik wa syajtaye sok spetsanil skʼujole  ja Jyoba, sok ti oja wil jastal oj kʼiʼan yaʼteltajel ja Dyosi. Ta awayi stoyjel lajan soka wa moj-aljeliki, masni mi wokoluk oj ajyan ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi. Ja wego, la kiltik jasa slekilal wa xyayi ja Jyoba ja matik wa xyaʼteltaye toji sok wa x-ajyiye ja bʼa syajal skʼujoli.

KʼULAN PUERSA BʼA OJA TAʼ JA «VIDA JAU MI NI NUNCA HUAX CHʼAQUI»

20, 21. ¿Jasunkiluk ja «meran sakʼanili», sok jas yuj jel tsamal ja oj jtatiki?

20 Ja slekilal oj yayi ja yaʼtijumik toj lek ja Jyoba jani ja sakʼanili, pe ¿jas tikʼe sakʼanil? Jitsan bʼa keʼntik oj yal-e ayotikxa sakʼan, pes wa xkiʼajtik ikʼ, wala waʼtik sok wa xkuʼajtik. Yajni jel lek wan ekʼel kujtiki, bʼobʼta ojni kaltik: «¡Ja it jani ja meran sakʼanili!». Pe, ja Biblia wa xyala, bʼa tuk yaljel, ja bʼa jtyempotiki mini jun maʼ meran sakʼan ay.

Ja Jyoba wa skʼana oja wabʼ stsamalil ja «meran sakʼanili». Jaxa weʼn, ¿oj maʼ lajxukawuj stajel?

21 Ja Biblia wa xyala la jletik ja «vida jau oj to jacuqui», ma «stajel ja meran sakʼanili», jastalni wa xyala ja Biblia bʼa Nuevo Testamento bʼa José María Valverde (1 Timoteo 6:19). Ja yaljel «meran sakʼanili» ja wan yaljel ja sakʼanil wa xmajlaytik ja bʼa tyempo jakumto. Yajni xtaʼatik ja jsakʼaniltik ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa luʼumi, mixa oj kokotik chamel sok mixa oj awelaxukotik. Oj ajyukotik sakʼan gusto sok laman. Ja bʼa tyempo jaw oj kabʼtik stsamalil ja «vida jau mi ni nunca huax chʼaqui», jastalni wa skʼana ajyi ja Dyosi (1 Timoteo 6:12). Juni tsamal smajlajel ja it, ¿anke meran?

22. ¿Jastal oj bʼobʼukawuj ja weʼn «stajel ja meran sakʼanili»?

22 ¿Jastal oj bʼobʼyuj june «stajel ja meran sakʼanili»? Bʼajtanto oj yal ja yaljelik it, ja Pablo yalakan yabʼ ja nebʼumaniki «a‘a skʼuluk ja jastik junuk ja bʼa leki» sok «a‘a ajyuke‘ riko‘il yuj ja jastik lek wa skʼulane‘i» (1 Timoteo 6:18YD). Skʼulajel ja it, jani ta wa xkatik makunuk ja bʼa jsakʼaniltik ja jasa wa xnebʼatik bʼa Biblia. Pe ¿yala maʼ ja Pablo skʼulajel ja jastik junuk bʼa leki ojni ya jtatik ja «meran sakʼanili»? Miyuk, pes ja smeranili, bʼa oj taxuk ja meran sakʼanili jani ta ja Dyosi yaʼakitik ja «slequil scʼujola» (Romanos 5:15).  Ja Jyoba jelni sgusto oj yayi slekilal ja matik wa x-aʼteltaji yuj toj leki. Ja Yeʼn wa skʼana oja taʼ ja «meran sakʼanili», jun sakʼanil bʼa tolabida, ajyel gusto sok laman. Jani ja sakʼanil wane smajlajel spetsanil ja matik wa x-ajyiye ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi.

23. ¿Jas yuj jel stʼilanil oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi?

23 Bʼa jujuneʼotik lekni oj jobʼ jbʼajtik: «¿Wanon maʼ yajelyi stoyjel ja Dyos jastalni wa xyala ja yeʼn ja bʼa Biblia?». Ta tikʼan wa xkilatik jach wantik skʼulajel, anto tini wajumotik bʼa jun lekil bʼej. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba yeʼnani ja jkoltumantiki. Ja yeʼn ojni skoltay ja matik toj wa x-ajyiye soki ja bʼa jastik jun xiwela sbʼaj ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ja bʼa luʼumkʼinal it. Sok oj ya ochkotik ja bʼa yajkʼachil sluʼumkʼinal xmojojixtajani. ¡Jelni tsamal juntiroʼa! ¡Janekʼto gustoʼil wa xyaʼa yuja jtsaʼatik skʼulajel ja bʼa lek ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it! Ta ja weʼn apensaran ja wego oja kʼuluk ja bʼa leki, oja wabʼ stsamalil bʼa tolabida ja «meran sakʼanili», ja sakʼanil tolabida skʼanunej ja Dyos oj ajyukujtiki.