Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?

 PILAN SJEJELIK

¿Lek maʼ oj yawe makunuk ja krus ja meran snochumanik Kristo?

¿Lek maʼ oj yawe makunuk ja krus ja meran snochumanik Kristo?

JITSAN mil ixuk winik wa skisawe sok wa syajtaye ja krusi. Chomajkil, ja Enciclopedia Hispánica wa xyala jani «wa senyaʼan ja relijyonik wa xyalawe snochumane Kristo». Pe ¿lek ama oj yawe makunuk ja meran snochumanik Kristo?

 Bʼajtan tʼilani oj jnatik jun jasunuk jel tʼilan: ja Jesukristo mi ti cham bʼa jun krus. Ja bʼa kʼumal griego, ja yaljel staurós sutubʼal jastal «cruz» sok wa stojolan «poste ma jun xijan teʼ». Chomajkil, ja yaljel it ja bʼa kʼumal Griego «mini tʼun wa stojolan bʼa chabʼ teʼ skuchunej sbʼaj jach june tekʼan sok june kʼatan [...]. Ja bʼa griego ja [Yajkʼachil Testamento] mini bʼa wa xyala bʼa wa xya kabʼtik stojolil chabʼ teʼ skuchunej sbʼaj» (The Companion Bible).

Ja tsʼijbʼanumik bʼa Biblia yawe makunuk tuk yaljelik bʼa pilan tekstoʼik ja bʼa cham ja Jesusi. Ja yaljel xýlon bʼa kʼumal griego, wa stojolan «teʼ, siʼ sok garrote» (Hechos 5:30, YD; Gálatas 3:13, YD).

Ja bʼa sjuʼun ja Hermann Fulda wa xcholo jas yuj kechanta wa xyawe makunuk jun bʼokʼan teʼ sbʼaja matik wa xmilji: «Ja bʼa lugarik tsaʼubʼal bʼa wa xmilji ja ixuk winiki, ayni meyuk teʼaltik. Ja yuj, wa stsʼapji jun poste ja bʼa luʼumi sok ti wa xmochji ma wa stsʼapji sklaboʼil ja skʼabʼ ja mulanumi, jach chʼibʼan nalanchaʼan. Cha ayni jitsan ekʼele wa xmochji ma wa stsʼapji sklaboʼil ja yokeʼi» (Das Kreuz und die Kreuzigung [La cruz y la crucifixión]).

Pe ja jas wa xya kʼokxukotik leki jani yuja ti wa xtaʼatik bʼa Yabʼal Dyosi. Ja jekabʼanum Pablo wa xyala: «Ja kristo ya‘a elkotik ja bʼa leyi bʼa oj iljukotik lek yuj ja dyosi. ja‘ yuj ja kristo mi ilji lek yuj ja dyosi. yujni tzʼijbʼanubʼala. mi x‘ilji lek yuj ja dyosi ja ma‘ kʼe‘ lokan ja bʼa te‘i» (Gálatas 3:13YD). Ja Pablo staʼa tiʼal ja bʼa Deuteronomio 21:22, 23, bʼa wa sjeʼa jaman lek wa stojolan jun teʼ, sok mi jun krusuk. Ja maʼ wa x-aji kʼe lokan teʼi wa xya paxuk jun maʼ mi «x‘ilji lek yuj ja dyosi». Ja yuj, ja meran snochumanik ja Jesusi mini lekuk oj yawe ajyuk ja bʼa snajeʼi retratoʼik bʼa Jesús bʼa lokan ekʼ bʼa jun krus.

Ja 300 jabʼil ekʼ tsaʼan cham ja Jesusi mini ay jun juʼun bʼa wa sjeʼa ja matik wa xyalawe snochumane Kristo yawe makunuk ja krus ja bʼa skultoʼeʼi. Pe tsaʼan ja bʼa jabʼil jaw, ja mandaranum bʼa Roma, ja Constantino, och  ja bʼa relijyon bʼa wa xyalawe snochumane ja Jesús. Soka yeʼn kʼe ya makunuk ja krus jastal jun senya ja bʼa relijyoni. Mi xnaʼatik jas yuj ja jach skʼulan ja Constantino, pe ja Jesús mini ti cham bʼa jun krus. Pes ja krusi juni senyaʼil ja bʼa relijyon mi meranuki. Jun juʼun bʼa Katolico wa xyala: «Bʼajtanto ja bʼa styempo ja Jesús, ja ixuk winiki wanxa ni xyawe makunuk ja krusi sok cha jachuk ja ixuk winik mi skʼuʼane bʼa Jesús» (New Catholic Encyclopedia). Tuk wa xyawe makunuk ja krusi bʼa stoyjelal ja jastik junuk ay ja bʼa luʼumkʼinali, soka yajni wa xway jun ixuk sok jun winik bʼa stoyjelal ja sdyoseʼi.

Anto, ¿jas yuj ochjan ja krus jastal jun senya bʼa stoyjel ja sdyoseʼi? Pes jani bʼa mi wokoluk oj yabʼye yajel paxuk ja ixuk winiki bʼa oj skʼuʼuke bʼa Jesús. Pe ja Biblia jaman lek wa xyala mini lekuk yajel makunuk chikan jastik junuk bʼa stoyjel ja Dyosi (2 Corintios 6:14-18). Chomajkil, ja Biblia wani xyala mini tʼun lekuk yaʼteltajel kʼulubʼal dyosik (Éxodo 20:4, 5; 1 Corintios 10:14). Ja yuj, ja meran snochumanik ja Jesusi mini xyawe makunuk ja krusi ja bʼa stoyjelal ja Dyosi. *

^ par. 1 Bʼa oja nebʼ mas sbʼaja krusi, kaʼax ja bʼa slam 91-95 ja bʼa juʼun Razonamiento a partir de las Escrituras, yaʼuneje eluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba.