• ¿Jasa wa x-ekʼ ja wala chamtiki?

  • ¿Jas yuj wala chamtiki?

  • ¿Oj maʼ ya kulan jkʼujoltik snebʼjel ja smeranil sbʼaja chamelali?

1-3. ¿Jastik sjobʼjel wa xyaʼawe ja ixuk winiki sbʼaja chamelali, sok jasa sjakʼjel wa xyaʼawe ja relijyoni?

JITSANXA jabʼilik, ja ixuk winiki yaʼunej sbʼaje ja sjobʼjelik it, sok jelni tʼilan. Chikan machunkilotik ma bʼa kulanotik wani xkʼana oj jnatik ja sjakʼjeliki.

2 Ja bʼa kapitulo ekʼtikta kilatik ja koltanel, ja sakʼanil yaʼa ja Jesús, sjama ja bʼej bʼa oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan tolabida. Sok ja Biblia wa skʼapa «mi ni maʼ oj chamuca» (Apocalipsis 21:4). Pe yuja mito kʼoteluk ja jaw, wani la chamtika. Jastalni yala ja Salomón, «ja matik sakʼan ayi wa snaʼawe oj chamuke» (Eclesiastés 9:5). Wani xleʼatik modo bʼa oj ajyukotik sakʼan mas tyempo, pe tikʼani wa xjobʼo jbʼajtik jasa wa x-ekʼ ja wala chamtiki.

3 Wani la okʼtik yajni ay maʼ wa xchamkujtiki, sok bʼobʼta wa xjobʼo jbʼajtik ja it: «¿Jastal maʼ wa xtaxye? ¿Wane maʼ yijel wokol? ¿Wan maʼ xbʼobʼ stalnayotike? ¿Wan maʼ xbʼobʼ jkoltaytike? ¿Sok oj maʼ kiltike yajkʼachil ekʼele?». Ja relijyoniki tuktukil ja sjakʼjelik wa xyawe sbʼaja sjobʼjelik it. Jujuntik wa sjeʼawe ja matik lekeʼi ti wa xwajye bʼa satkʼinal, jaxa matik mi lekukeʼi ti wa xwajye bʼa jun lugar bʼa yijel wokol. Tuk wa xyalawe ti wala wajtik ja bʼay ja altsilaliki bʼa oj ajyukotik soka matik ekʼpaxtakujtiki. Sok tuk wa xyalawe ti wala ochtik ja bʼa lugar wa xtaxye ja chamwiniki, sok ti tiw wa x-ilxi ja  jasa jkʼulantiki, yajni ilxita ja it, tixa wa x-ajikitik jun pilan jkwerpotik bʼa oj pojkukotik yajkʼachil ekʼele.

4. ¿Jas jun ita pensar wa xchʼak kʼotuke ja relijyon sbʼaja chamelali?

4 Ja skʼuʼajelik it wa xchʼak kʼotuke bʼa jun ita pensar: bʼa ayto ni jas wa xkan sakʼan yajni wa xcham ja kwerpoʼali. Ja bʼa tyempo ekʼta soka bʼa jtyempotiki, tʼusan mi spetsaniluk ja relijyoni wa xyalawe, chikani jastal pe ja jsakʼaniltiki mini xchʼaka sok wani xbʼobʼ ilwanukotik, wa xkabʼtik kʼinal sok wanto xpensaraʼantik. Pe ¿jastal wa xbʼobʼ ekʼuk ja it? Wa kabʼtik kʼinal, wala ilwanitik sok wa xpensaraʼantik, pe ja yuj wan aʼtel ja jchijnakʼtiki, pe yajni wala chamtiki wani xkʼot tekʼana. Ja yuj, ja satali, ja yabʼjel kʼinali soka pensari mi xkan aʼtijuk jach stuchʼil, pes tini wa xkʼotye tikʼan yajni wa xcham ja jchijnakʼtiki.

¿JASA MERAN WA X-EKʼ JA WALA CHAMTIKI?

5, 6. Jastalni wa xyala ja Biblia, ¿jastal wa xtaxye ja chamwiniki?

5 Ja jasa wa x-ekʼ ja wala chamtiki mi jun jasunuk bʼa mi snaʼa ja Jyoba, ja maʼ skʼulan ja jchijnakʼtiki. Ja yeʼn wa snaʼa ja smeranili, soka bʼa Yabʼali, ja Biblia, wa xcholo jastal wa xtaxye ja chamwiniki. Ja tiw wa sjeʼa jaman lek ja it: yajni jun maʼ wa xchami, ti tikʼan wa xkʼoti. Ja chamelali mi junukxta soka sakʼanili, ja yuj ja matik chamelexa mi x-ilwaniye, mi xyabʼye kʼinal sok mi spensarane. Mini jas wa xkan sakʼan ja yajni wa xcham ja kwerpoʼali. Ja yuj, mini ay kiʼojtik jun jasunuk bʼa mi xchami. *

¿Bʼa waj ja kʼakʼ wan ajleli?

6 Tsaʼan yajni ja Salomón yala ja matik sakʼani wani snaʼawe oj chamuke, cha stsʼijbʼan ja «matik chamelexa mixato jas snaʼawe». Anto tixa ya chiknajuk mas sbʼaja it yajni yala mixani xbʼobʼ kʼanwanuke sok mixa xbʼobʼ ilkʼujolanuke, «yujni ja bʼa Kʼeʼen [...] mixa ay aʼtel», chomajkil mixa tʼabʼan skʼujole bʼa ay jas oj staʼe, «mini snajel sok mini biboʼil» (kʼuman ja Eclesiastés  9:5, 6, 10). Chomajkil ja Salmo 146:4 wa xyala ja yajni ay maʼ wa xchami «ti tikʼan wa xchʼak ja spensari». Ja smeranili wani la chamtika, sok mini jas wa xkan sakʼan yajni wa xcham ja jkwerpotiki. Ja jsakʼaniltiki jach jastal jun kʼakʼ wan ajlel ja bʼa kandela. Yajni wa xtupi, mi xwaj bʼa pilan lugar ja kʼakʼi, pes titani wa xchʼaykan tiw.

JA JAS YALA JA JESÚS SBʼAJA CHAMELALI

7. Soka slajelal ya makunuk ja Jesús sbʼaja chamelali, ¿jasa wa sjeʼakitik?

7 Ja Jesukristo yala sbʼaja jastal wa xtaxye ja matik chamelexa yajni yala sbʼa jun yamigo chami. Bʼajtan yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Ja camigotic Lázaro huan xa huayel». Pe ja yeʼnle yabʼye stojolil kechanta wan jijlel bʼa oj tojbʼuk yuj jun chamel. Pe mini stojoliluk ja jastal yabʼyeʼi, ja yuj ja Jesús yala yabʼye: «Ja Lázaro, cham ta nia» (kʼuman ja Juan 11:11-14). Ti wa x-ilxi ja Jesús ya slaj ja chameli jastal wayel sok jijlel. Ja yamigo mi ti ajyi bʼa satkʼinal ma bʼa yoj kʼakʼ. Mini cha ti ajyi soka anjeliki sok mini ja matik ekʼpaxtayuji. Sok mini pojki yajkʼachil bʼa pilan kwerpoʼal. Kechanta waj jijluk ja yajni chamel ayi, jach jastal chamel lek wayel, pe mi wanuk waychinel. Bʼa pilan ekʼele, ja Jesús ya slaj ja chameli jastal wayel. Yajni ja Jesús ya sakʼwuk ja yakʼix ja Jairo, ja yeʼn yala: «Ja aqʼuix iti mi chameluc, quechan huan huayel» (Lucas 8:52, 53).

Ja Jyoba skʼulan ja ixuk winiki bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi

8. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Dyosi mini skʼana ajyi ja ixuk winiki achamuke?

8 ¿Jach maʼ wa skʼana ajyi ja Dyos ja oj chamkotiki? Miyuk. Ja Jyoba skʼulan ja winiki bʼa oj ajyuk sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi. Jastalni jnebʼatikta ja bʼa juʼun it, ja Dyosi ti yaʼa bʼa jun tsamal kʼachinubʼ ja Adán soka Eva sok jun  sakʼanile bʼa mini jun chamel. Pes wani skʼana awajyujile lek ajyi. ¿Ay maʼ jun tatal wa skʼana ja yuntikili aʼawelaxuk sok achamuk? ¡Mini ayuka! Ja Jyoba jelni syajtay ja yuntikili sok wani skʼana ajyi aʼajyuke gusto bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi. Ja Biblia wa xyala ja Dyosi xchʼikunej ja «tyempo mey stikʼanili [...] bʼa skʼujole» ja ixuk winiki (Eclesiastés 3:11). Jachniʼa, skʼulunejotik soka skʼanjel bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida, sok sjamunej jun bʼej bʼa oj kʼot smeranil ja jas wa xkʼanatiki.

 ¿JAS YUJ WALA CHAMTIKI?

9. ¿Jasa komji ja Adán yuja Jyoba, sok jas yuj mini jun mandaruk bʼa wokol skʼuʼajel?

9 Anto, ¿jas yuj wala chamtiki? Bʼa oj jtatik ja sjakʼjeli jelni tʼilan oj jnebʼtik ja jas ekʼ yajni kechanto ay jun winik sok jun ixuk ja bʼa Luʼumi. Ja Biblia wa xcholo: «Ja Jyoba Dyos ya kʼiʼuk ja bʼa luʼumi tuktukil tikʼe teʼ bʼa xkʼankʼuni yiljel sok lek yabʼjel» (Génesis 2:9). Pe ay jun jasunuk yala mok kʼulaxuk. Ja Dyosi yala yabʼ ja Adán: «Bʼa spetsanil ja teʼ ay bʼa yojol ja kʼachinubʼi ojni bʼobʼa loʼ man la bʼutʼi. Pe ja teʼ wa senyaʼan bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki mokni aloʼe, yujni ja kʼakʼu oja loʼi ojni chamana» (Génesis 2:16, 17). Mini jun mandaruk bʼa wokol skʼuʼajel, pes ja Adán soka Eva wani xbʼobʼ sloʼe ja sat ja tuktukil wa xtax ja bʼa kʼachinubʼi. Pe ajiyile a-sjeʼe ja janekʼ tsʼakatal wa xyaweyi ja Dyos yuja spetsanil ja jas akʼubʼal yileʼi, sok ti chʼikan ja sakʼanile bʼa mey yiʼoj mulali. Skʼuʼukexta, ojni sjeʼe ajyi wa skisawe ja sderecho bʼa yajel mandar ja Tatal Dyosi sok sjejel wa skʼanawe atojuke yuja yeʼn.

10, 11. a) ¿Jastik junuk ijiye och ja bʼajtan jnantatiki bʼa oj skʼok-e ja smandar ja Dyos? b) ¿Jas yuj jel chaʼan waj ja smul ja Adán soka Eva?

10 Pe bʼaya, ja bʼajtan jnantatiki mini skʼuʼane ja Jyoba. Ja Satanás ya makunuk jun bʼitsʼbʼichan bʼa sjobʼoyi ja Eva: «¿Meran maʼ lek ja Dyos yalunej awabʼyex mi oja loʼex ja tekʼulik tey bʼa kʼachinubʼi?». Ja ixuki ti yalaʼa: «Wani xbʼobʼ jloʼtikon ja sat ja tekʼulik ja bʼa kʼachinubʼi. Pe ja Dyosi yalunej sbʼaja teʼ tey bʼa snalan ja kʼachinubʼi: ‹Mokni aloʼex ja sati, miyuk, mokni ayam-ex; mikʼa ojni chamanik›» (Génesis 3:1-3).

11 «Meran lek, mini oj chamanika», xchi ja Satanás. «Yujni ja Dyosi snaʼunej ja kʼakʼu xa loʼowex ja tekʼuli, oj jamxuk jawa satexi sok ojni kʼotanik jastal Dyos, snajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki.» (Génesis 3:4, 5.) Ja Dyablo ya skʼuʼuk ja Eva lekni oj wajyuj ta sloʼo ja tekʼuli. Soka it, ja yeʼn ojni bʼobʼ stsaʼ skʼulajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki; bʼa pilan yaljel, wani xbʼobʼ skʼuluk chikan jas wa skʼana. Chomajkil, ja Satanás yabʼaltay  ja Jyoba bʼa sleʼunej abʼal soka jas yalunej oj ekʼ ta sloʼowe ja sat ja teʼi. Ja Eva skʼuʼan ja jas yala ja Dyablo, syama ja tekʼuli sok sloʼo. Tsaʼan yayi ja statami, ja yeʼni cha sloʼoniʼa. Mi yuj mi snaʼawe. Ja yeʼnle wani snaʼawe lek jani wane skʼulajel ja jas yalunej ja Dyos mok skʼulukeʼi. Yajni sloʼowe ja tekʼuli, jachuk ganani lek skʼokowe jun mandar mi tʼun wokoluk skʼuʼajel. Sok yijnaye ja lekil Tatal tey bʼa satkʼinali soka smandari. Yuja mi skisawe ja sKʼulumaneʼi, ¡mini ayiʼoje perdona!

12. ¿Jasa wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik janekʼ yaj yabʼ ja Jyoba yajni ja Adán soka Eva skontraʼane ja yeʼn?

12 Pensaraʼan bʼa juna wuntikil bʼa weʼn wa kʼiʼuk sok atalnayjan,  pe mi skʼuʼan abʼal, mini tʼun skisawa sok mi syajtaya. ¿Anke jelni yaj oja wabʼe? Pes jachni jel yaj yabʼ ja Jyoba yajni ja Adán soka Eva skontraʼaneʼi.

Ja Adán kʼulaji sok tsʼubʼil luʼum sok cha tsʼubʼil luʼum paxi

13. ¿Jasa yala ja Jyoba oj ekʼ sbʼaj yajni cham ja Adani, sok jas wa stojolan ja jaw?

13 Ja Adán soka Eva skʼokowe ja smandar ja Jyoba, sok jastoni yuj oj yakan sakʼan bʼa tolabida. Ja yeʼnleʼi chamyeniʼa, jastalni alubʼal yabʼye ajyi. Ti chʼay snajeleʼa. Mini wajye bʼa jun pilan lugar jastal altsilal. Jachni yala ja Jyoba yajni skʼanayi kwenta ja Adán yuja mi kʼuʼabʼal ajyi: «[Oj kumxan] ja bʼa luʼumi, pes yujni ti jakela tiw. Bʼobʼela sok tsʼubʼil luʼum sok cha tsʼubʼil luʼum oj paxan» (Génesis 3:19). Ja Dyosi skʼulan ja Adán soka stsʼubʼil ja luʼumi (Génesis 2:7). Bʼajtanto yuj ja jaw, mini aya. Ja yuj, yajni ja Jyoba yala yabʼ oj kumxuk bʼa stsʼubʼil luʼum, wan yaljel yabʼ ojni kumxuk ja jastalni meyuk ajyi. Jastalni ja stsʼubʼil luʼum bʼa kʼulaji mey sakʼanil, jachni cha pax ja Adani.

14. ¿Jas yuj wala chamtiki?

14 Ja Adán soka Eva ojni bʼobʼ ajyuke sakʼan ajyi ja bʼa jtyempotiki, pe chamyeni yuja ja stsaʼawe skʼokjel ja smandar ja Dyosi, sok paxye mulanum. Jpetsaniltik wala chamtik yujni yintilotik ja Adán, ja maʼ ya ekankitik ja mulali soka chameli (kʼuman ja Romanos 5:12). Ja mulali jach jastal jun tsatsal chamel bʼa wala pojkitisok bʼa kibʼanaltik wa x-ekʼ jbʼajtik. Ja jas wa xyiʼajani jani ja chameli sok mi kamigoʼuktik, jun mero jkontratik (1 Corintios 15:26). ¡Janekʼto wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yaʼunej ja jkoltajeltik bʼa oj sijpayotik ja mero jkontratik it!

¿JAS LEKILAL WA XBʼOBʼ WA ELUK SNEBʼJEL JA SMERANIL SBʼAJA CHAMELI?

15. ¿Jas yuj wa xya kulan jkʼujoltik snajel ja smeranil sbʼaja jastal wa xtaxye ja chamwiniki?

15 Jelni xya kulan jkʼujoltik snajel ja jas wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja jastal wa xtaxye ja chamwiniki. Jastal kilatikta,  mi wane yijel wokol sok yabʼjel syajal. Mokni xiwkotisok, pes mini jas wa xbʼobʼ skʼulkitik. Mixato skʼana oj jkoltaytike sok mi xbʼobʼ skoltayotike. Mi xbʼobʼ ochuke loʼil jmoktik cha mini ja keʼntiki. Jitsan olomalik bʼa relijyon wa xyalawe wani xbʼobʼ skoltaye ja chamwiniki, soka ixuk winiki wa skʼuʼane ja abʼalik it sok wa xyaweyi takʼin ja olomaliki. Pe snajel ja smeranil sbʼaja it wani skoltayotik bʼa mi oj loʼlajukotik.

16. ¿Machʼa ti chʼikan ja bʼa sjejelik yiʼoj jitsan relijyon, sok jastal skʼulunej?

16 ¿Jach maʼ wa sjeʼa jawa relijyon ja jastal wa xyala ja Biblia sbʼaja chamwiniki? Tʼusan mi spetsaniluk mini jach wa sjeʼawe. ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa sjejel yiʼojeʼi yeʼn wa sjomo ja Satanás. Ja yeʼn wa xya makunuk ja relijyon mi meranuki bʼa oj skʼuʼuke ja ixuk winiki yajni wala chamtiki ti wa xwajye bʼa jun pilan lugar jastal altsilal. Chomajkil, ja abʼal it wa soko sok tuk abʼalik bʼa yajel jitsuk ja ixuk winik bʼa Jyoba. ¿Jastal?

17. ¿Jas yuj wa x-abʼaltaji ja Jyoba ja skʼuʼajel bʼa yijel wokol bʼa yoj kʼakʼ?

17 Jastalni kilatikta, jujuntik relijyon wa sjeʼawe ja matik mi lekukeʼi ti wa xwaj yiʼe wokol tolabida bʼa yoj kʼakʼ. Ja skʼuʼajel it wa x-abʼaltaji ja Jyoba, pes ja yeʼn jun Dyos jel ja syajal skʼujoli sok mini june oj ya yiʼ wokol jastal jaw (kʼuman ja 1 Juan 4:8). ¿Jas maʼ oja pensaraʼuk bʼa jun winik xchʼika ja skʼabʼ ja yunini bʼa yoj kʼakʼ kechanta yuj mi kʼuʼabʼal ajyi? ¿Oj maʼ akise? ¿Oj maʼ akʼan snajel sbʼaj? Mini tʼusila. Ojni awil jastal jun maʼ jelxelxa smaloʼil. Pes jani it ja jasa wa skʼana ja Satanás oj jkʼuʼuktik sbʼaja Jyoba: jun Dyos wa xya yiʼ wokol bʼa tolabida jitsan ixuk winik bʼa yoj kʼakʼ.

18. ¿Jas abʼal bʼa relijyon ti chʼikan yuja wa skʼulane skʼijnal ja chamwiniki?

18 Chomajkil, ja Satanás wa xya makunuk jujuntik relijyon bʼa oj sjeʼe ja matik chamelexa wa xpaxye altsilal, soka matik sakʼaneʼi tʼilan bʼi a-skis-e sok a-stoy-e. Sok  wanbʼi xbʼobʼ kʼot kamigoʼuktik bʼa jel ja yipeʼi ma jkontratik bʼa jel xiwela sbʼaje. Jitsan wa skʼuʼane ja abʼal it, ja yuj wa xiwyujile, wa stoyowe sok wa skʼulane skʼijnal ja chamwiniki. Pe ja Biblia wa sjeʼa ja chamwiniki wane wayel sok kechanta jaʼ oj jtoytik ja Dyos smeranili, Jyoba, ja maʼ skʼulanotiki sok yaʼunejkitik spetsanil ja jastik junuki (Apocalipsis 4:11).

19. ¿Jas tuk sjejel bʼa Biblia wa xkabʼtik stojolil yajni wa xnebʼatik ja smeranil sbʼaja chamwiniki?

19 Yajni wa xnaʼatik ja smeranil sbʼaja jastal wa xtaxye ja chamwiniki, mixa sloʼlayotik ja abʼalik wa sjeʼa ja relijyoniki. Chomajkil, mas wa xkabʼtik stojolil tuk sjejelik bʼa Biblia, jastal ja jas skʼapunej ja Dyos sbʼaja oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼi. Ja smajlajel it wani xkʼot jkʼuʼuktik lek yajni wa xnebʼatik ja chamwiniki mi xwajye bʼa jun pilan lugar jastal altsilal.

20. ¿Jas sjobʼjel oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi?

20 Ayxa jitsan siglo, jun winik jel toj sbʼiʼil Job, yaʼa ja sjobʼjel it: «Ta jun winik xchami, ¿oj maʼ cha bʼobʼ sakʼwuk?» (Job 14:14). Bʼa tuk yaljel, ¿oj maʼ bʼobʼ kumxuk ja sakʼanil ja matik chameleʼi? Ja sjakʼjel wa xyaʼa ja Biblia jel xyaʼa kulan jkʼujoltik, jastalni oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi.

^ par. 5 Ja bʼa xetʼan «¿Ayto maʼ jas wa xkan sakʼan ja yajni wala chamtiki?», oja nebʼ mas ta ay jas wa xkan sakʼan ja yajni wala chamtiki.