Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?

 PILAN SJEJELIK

1914: jun jabʼil jel chaʼanyabʼalil

1914: jun jabʼil jel chaʼanyabʼalil

TʼUSAN mi jun 40 jabʼiluk, jun tsome paklanumik bʼa Biblia xcholowe ekʼ ja jastik jun jel chaʼanyabʼalil oj ekʼuk ja yajni x-eljul ja jabʼil 1914. ¿Jastik maʼ oj ekʼuk, sok jastal wa xnaxi ja jabʼil 1914 jelni chaʼanyabʼalil?

 Ja bʼa Lucas 21:24 wa xtaʼatik ja jasa yala ja Jesús: «Oj i‘ijuk bʼa oj lutjuke‘ bʼa slechanal ja lu‘umkʼinali ja swinkil ja jerusaleni. ja chonabʼ iti ojni bʼatjuka yuj spetzanil ja chonabʼ jumasa‘. manto oj chʼakuk ja sgobyerno ja ma‘tik mi sna‘awe‘ sbʼaj ja dyosi» [YD], ma «ja styempo ja matik mi judíoʼuki». Ja Jerusalén jani mero xchonabʼil ja judíoʼiki. Ja bʼa chonabʼ it ti wa xyaʼawe mandar ja tuk mandaranumiki, pe ti elelejan bʼa yintil ja David (Salmo 48:1, 2). Ja mandaranumik it tuke lek yuja tuk mandaranumik bʼa chonabʼiki yujni ja yeʼnleʼi ti wa xkulaniye bʼa «skujlayubʼ ja Jyoba», wa xkʼan kaltik wa xyaʼawe mandar bʼa sparte ja Dyosi (1 Crónicas 29:23). Janiʼa, ja chonabʼ Jerusalén ja wa senyaʼan ja smandar ja Dyosi.

Anto, ¿jastal sok jas tyempo kʼe bʼatjuk ja sgobyerno ja Dyosi yuja chonabʼ jumasaʼ? Ja it ekʼ bʼa jabʼil 607 bʼajtanto bʼa styempo ja Jesús (bʼ.t.J.), yajni ja chonabʼ Babilonia yiʼaje sok slutuwe ja swinkil Jerusalén. Ja «skujlayubʼ ja Jyoba» mi kan swinkil, sok kʼot  tekʼan ja matik wa x-och mandaranum bʼa yintil ja David (2 Reyes 25:1-26). Pe ¿jachni maʼ oj ajyuk tolabida ja Jerusalén? Miyuk, pes ja anjel Gabrieli yala yabʼ ja María sbʼaja Jesús: «Oj aajuc yi ba oj scʼul mandar ja jastal scʼulan mandar ja rey Davidi» (Lucas 1:32, 33). Ja yujil, ja yajni x-och mandaranum ja Jesús, ti oj el libre ja bʼa jastal bʼatubʼal ja Jerusaleni.

¿Jas maʼ tyempo ekʼ ja it? Ja Jesús yala ayta stikʼanil oj yaʼe mandar ja matik mi judíoʼuki. Ja bʼa skapituloʼil 4 ja sjuʼunil ja Daniel ti wa xtaʼatik ja janekʼ tyempo oj albʼuki. Ja tiw wa xcholo sbʼa jun wayichal ajyiyuj ja mandaranum bʼa Babilonia sbʼiʼil Nabucodonosor, pe ja wayichal it ay jas wa stojolan. Ja bʼa wayichal jaw yila jastal wan xutʼjel jun niwan chaʼanil teʼ. Kechanta ajikan ja stopi, mochjikan sok hierro sok cobre bʼa mixa oj kʼiʼuk. Tsaʼan, jun anjel yala aʼajyuk mochan «juke tyempo» (Daniel 4:10-16).

Yajni ja bʼa Biblia wa staʼa tiʼal teʼaltik, ayni ekʼele wa senyaʼan gobyernoʼik (Ezequiel 17:22-24; 31:2-5). Ja yujil, ja bʼa ilxi wan kʼutsjel ja teʼi wa stojolan oj kʼot tekʼan ja smandaranel ja Dyosi, ja matik wa xyaʼawe mandar bʼa sparte ja Dyos ja bʼa Jerusalén. Chomajkil, ja bʼa wayichali alxi ja «jerusaleni» bʼisubʼaltani tyempo oj «bʼatjuka»: oj albʼuk «juke tyempo». ¿Pe janekʼ mero wa x-albʼi ja it?

Ja bʼa Apocalipsis 12:6, 14 wa xyala «oxe jabil [ma tyempo] soc snalan», ja it wa stojolan 1,260 kʼakʼu. Ja yuj, ja «juke tyempo» wani x-albʼi 2,520 kʼakʼu. Pe tsaʼan ja yajni aji chʼaysnajel ja Jerusalén mi kechanta yiʼaj 2,520 kʼakʼu ja bʼatji ja sgobyerno ja Dyos yuja tuk chonabʼiki. Ojni albʼuk mas tyempoʼa, jastalni yala ja Biblia oj ekʼuki. Ta jleʼatik ja bʼa Números 14:34 sok Ezequiel 4:6, ja chabʼ teksto it wa xya makunuk «jun kʼakʼu yuj jun jabʼil». Ta junxta katik makunuk ja chabʼ teksto it ja bʼa «juke tyempo», wani la eltikʼot 2,520 jabʼil.

Ja 2,520 jabʼili kʼe stulyi bʼa octubre bʼa 607 bʼ.t.J. —yajni ja chonabʼ Babilonia yiʼaje sok slutuwe ja swinkil Jerusalén sok yawe eluk ja mandaranum bʼa yintil ja David— sok chʼak bʼa octubre bʼa 1914. Ja tyempo it ja kʼot tikʼan ja «sgobyerno ja ma‘tik mi sna‘awe‘ sbʼaj ja dyosi». Sok jani tyempo it ja Dyos ya ochuk ja  Jesukristo mandaranum ja bʼa satkʼinali (Salmo 2:1-6; Daniel 7:13, 14). *

Ja Jesús yalaxakan bʼajtan ja jastik junuk oj ekʼuk yajni wanxa yajel mandar ja bʼa satkʼinali. Oj ajyuk kʼakʼanel, waʼin, kʼitkʼin ma templor sok chamelik bʼa wego wa spuku sbʼaj sok wa smila jitsan (Mateo 24:3-8; Lucas 21:11). Sok jachni ekʼela. Ja jastik junuk it wani sjeʼa jaman lek kʼe ya mandar ja sGobyerno ja Dyos bʼa jabʼil 1914 sok kʼejan «ja stza‘anil kʼakʼu jumasa‘» ja bʼa luʼumkʼinal it jel malo (2 Timoteo 3:1-5, YD).

^ par. 4 Bʼa octubre bʼa 607 bʼ.t.J. man octubre jabʼil 1 bʼ.t.J. wa x-ekʼ 606 jabʼil. Jaxa bʼa octubre bʼa jabʼil 1 bʼ.t.J. man octubre bʼa 1914 bʼa styempo ja Jesús (t.J.), wa x-ekʼ 1,914 jabʼil. Ta kajtabʼantik ja 606 mas 1,914 wa xyaʼa 2,520 jabʼil. Bʼa oja nebʼ mas sbʼaja Jerusalén bʼatji bʼa jabʼil 607 bʼ.t.J., kʼela ja libro Perspicacia para comprender las Escrituras bʼa wa xyala «Cronología», yaʼuneje eluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba.