ʻEKE ʻE HE TOʻUTUPÚ
ʻE Lava Fēfē Ke U Fetaulaki Lelei Mo ʻEku Faiakó?
Faiako fakailifia
ʻE ʻi ai e taimi, ʻe meimei maʻu ʻe he tokotaha ako kotoa pē ha faiako ʻoku hā ngali taʻefaitotonu, faʻa puʻi, pe anga-kovi.
Ko Luis, ʻoku taʻu 21, ʻokú ne manatuʻi: “Naʻe ʻi ai ʻeku faiako naʻá ne ngāueʻaki maʻu pē ʻa e ngaahi leakovi pea fai ʻa e ngaahi tōʻonga taʻefakaʻapaʻapa ki heʻene fānau akó. Naʻe teu ke ne penisoni mei he ngāué, ko ia naʻe ʻikai ke ne tokanga pe ʻe tuli ia pe ʻikai.”
Ko Melanie, ʻoku taʻu 25, ʻokú ne manatuʻi naʻe ngaohikoviʻi taʻetotonu ia ʻe heʻene faiakó. “Naʻá ne ngaohikoviʻi aú, koeʻuhi ko e ʻikai ke u kau ʻi he taha ʻo e ngaahi lotu tefitó. Naʻá ne pehē ʻe fiemaʻu ke u anga ki hono ngaohikoviʻi au.”
Kapau ʻokú ke maʻu ha faiako anga-faingataʻa, ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi meʻa ʻe lava ke ke fai ke ʻoua ʻe faingataʻa hoʻo taʻu fakaakó. ʻAhiʻahiʻi ʻa e ngaahi fokotuʻu ko ení.
Ngaahi tokoni ʻaonga
Hoko ʻo feʻunuʻakingofua. ʻOku kehekehe ʻa e meʻa ʻoku ʻamanekina ʻe he kau faiakó mei heʻenau fānau akó. Feinga ke ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku ʻamanekina ʻe hoʻo faiakó meiate koé, pea fai ho lelei tahá ke talangofua ki ai.
Tefitoʻi moʻoni Fakatohitapu: “Ko e tokotaha potó ʻoku fanongo peá ne tali ʻa e fakahinohino lahi ange.”—Palōveepi 1:5.
“Naʻá ku ʻiloʻi ʻe fiemaʻu ke u feʻunuʻaki ki he ngaahi saiʻia fakafoʻituitui ʻa ʻeku faiakó, ko ia ai naʻá ku fai hoku lelei tahá ke fakahoko ʻa e ngāué ʻo fakatatau ki heʻene saiʻiá. Naʻe faingofua ange heni ke u fetaulaki mo ia.”—Christopher.
Hoko ʻo anga-fakaʻapaʻapa. Feinga ke lea ʻi ha founga anga-ʻofa ki hoʻo kau faiakó. Feinga ke ʻoua ʻaupito te ke taungutu kiate kinautolu, naʻa mo e taimi ʻokú ke pehē ʻoku nau tuha mo iá. Manatuʻi, ʻoku tonu pē ʻenau vakai kiate koe ko ha tokotaha akó, ʻo ʻikai ko honau toʻumeʻa.
Tefitoʻi moʻoni Fakatohitapu: “Tuku ke hoko maʻu pē hoʻomou leá ʻo anga-ʻofa, ʻo fakaifoifo ʻaki ha māsima, koeʻuhi ke mou ʻilo ai ʻa e founga ʻoku totonu ke mou taliʻaki ki he tokotaha taki taha.”—Kolose 4:6.
“ʻOku ʻikai ke faʻa maʻu ʻe he kau faiakó ʻa e fakaʻapaʻapa ʻoku taau mo kinautolú, ko ia ko hoʻo ngaahi feinga ke fakangeingeiaʻi hoʻo kau faiakó, ʻe lava ke ola lelei ange ai ʻenau fakafeangai atu kiate koé.”—Ciara.
Maʻu ʻa e mahino. Ko e kau faiakó ʻoku nau kei tangata pē. ʻOku nau fekuki mo e ngaahi tenge mo e loto-moʻua, ʻo hangē pē ko e tokotaha kotoa. Ko ia ai, ʻoua ʻe fakamulituku ʻo pehē, ‘ʻOku anga-kovi ʻeku faiakó’ pe ‘ʻOku fehiʻa ʻeku faiakó ʻiate aú.’
Tefitoʻi moʻoni Fakatohitapu: “Ko e kotoa ʻo kitautolú ʻoku tau fai ʻa e ngaahi fehālaaki.”—Sēmisi 3:2, mo e fakamatala ʻi lalo.
“ʻOku maʻu ʻe he kau faiakó ha ngāue faingataʻa moʻoni. ʻOku faingataʻa ke u sioloto atu te u lava ʻo tokangaʻi mo akoʻi ʻa e kotoa ʻo e fānau ako ko iá. Naʻá ku ongoʻi maʻu pē ʻoku totonu ke u ʻai ke faingofua ange ʻa e ngāue ʻa e faiakó pea ʻoua te u toe fakalahi ʻene ongoʻi hohaʻá.”—Alexis.
Talanoa ki hoʻo ongo mātuʻá. Ko hoʻo ongo mātuʻá ʻa e poupou lelei taha kiate koe. ʻOku nau loto ke ke lavameʻa ʻi he akó, pea ʻe tokoniʻi koe heʻenau faleʻí ke ke fekuki mo ha faiako faingataʻa.
Tefitoʻi moʻoni Fakatohitapu: “ʻOku taʻelavameʻa ʻa e ngaahi palaní ʻi he ʻikai fai ha alēleá.”—Palōveepi 15:22.
“ʻOku maʻu ʻe he mātuʻá ʻa e taukei lahi ange ki hono fakaleleiʻi ʻa e ngaahi faingataʻá ʻi he toʻutupú. Ko ia ai, fanongo ki heʻenau faleʻi. ʻE tokoniʻi ai koe ke ke lavameʻa.”—Olivia.
Founga ke talanoa ai ki hoʻo faiakó
ʻI he ngaahi tuʻunga ʻe niʻihi, mahalo ʻe fiemaʻu ke ke talanoa ki hoʻo faiakó fekauʻaki mo e faingataʻa ʻokú ke fehangahangai mo iá. Kapau ʻokú ke ilifia naʻa hoko ha fekīhiaki, ʻoua ʻe hohaʻa—ʻoku ʻikai ko ha fakafekiki eni. Ko ha fetalanoaʻaki ia, pea ʻe lava ke ke ʻohovale ʻi heʻene faingofua mo ola lelei.
Tefitoʻi moʻoni Fakatohitapu: “Tuli ki he ngaahi meʻa ʻoku fakatupu melinó.”—Loma 14:19.
“Kapau ʻoku hā ngali ʻoku anga-kovi pē ʻa e faiakó kia koe, ʻeke kiate ia pe naʻá ke fai ha meʻa ke fakaʻitaʻi ia. Mahalo ʻe tokoniʻi nai koe ʻe heʻene talí ke sio ki he meʻa ʻe lava ke ke fakaleleiʻí.”—Juliana.
“Mahalo ʻe lelei ange ke ke fakamatalaʻi ki he faiakó ʻa e anga hoʻo ongoʻi fekauʻaki mo e ʻīsiú, ʻo fai ia ʻi ha founga anga-mokomoko pea fakaekimoua pē, ki muʻa pe ʻi he hili ʻa e kalasí. ʻOfa pē te ne hoko ʻo fakaʻatuʻi pea fakaʻapaʻapaʻi ʻa e founga naʻá ke fakaleleiʻi ai ʻa e meʻá.”—Benjamin.
TALANOA MOʻONI
“Naʻe kovi ʻeku akó, pea naʻe ʻikai ʻaupito ke tokoni mai ʻeku faiakó. Naʻá ku fie nofo mei he akó koeʻuhí naʻá ne fakafaingataʻaʻiaʻi lahi ʻeku moʻuí.
“Naʻá ku kumi faleʻi ki ha faiako ʻe taha. Naʻá ne tala mai kiate au: ‘ʻOku ʻikai ke ʻiloʻi koe ʻe hoʻo faiakó pea ʻoku ʻikai ke ke ʻiloʻi ia. ʻOku fiemaʻu ke ke tala ange kiate ia ʻokú ke faingataʻaʻia. ʻE aʻu nai ʻo ke tokoniʻi ʻa e fānau ako kehe ʻoku nau fuʻu ilifia ke talanoa kiate iá.’
“Naʻe ʻikai ʻaupito ke u loto ke fai pehē! Ka naʻá ku fakakaukau ki he faleʻi naʻá ne tala maí, pea naʻá ne moʻoni. Kapau naʻá ku loto ke liliu ʻa e ngaahi meʻá, naʻe fiemaʻu ke u tamuʻomuʻa.
“Ko ia ʻi he ʻaho hono hokó, naʻá ku fakaofiofi ki heʻeku faiakó pea tala ange anga-fakaʻapaʻapa kiate ia naʻá ku houngaʻia moʻoni ʻi heʻene kalasí pea naʻá ku loto ke u maʻu ʻaonga lahi mei ai. Ka naʻá ku fāinga pea ʻikai ke u ʻilo ʻa e meʻa ke faí. Naʻá ne ʻomai kiate au ha ngaahi fokotuʻu pea aʻu ʻo ne tala mai te ne tokoniʻi au hili ʻa e kalasí pe ʻi he ʻīmeilí.
“Naʻá ku ʻohovale! ʻI he fetalanoaʻaki ko iá, naʻe malava ai ke u fakaleleiʻi ʻa hoku vā mo ʻeku faiakó pea ʻai ke faingofua ange ʻeku akó.”—Maria.
Fokotuʻu: Kapau ʻoku ʻikai ke ke fetaulaki lelei mo ha faiako, vakai ki ai ko ha ako ia ki he taimi te ke hoko ai ʻo fuʻu lahí. Ko Katie, ʻoku taʻu 22, ʻokú ne pehē: “Naʻa mo e hili hoʻo ʻosi mei he akó, ʻoku ngalingali te ke fetaulaki mo e kakai maʻu mafai, ʻa ia heʻikai ke nau anga-lelei maʻu pē. Kapau ʻoku lava ke ke fekuki mo ha faiako anga-faingataʻa, te ke malava lelei ange ai ke fekuki mo e kakai anga-faingataʻá ʻi he kahaʻú.”

