Enda bwa kuleshe myanda i mwanka

Enda bwa kuleshe kashibo ka myanda i mwanka

 SHAPITRE A KATANO

‘Mukashi e na nyikashi ibuwa’

‘Mukashi e na nyikashi ibuwa’

1, 2. (a) Luuta baadi akitshi mudimo kinyi? (b) Myanda kinyi ibuwa ibaadi Luuta mulongye mu Mwiya w’Efile Mukulu na kwi mwilo waye?

LUUTA akunama pa mutuuto wa orje ubakatuka mu kukongola. Nguba t’atwele, be mu mapya efunyishe Beteleeme, na bafubi bebungi abaapu kukotoka bakwete kwalukiila dya ku kiibi kya kaaka kamusoko kapeela ke pa mwengye. Luuta baapu kukooka pa mwanda wa byabya bibafubu efuku dishima pangi kushii kwikisha. Aku namu babanga kupuula orje bwa kwabuula ntete na bisoswa ku bukwashi bwa mutshi. Sunga mbyabya, adikalanga efuku dikile buwa bya shekalanga edipwandjikisha.

2 Myanda ibabanga kulongama bwa uno nsongwakashi mukashi-kilele? Anka bu bibabakatuka mu kwibileesha mu shapitre bashaala, batshile kitshibilo kya kushaala na nyin’aye-mweno, Naomi nkutshipa bwa kushaala naye na kwata Yehowa Efile Mukulu a Naomi bu aaye. Bano bakashi booso babidi be mu maalo abakatukile ku Moabe benda ku Beteleeme, na Luuta mwina Moabe bakatuka mu kushinguula’shi kwi Mwiya wa Yehowa bwa kukwasha balanda beena Isaleele, mpa na bashii beena Isaleele. Na binobino bamono’shi, bafubi ba Yehowa abatumikila uno Mwiya abaleesha bwin’Efile bwabo na kuleesha buwa bw’eshimba, yaaya myanda ngimukume kwishimba ngofu.

3, 4. (a) Mbikunyi bibaadi Boaze munyingishe Luuta? (b) Mushindo kinyi ulombeene kwitukwasha kileshesho kya Luuta mu ano mafuku atudi na lukalakashi lwa kupeta makuta?

3 Mu bano bantu mubaadi Boaze mpeta taadi mununu, sha mafuba abaadi Luuta kwete kwenda na kupumbuula. Pano baadi mumukitshiine myanda nka bu nshe-bana. Asepe munda munda pakwete kunangusheena ku bishima bya kalolo bibabamusamuna nabyo mwanda wa kupasukila Naomi na kwata kitshibilo kya kufwamina mu mbaba ya Yehowa Efile Mukulu a binyibinyi.​—Badika Luuta 2:11-14.

4 Abimweka’shi Luuta ekalakasha pa mwanda wa nshalelo e kumpala. Baadi muntu mwenyi, shii na mulume sunga mwana, mbikunyi bibaadi mulombeene kwikwasha na kukwasha Naomi mu bipwa bikumpala? Nka penda mu kupumbuula’mu? Na nanyi akamupasukila  namu nsaa y’akanunupa? Ino nkonko ngilombeene kumukalakasha. Mu kino kipungo kyetu kyatudi na lukalakashi lwa kupeta makuta, bantu be bungi abafumankana na twinyongoshi twi bino. Nsaa y’atulongo bibaadi lukumiino lwa Luuta lumukwashe bwa kukambila nkalakashi, atumono bya kwambula kileshesho kyaye kalolo.

Kifuko nkinyi?

5, 6. (a) Mwifuku dya kumpala pabalukiile Luuta ku mafuba bafikile na kinyi? (b) Naomi bakitshine naminyi pabamwene Luuta?

5 Nsaa ibaapu Luuta kupuula ntete na kwiyisangula, aye nkumona’shi basangula efa umune sunga litre 22 ya orje. Bibaadi bilombeene kwikala na bushito bwa kilograme 14! Beyitwadile, pangi baadi mwiyanyiine mu kilamba na kwitenteka ku mutwe, atwala bintu byaye ende nabyo ku Beteleeme mufito upwe kwela.​—Lut. 2:17.

6 Naomi baadi musangale ngofu p’aye kumona mukashi’a-mwan’aye, na akeme paaye kumona ebofu dyaye dikata dya orje. Luuta bafiki dingi na ndambo ya byakudya bya ku byabya abikalanga Boaze mupe bafubi booso, na abapete kantu ka kudya yaaya nsaa. Naomi nkumwipusha’shi: ‘We mu kapumbuule lelo kunyi? We mufube kunyi? Bakutundula asampiibwe.’ (Lut. 2:19) Naomi baadi amupasukila; bamono’shi Luuta bafiki na byakudya bi bungi, abimweka’shi kwi muntu bamutabaleela na bamukwasha.

7, 8. (a) Naomi bamwene’shi kalolo ka Boaze akafiki kwinyi, na mbwakinyi? (b) Mbikunyi bibaadi Luuta muleeshe kifulo kya lulamato kwi nyin’aye-mweno?

7 Booso ababangile kutentekyesha, na Luuta alondelanga Naomi pabitale kalolo ka Boaze. Ndjo bibaadi bitakule Naomi bwa kwakula’shi: ‘Asampibwe kwi Yehowa sh’asuminaa kifulo kya kalolo kaye kwi abatala sunga mbafwe.’ (Lut. 2:20) Baadi mumone kalolo ka Boaze bu akafiki kwi Yehowa, naye dingi atakula bafubi baaye bwa kwikala abapaana, na ebalaa bwa kwibafuta mwanda wa kalolo kababaleesha. *​—Badika Nkindji 19:17.

8 Naomi balungwile Luuta bwa’shi alonde eyi dya Boaze dya kutungunuka na kupumbuula mu mafuba aaye na kushaala peepi na bansongwakashi ba mu nshibo yaaye bwa’shi tabamukalakashanga kwi beena mudimo. Luuta balondele dyadya elango. Aye ‘nkushaala nka na nyin’aye-mweno.’ (Lut. 2:22, 23) Mu bino bishima, atumono dingi kalolo bi kifulo kya lulamato kya Luuta. Kileshesho kya Luuta nkilombeene kwitutakula bwa kwiyipusha su atwataa  kipwano kyetu kya bwina kifuko na muulo. Yehowa amonaa kyakya kifulo kya lulamato.

Kileshesho kya Luuta na Naomi akitutentekyesha bwa kusangeela kifuko kyatudi nakyo

9. Mwanda wa Luuta na Naomi awitulongyesha kinyi pabitale kifuko?

9 Twi kwamba’shi Luuta na Naomi abaadi beena kifuko su? Bwa bangi nsaa ywakula kifuko, abo abapusha mulume, mukashi, bana, nkambwa. Kadi kileshesho kya Luuta na Naomi akitutentekyesha’shi bafubi ba Yehowa mbalombeene kufungula mashimba aabo bwa kwikala na muloo, kalolo, na kifulo sunga bekala’shi ta be bungi. Osangeela kino kifuko kyoodi nakyo su? Yesu baadi mutentekyeeshe balongi baaye’shi kakongye ka beena Kidishitu nkalombeene kwikala kifuko kwi bantu bashii na bakwabo.​—Mak. 10:29, 30.

Luuta na Naomi abekwasheena na kwinyingisheena

“Ngumune a ku ba kwitukuula”

10. Naomi baadi akumiina kukwasha Luuta naminyi?

10 Kubanga kipungo kya kumbula kwa orje mu mweshi wa Kananka mpa na mu kipungo kya kumbula kwa blé mu mweshi wa Kasamombo, Luuta baadi mutungunukye na kupumbuula mu mafuba a Boaze. Bu bibaadi abyende mafuku na kukila, Naomi baadi anangusheena kyadi mulombeene kukitshina uno mukashi a mwan’aye. Kubanga ku Moabe, Naomi baadi mushinkamishe’shi ta mulombeene kupetela Luuta mulume. (Lut. 1:11-13) Binobino, babangile kunangusheena ungi mushindo. Aye nkwitamina Luuta na nkumulungula’shi: ‘Mwan’ande, ntshi naa kya nkukimbila nshaleelo akupa kikiisho su?’ (Lut. 3:1) Mu aa mafuku, kubaadi kipikwa kya’shi baledi bakimbile bana baabo muntu a kwiyibakisheena nabo, byabya Luuta tabaadi mwana a binyibinyi a Naomi. Ngi bwakinyi Naomi baadi akumiina kupetela Luuta “kikiisho”​—abileesha kukalwilwa na kulamibwa abituukila mu dibaka na kwi mulume. Kadi Naomi baadi mulombeene kukita kinyi?

11, 12. (a) Pabaadi Naomi mwitamine Boaze bu ‘a kwitukuula’ baadi anangusheena kinyi ki mu Mwiya w’Efile Mukulu? (b) Luuta bakitshine naminyi pabitale elango dya nyin’aye-mweno?

11 Musango wa kumpala ubaadi Luuta muteemune Boaze, Naomi bamulungwile’shi: “Uno muntu twi naye kifuko, ngumune a kwitukuula.” (Lut. 2:20) Bino abikyebe kupatuula kinyi? Mu Mwiya wa beena Isaleele mubaadi mpàngo ya kifulo bwa bifuko bibaadi abikyengye pa mwanda wa bulanda sunga kufwisha. Su kwi mukashi-kilele shibaadi mutande, bibaadi lukalakashi lukile mwanda eshina dya mulume aaye, bupyanyi bwaye, na lutandwo lwaye lubaadi na kya kushimina mu mafuku aafiki. Kadi, Mwiya w’Efile  Mukulu ubaadi aupa mukwabo na yawa mufwe matalwa a kwibakila mukashi-kilele bwa’shi atande mwana baadi mulombeene kutundubula eshina dya mulume aaye mufwe na apyana bintu byaye bibaadi mulekye. *​—Miy. 25:5-7.

12 Naomi alungula Luuta mayele adya kukita. Twi balombeene kunangusheena Luuta atoona meeso nsaa ikwete kwakula nyin’aye-mweno. Mwiya wa Yehowa ngupya ku meeso kwaye, uno nsongwakashi ta mubande kushinguula bipikwa byooso bya beena Isaleele nya. Sunga mbyabya, bu by’anemeka Naomi ngofu, amuteemesha kalolo. Elango adimupa Naomi bwa kukita adimweka bu myanda ipya kwadi, ayimukalakasha na kumwisha milongo. Sunga mbyabya Luuta bakuminyine. Bamulungwile na kwiyisha kooso’shi: “Nakitshi kyooso kibondungula.”​—Lut. 3:5.

13. Luuta mmwitulekyele kileshesho kinyi pabitale kukookyela elango dya bantu bakulu? (Tala dingi Yoobo 12:12.)

13 Ingi nsaa bi bukopo bwa’shi ba nsongwa bateemeshe mayele abebapa kwi bantu bakulu bafumankane na myanda itale kwibakila. Abamono’shi bantu bakulu t’abapusha kalolo bi nkalakashi na myanda ikwete kufumankana nayo ba nsongwa nya. Kileshesho kya kwiyisha kya Luuta akitutentekyesha’shi kutee matwi ku binangu bya bantu bakulu betufule na kutuula eshimba ku malango aabo, nkulombeene kwitukwasha ngofu. (Badika Misambo 71:17, 18.) Kadi mmalango kinyi abaadi Naomi mupe Luuta, na aa malango abamukwashishe su?

 Luuta e pa mbalo ya kupuula orje

14. Mbalo ya kupulwila bintu ibaadi naminyi, na mbikunyi bibaabadi abakitshi bwa kupuula orje?

14 Kyakya kyolwa, Luuta bayiile mbalo ya kupuulwila biumbulwanga, mbalo ishalame, mu nsenga i bukopo apafikaa badimi bwa kupuula, kukupila na kupepula ntete. Yaaya mbalo mbakeyilumbulwile pa mwengye, ku kyoolwa yaaya mbalo ayeelaa lupapi lwi bukopo. Bwa kuululabintu byabapuula bwa’shi bakaashe bisoswa ntente ishaale. Baaba badimi abatapula ndambo abebwesha mwiyilu na lutobo sunga elonga, lupapi alupapula bisooswa, ntete i bushito ayipono paashi.

15, 16. (a) Pushisha kibaadi kikitshikye pa mbalo ya kupuulwila orje pabaadi Boaze mupudishe mudimo. (b) Mbikunyi bibaadi Boaze muukye’shi Luuta mmulaale ku ngwa yaaye?

15 Luuta baadi ataluula mbufyefye byooso bibaadi abikitshika kwakwa ku kyolwa. Boaze baadi akunkusha bantu abapuula ntete, ikwete kwenda na kufiima. Kunyima kwa kudya na muloo ooso, aye nkulaala ku bukunkula bwa mutuuto wa ntete. Bibaadi bu kiubishi kya kukita byabya, pangi bwa kukalwila biumbulwanga bwa’shi tala bebiiba kwi ba ngifi na banyenganyi. Luuta amono Boaze mmulaale. Nsaa ibalombana yakutumikila elango dya Naomi.

16 Luuta befubwidile pepi, eshimba dikwete kumukubulanga. Bamwene’shi Boaze mmupwe kulala kwete kwela kyoona. Anka bibaabadi bamulungule kwi Naomi, baadi mwifubwile na nkulaala ku ngwa ya Boaze, bakakile kilamba kibaadi mupuute ku ngwa ekipuuta. Akupu bashaala atengyela. Bufuku bubanyinsha kutambuka. Luuta eyipusha’shi: A bino bapele kubuuka. Ku nfudiilo, mu nkundukundu a bilo, Boaze babanga kwiolola. Babanga kusuusa mashika, babuuku bwa kwipuuta kilamba ku ngwa. Kadi bamono’shi kwi  muntu mulaale peepi naye. Bible aleesha’shi: “bamwene mwana mukashi mmwilongye ku ngwa yaaye!”​—Lut. 3:8.

17. Mmyanda kinyi ibidi y’abayilwankana kwi baaba abapwandjikisha’shi ngakwilo na bikitshino bya Luuta abimweka’shi baadi adidi kulaala bulunda na Boaze?

17 Bamwipwishe’shi: “A nnobe’nyi?” Luuta amwaluula pangi eyi dikwete kusuusa, “nami Luuta mpik’oobe mukashi, puuta namu mpika oobe lwembe lwa kilamba kyoobe, mwanda we mukuudi.” (Lut. 3:9NWT) Bangi bantu abapatuulaa myanda ya mu Bible kano kabidi abaleesha’shi, mu ngakwilo na bikitshino bya Luuta abimweka’shi baadi adidi’shi, Boaze alaale naye bulunda, kadi abayilwankana myanda ibidi. Wa kumpala, Luuta baadi mukite muyiile bipikwa bya aa mafuku, bipwe kushimina ano mafuku eetu. Kudila kumutshibila kiimu muyiile miiya i lelo uno, nkulombeene kwikala kilubilo. Wa kabidi, bibakitshiine Boaze abileeshe patooka’shi, bwaye’ye, kikitshiino kya Luuta kibaadi kishii na kito, na kya kukanyishwa.

Luuta esamba na Boaze kushii bwa kutambuka naye lusandji

18. Boaze bakwile kinyi bwa kunyingisha Luuta, na baadi mupwandjikishe kalolo kaaye ka lulamato misusa ibidi na kinyi?

18 Boaze akula, na kalolo kooso, na butaale booso abatshika Luuta. Amulungula’shi: “Yehowa akusampe mwan’ande mukashi. Boleesha [kalolo koobe ka] lulamato uno musuusa, mu kipaso kibuwa bukile bwa kwibedi, pa kuleka kutambuka [kwikala] na ba nsongwalume balanda sunga ba mpeta.” (Lut. 3:10) Paakula bwa “kwibedi” akwila pabitale kifulo ki na lulamato kya Luuta paaye kulamata Naomi bwa kwalukiila naye mu Isaleele na kumutabaleela. “Uno musuusa” anka bu bibabakatuka mu kwibipatuula mu kikoso ki kunundu, abimweka’shi bakuminyine kwiyibakisheena na Boaze muntu mununu, bwa’shi amone bya kutundubula eshina dya mulume aaye mufwe na bwa Naomi. Boaze auku’shi nsongwakashi bu Naomi baadi mulombeene kukimba mulume munkatshi mwa ba nsongwalume ba mpeta sunga balanda. Pa mutwe pa byabya, tabaadi mukumiine penda kuleesha Naomi kalolo nya mpa na mulum’aye mupwe kufwa, bwa’shi atundubule eshina dya mulume aaye mufwe mwiumbo dyabo. Tatwi balombeene kukaanya pa kumona Boaze kwete kukema bwa uno nsongwakashi akumiina kutuula miloo ya bangi pa mbalo ya kumpala.

19, 20. (a) Bwakinyi Boaze tabaadi mukumiine musango umune bwa kwibakila Luuta? (b) Mbikunyi bibakitshiine Boaze bwa kuleesha Luuta kalolo na kupela kumulwishila nkumo yaaye?

19 Boaze atungunka na kwakula bino: “Byabya mwan’ande twekalanga na mô. Byooso by’odidi, nakakukitshîna, mwanda beena  kibalo booso mbeukye byoodi na nyikashi ikile buwa.” (Lut. 3:11EEM) Baadi musangale p’aaye kupeta mushindo wa kwibakila Luuta; pangi bino bibamutekye bwa’shi amukuule t’abimukemesha nya. Sunga mbyabya, Boaze mmuntu alondaa kululama, t’akumiina kulonda nka penda akikyebe eshimba dyaye nya. Aye nkulungula Luuta’shi kwi ungi mukuudi, ungi mwina kifuko e peepi pakile na mulume a Naomi. Boaze nkubanda kwenda mu kwisamba na yawa muntu na nkumulungula’shi, abitungu yawa muntu ayibakile Luuta.

Bu bibaadi Luuta mukitshiine bangi myanda na kalolo na kaneemo kooso, bapetele nkumo ibuwa

20 Boaze balungwile Naomi bwa’shi alaale mpa na pa matombole; ndjo abuukye alukiile tala bamumona. Baadi apele kulwisha nkumo yaaye na ya Luuta; bantu abaadi balombeene kwamba’shi abatambuka lusandji. Luuta nkwifunga dingi pa mikoolo yaaye, pangi na binangu bifukame mwanda Boaze bamwalula na kalolo kooso. Kunyima, pa matombole, babuukile. Baushishe kikotshi kyaye na orje, alukiila ku Beteleeme.​—Badika Luuta 3:13-15.

21. Nkinyi kibaadi kikwashe Luuta bwa’shi bamuukye bu ‘mukashi sha ngikashi ikile bûwa’? Twi kumwambula naminyi?

21 Luuta bapushishe muloo wi kasha p’aye kupusha bibakwile Boaze’shi, abamuuku kwi bantu booso’shi ‘mukashi sha ngikashi ikile bûwa’! Kushii mpaka, lukalo lwaye lwa kuuka Yehowa na kumufubila bibaadi bimukwashe bwa kwikala na nkumo ibuwa. Baadi mumuleeshe dingi kalolo kakata na kwituula pa mbalo ya Naomi na mwilo waye, aye nkukumiina n’eshimba dimune kwiubidisheena na nshalelo mupya na bipikwa bibaadi byenyi kwadi. Su twambula lukumiino lwa Luuta, atwikala atukimbi bya kunemeka bangi, nshalelo na bipikwa byabo. Su twakita byabya, n’atwe namu atwikala na nkumo ibuwa.

Mbalo ya kwikisha bwa Luuta

22, 23. (a) “Bipimino bisamombo” bibaadi Boaze mupe Luuta, pangi bibaadi abikyebe kuleesha kinyi? (Tala mayi e kuushi kw’esaki.) (b) Naomi balungwile Luuta naminyi?

22 Pabalukiile Luuta ku nshibo Naomi bamwipwishe’shi: “Nnanyi yawa?” Pangi mpa mwanda wa mufito ubamutakule bwa kwipusha byabya, sunga’shi baadi akumiina kuuka su nshalelo a Luuta baluluka, na su abakumiina kumwibakila. Luuta nkulondela nyin’aye-mweno byooso bibakitshikile pankatshi paaye na Boaze. Nkulubwila dingi Naomi kya buntu kya ntete ya orje ibaadi imupe Boaze. *​—Lut. 3:16, 17.

 23 Naomi balungwile Luuta’shi, tuula eshimba pa dikwabo. Amushinkamiisha’shi: “Uno muntu t’ayikisha kushii kufudiisha uno mwanda leelow’a-buu’leelo.”​—Lut. 3:18.

24, 25. (a) Bwakinyi atwamba’shi Boaze baadi muntu mululame baadi atuulu nkalo ya bangi pa mbalo ya kumpala kwa yaaye? (b) Mbikunyi bibaadi Yehowa mwelele Luuta mwabi?

24 Naomi ta mwidimbe pabitale Boaze nya. Boaze nkwenda ku kiibi ky’eumbo, kubaadi bakulu na kiubishi kya kwibungila, na nkutengyela nsaa ayikidi mukwabo na Elimeleke. Kumpala kwa ba tumonyi, Boaze balungwile yawa muntu bwa’shi ayibakile Luuta. Byabya, yawa muntu nkupela kulwisha bupyanyi bwaye. Musango umune kumpala kwa ba tumonyi ku kiibi ky’eumbo, Boaze bebalungwile booso’shi, akuulu Luuta na kukuula bintu byooso bya mulume a Naomi mufwe, Elimeleke, ebakila Luuta mukashi a Malone mwana a Elimeleke. Boaze bakwile patooka’shi, akumiina kwibikita bwa “kubuushuula eshina dya mufwe pa bupyanyi bwaye.” (Lut. 4:1-10) Binyibinyi, Boaze mmuntu mululame atuulaa nkalo ya bantu pa mbalo ya kumpala.

25 Boaze bayibakiile Luuta. Atubala bino: “Yehowa bamupeele buunambutwile, dingi batadjile mwana mulume.” Bana bakashi ba mu Beteleeme nkubanga kwamba’shi Naomi bapete mwabi na Luuta ee na muulo kukila kwikala na bana musambo. Kunyima, abetulongyesha’shi mwana a Luuta nkufika nshaye kulu na Nfumu mukata Daavide. (Lut. 4:11-22) Daavide namu nkwikala shaye kulu na Yesu Kidishitu.​—Mat. 1:1. *

Yehowa baadi mwelele Luuta mwabi p’aye kumupa mushindo wa kwikala bu nkambwa a Mesiya

26. Kileshesho kya Luuta na Naomi akitutentekyesha kinyi?

26 Luuta bapete mwabi wi kasha, mpa na Naomi, abaadi bamukwatshisheene bwa kukusha mwana kalolo, anka bu aaye. Nshalelo a bano bakashi babidi etutentekyesha’shi, Yehowa amonaa baaba booso abepaana na kwiyisha kooso bwa kulombasha nkalo ya bifuko byabo na abamufubila na kululama kooso munkatshi mwa mwilo waye. T’akutwaa kufuta bantu basha lulamato, bu Boaze, Naomi, na Luuta.

^ par. 7 Anka bu bibatundwile Naomi, kalolo ka Yehowa ta nkemeene penda kwi abatala ke mpa na kwi bafwe. Naomi baadi mufwishe mulume aaye mpa na bana baaye. Luuta nkufwisha namu mulume aaye. Nkya binyi’shi baaba bana balume booso basatu abaadi na muulo ukata mu muwa wabo. Kalolo kooso kabaleesha Naomi na Luuta, nkekadikye kalolo kabaadi bano balume balombeene kuleesha bakashi babo ba kifulo bwa kwibapasukila.

^ par. 11 Abimweneka’shi bantu ba kumpala abaadi na matalwa a kupyana mukashi-kilele, nyi mbakwabo ba munda ba yawa mufwe; su tabepanka, bakwabo balume be pepi babaadi na matalwa a kupyaana.​—Mb. 27:5-11.

^ par. 22 Boaze baadi mupe Luuta bipimino bisamombo bya bushito bushy’abukiibwa. Mu aa mafuku asamombo a mudimo abaadi abealondo efuku dimune dya kwikisha, Sabato. Byabya bipimino bisamombo bibabadi bape Luuta pangi bibaadi abileesha mafuku a mudimo wi bukopo wa Luuta a bu mukashi-kilele abaadi balombeene kumulonda kwi ‘kikiisho’ kiikale mulume amukalwila mu nshaleelo a mu dibaka. Ku lungi lupese, bipimino bisamombo sunga mbyabidi’shi bibaadi biwule, bibaadi bushito bwa nfudiilo bwa’shi Luuta oobesha kutwala.

^ par. 25 Luuta ngumune a ku bakashi babadi bateemune mu Bible mu mulongo wa bankambwa ba Yesu. Ungi Rahabe, baadi nyin’aye na Boaze. (Mat. 1:3, 5, 6, 16) Anka bu Luuta, aye namu’nyi tabaadi mwina Isaleele nya.