Qara amadowa massie

Qullaawu Ayyaani Maati?

Qullaawu Ayyaani Maati?

Qullaawu Maxaafi mayyaanno?

Qullaawu ayyaani Maganu loosisira horoonsiˈranni noo wolqasiiti. (Mikiyaasi 3:8; Luqaasi 1:35) Maganu hedosi wonshate ayyaanasi woy wolqasi baxino bayicho soyanno.—Faarso 104:30; 139:7.

Qullaawu Maxaafi giddo “ayyaana” yine tirroonnihu Ibiraawootu Afii qaali ruahi yaannoho; Giriikete qaali kayinni niyuma yaannoho. Roore anga, tini qaalla Maganu loosisira horoonsiˈranni noo wolqasi woy qullaawa ayyaana kultannote. (Kalaqama 1:2) Ikkirono, Qullaawu Maxaafi tenne qaalla wole coye kulateno horoonsiˈranno:

Kore baalankare mitto assannonsari no: baalunku mannu illera leeltannokkireetinna illete leellanno guma abbitara dandiitannoreeti. Hatteente gede, Maganu ayyaani “bubbete gedeeti; illete dileellannoho, biso diafiˈrinoho, hattono wolqaataamoho.”—Wiiliyaami E. Vayini qixxeessinoha Ekispooziterii Dikishineerii ofi Niwu Testamenti Wordisi.

Qoleno Qullaawu Maxaafi, Maganu ayyaani “angasi” woy ‘qubbesi’ ikkinota kulanno. (Faarso 8:3; 19:1; Luqaasi 11:20; Maatewoosi 12:28 ledo heewisiisi.) Mittu angate ogimma noosi manchi angasinninna qubbesinni loososi loosiˈrannonte gede, Maganu ayyaanisinni konni woroonni noorenna wole duuchare qixxeessino:

Qullaawu ayyaani biso diafiˈrino

Qullaawu Maxaafi, Maganu ayyaani “angasi,” “qubbesi,” woy ‘foolesi’ ikkinota kulanno daafira, qullaawu ayyaani biso diafiˈrino yaate. (Fulo 15: 8, 10) Angate ogimma noosi manchira angasi isi hajajikkinni umisenni diloossanno; hatteente gede, Maganu ayyaani loosannohu isi hajajanno woyite callaati. (Luqaasi 11:13) Qoleno Qullaawu Maxaafi Maganu ayyaana wayi ledo heewisiisanno; hattono ammanatenna egennote ledo xaadise kulanno. Tini baalanti taje, qullaawu ayyaani umisi biso afiˈrinokkita leellishshannote.—Isayaasi 44:3; Soqqamaasinete Looso 6:5; 2 Qorontoosi 6:6.

Qullaawu Maxaafi, Maganu Yihowanna Beettisi Yesuusi Kiristoosi suˈma kulanno; qullaawu ayyaanira suˈmu noota kayinni mitto bayichono dikulanno. (Isayaasi 42:8; Luqaasi 1:31) Ammanasinni kainohunni shinoonni Kiristaanchi Isxifaanoosi maalaletenni gordu ajuuja lai woyite, sase biso ikkikkinni lame biso calla laino. Maganu Qaali togo yaanno: “Isi kayinni Qullaawu Ayyaani woˈmeennasi iima hige lae Maganu ayirrinye lai. Yesuusano Maganoho qiniiteenni uurre nooha afi.” (Soqqamaasinete Looso 7:55) Isxifaanoosi tenne ajuuja laˈˈanno gede assinosihu Maganu loosisira horoonsiˈranni noo ayyaanasiiti woy wolqasiiti.

Qullaawu ayyaani daafira mannu hedannota soˈrote hedo

Soˈrote hedo: Maatewoosi 28:19, 20 yitanno garinni “Qullaawu Ayyaani” Sillaase kifileeti.

Halaale: Maatewoosi 28:19, 20 aana Anna, Beettonna Qullaawa Ayyaana mitteenni qummi assinoonni. Sasenka mitteenni kulloonni daafira mitu mannira kuni Sillaase lawannonsa. Hanni konne qummeeshsha hixamanyite nabbawi. Kuni qummeeshshi, sasunku mitto Maganooti yaanno? Woy sasunku diro, wolqa, silxaanenna hayyo taaloho yaanno? Diyaanno. Kuni qummeeshshi Anna, Beettonna qullaawa ayyaana mitteenni kulannohu wolu qummeeshshi gedeentilla.

Soˈrote hedo: Qullaawu Maxaafi qullaawu ayyaani biso afiˈrinohu assannore assinota kulanno daafira bisu noosi yaate.

Halaale: Qullaawu Maxaafi mito bayicho qullaawu ayyaani biso afiˈrinohu assannore assinota kulannoti garaho; tini kayinni qullaawu ayyaanira bisu noosita buuxissannota diˈˈikkitino. Qullaawu Maxaafi, hayyo, reyonna cubbuno biso afiˈrinohu assannore assitannota kulanno. (Lawishsha 1:20; Roomu Sokka 5: 17,21) Lawishshaho, hayyo “ooso” afidhinota kulloonni; qoleno cubbu soˈrisiisannota, shaannotanna yorranni gede assannota kulloonni.—Maatewoosi 11:19; Luqaasi 7:35; Roomu Sokka 7:8, 11.

Hatteente gede, soqqamaasinchu Yohaannisi Yesuusi coyiˈrinore borreessi woyite, qullaawu ayyaani ‘jawaachishaancho’ ikkinota, hattono coye xawise kulannota, massagannota, coyiˈrannota, macciishshannota, ayirrisannotanna macciishshe adhannota kulino. Yohaannisi konni ‘jawaachishaanchire’ kulate, “iso” woy “isi” yaanni borreessino. (Yohaannisi 16:7-15) Ikkollana isi hatto yiinohu, “jawaachishaancho” (parakiletosi) yine tirroonnihu Giriikete Afii qaali labbaahu koo/tee afiˈrino suˈma ikkino daafiraati; konni daafira, Giriikete Afii jirte garinni, labbaahura horoonsiˈnanniha suˈmu xawisaancho horoonsiˈra hasiissanno. Yohaannisi wole bayicho qullaawa ayyaana kulate horoonsiˈrinohu niyuma yaanno qaali kayinni koo/tee afiˈrinokkiho.—Yohaannisi 14:16, 17.

Soˈrote hedo: Qullaawu ayyaani suˈminni cuuama yaanno qaali qullaawu ayyaani biso afiˈrinota leellishanno.

Halaale: Qullaawu Maxaafi mito woyite wolqa woy silxaane kulate “suˈma” yaanno qaale horoonsiˈranno. (Marro 18:5, 19-22; Asteeri 8:10) Lawishshaho, “higgete suˈminni” yaa rosantinote; hatto yaa kayinni higge mannu gede biso afidhino yaa diˈˈikkino. Mittu manchi qullaawu ayyaani “suˈminni” cuuamino yaa, hakku manchi qullaawu ayyaani wolqanna kuni ayyaani Maganu hedo woˈmitanno gede assannota huwatino yaate.—Maatewoosi 28:19.

Soˈrote hedo: Yesuusi soqqamaasinenna wole rosaanosi qullaawu ayyaani biso afiˈrinota ammantanno.

Halaale: Qullaawu Maxaafi hatto diyaanno; qoleno tennera taje ikkitanno xagge dino. Insayikilopiidiya Biritaanika togo yaanno: “Qullaawu Ayyaani umosi dandiinoha maganimmate akata afiˈrino yaanno rosi dayinohu . . . 381 M.D. songitinote Qosxinxiniyu Songo gedensaanniiti.” Kuni ikkinohu Yesuusihu jeefote soqqamaasinchi reyihunni 250 saˈˈanno diri gedensaanniiti.