Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Kiiro 1 2017

 AMMANATENNI INSA LABBE | HEENOOKI

“Magano Hagiirsiisino”

“Magano Hagiirsiisino”

HEENOOKI lowo diro heeˈrino. Heeˈrino diri 365 meddi yaanno; kageeshshi diro heeˈrino yee heda ninkera qarrissannota ikkitara dandiitanno; isi xaa manni heeˈranno dirinni shoole ero sae heeˈrino yaate! Ikkollana hakkawaro mannu heeˈranno diro hendiro isi geercho diˈˈikkino. Hatte yannara, yaano 5,000 saˈˈanno diri albaanni, mannu xaahunni roore diro heeˈranno. Heenooki ilami yannara umi manchi Addaamira 600 diro saˈˈannosi; hakkunni gedensaanni Addaami 300 diro heeˈrino. Addaami sirchi giddo mitu isinni hakkiinni saino diro heedhino. Konni daafira Heenooki 365 dirihu noo yannara jawaata manchooti yaa dandiinanni; isi hakkawote albillitte lowo diro heeˈreemmo yee hexxa dandaanno. Kayinni isi hakkunni gedensaanni lowo diro diheeˈrino.

Heenookira lubbo mulira abbannori iillisikki digatino. Hanni isi, muli yannara Maganu sokka kulinonsa manni ikke hanqino gara hedanni insa xooqanna leellohe. Hakku manni baasa aaraawino. Qoleno iso tiyyire giwino. Heenooki kulinonsa sokka mishino; hattono iso insawa soyino Magano giwino. Magano Yihowa assite affannori nookkiha ikkirono, soqqamaanchosi Heenooki kayinni gawajjitara mixidhino! Heenooki layinkita maatesi ledo xaadannokkiha lawinosiha ikkara dandaanno. Isi minaamasinna seennu oososi woy beettisi Matusaali daafira woy beettisi beetti Laamehi daafira yaadinokka? (Kalaqama 5:21-23, 25) Xaate isiri kaino yaateni?

Qullaawu Maxaafi giddo Heenooki daafira lowore dikulloonni. Isire kulannohu sasu qummeeshshi calla no. (Kalaqama 5:21-24; Ibiraawoota 11:5; Yihuda 14, 15) Ikkirono, tini qummeeshshuwa kuni manchi jawaata ammana noosiha ikkinota huwanteemmo gede kaaˈlitannonke. Mine kalaqiˈrootto? Gara ikkinore assa qarra ikkitinohe yanna no? Hatto ikkiro, Heenooki ammananni lowore rosa dandaatto.

‘HEENOOKI MAGANU LEDO QAAFANNI HEEˈRINO’

Heenooki ilami yannara mannu ooso bunshete doogo hadhanni no. Addaaminni hananfe kiirriro hatti lamalki ilamaati. Hatte yannara mannu ooso Addaaminna Heewani alba afidhe kaˈe huˈnitino guuntewiinni dixeertidhino. Hakkawaro mannu lowo diro heeˈrannohu iseraati. Ikkollana hatti mannu amanyootunninna ayyaanaamittetenni maaeele no yannaati. Hatte yannara finqille batidhino. Tini finqille layinki ilama ikkinohu Qaaeeli rodoosi Abeeli shii yannara hanaffinote. Qaaeeli sirchi giddo mittu isinni naaxxaleessa ikkinohura, Qaaeelinni roore finqilanna rabbisiˈra hasiˈrannoha ikkino! Sayikki ilama yannara bunshe roore batidhino. Hatte yannara mannu Yihowa suˈma gana hanafino; ikkirono, Maganu suˈma ganannohu iso guwisiˈrate yee diˈˈikkino. Hakko manni qullaawa Maganu suˈma celleeqatannoha woy ayirrinyu xeino garinni ganannoha ikkinoti dihuluullissannote.—Kalaqama 4:8, 23-26.

Hatti battete ammaˈno Heenooki dirono batidhukki digattino. Heenooki lophanni haˈriti mitte doodha hasiissinosi. Isi hatte yanna manni ikkannota ikkannonso, iimanna uulla kalaqinoha halaalaancho Magano Yihowa hasiˈranno? Isi Abeeli yinanni manchire macciishshe dhagge assiˈrikki digatino; Abeeli Yihowa hagiirsiisanno garinni magansiˈrino daafira shinoonnisi. Heenooki Abeeli lawishsha harunsate murciˈrino. Kalaqama 5:22, ‘Heenooki Maganu ledo qaafanni heeˈrino’ yitanno. Tini dhaggete yaatto maganiweelu manni  woˈminote hattenne alamera Magano waajjannohu Heenooki ikkinota leellishshanno. Qullaawu Maxaafi konni garinni xawisannohu umi manchi isooti.

Qullaawu Maxaafi hakko qummeeshshinkura, Heenooki Matusaala ili gedensaannino Maganu ledo qaafa agurinokkita kulanno. Konni daafira Heenooki 65 dirihu heeˈre mine kalaqiˈrino yaate. Isira Qullaawu Maxaafi giddo suˈmase kulloonnikki minaamanna kiironsa kulloonnikkiri ‘labballunna seennu’ ooso noosi. Mittu mine kalaqiˈrino manchi Maganu ledo qaafa hasiˈriro, maatesi Maganu hasiˈranno garinni towaata hasiissannosi. Heenooki Yihowa isi, minaamasira ammanamenna ise ledo quraanyame heeˈrara hasiˈrannota huwatino. (Kalaqama 2:24) Heenooki oososira Yihowa daafira rosiisate dandaamisire baala assinoti dihuluullissannote. Tenne assasi maaho kaaˈlitusiyya?

Maganu Qaali tenne daafira lowore xawise dikulanno. Qullaawu Maxaafi Heenooki beetti Matusaali ammanare kulannori dino; Qullaawa Borro giddo kulloonni manni baalunkunni roore diro heeˈrinohu Matusaalaati; isi Baote Wayi dayi diri geeshsha lubbote no. Matusaali Laamehi yinanniha labbaa beetto ilino. Laamehi ahaahisi Heenooki ledo xibbe saˈˈanno diro heeˈrino. Laamehi lophe kaajjado ammana noosiha ikkino. Isi Yihowa ayyaaninni beettisi Nohi daafira masaalo coyiˈrino; tini masaalo Baote Wayi gedensaanni woˈmitino. Nohino awurisi Heenooki gede, yannasira noo manniwiinni baxxe Maganu ledo qaafinota kulloonni. Nohi Heenooki ledo heeˈre diegennino. Ikkirono Heenooki oososira muxxe coye ragisiisino. Nohi Heenooki daafira afinohu, annisi Laamehiwiinni, woy ahaahisi Matusaaliwiinni woy Heenooki anni Yaarediwiinni ikkara dandaanno; Yaaredi reyinohu Nohira 366 diro ikke heeˈreennasiiti.—Kalaqama 5:25-29; 6:9; 9:1.

Hanni Heenookinna Addaami mereero noo badooshshe hedi. Addaami guuta mancho ikkirono, Yihowa baddale sirchisira finqillenna shetto ragisiisino. Heenooki kayinni guuntete xeˈne noosiha ikkirono, Maganu ledo qaafanni heeˈrino, hattono sirchisira ammana ragisiisino. Addaami reyinohu Heenookira 308 diro ikke heeˈreennasiiti. Addaami maate, umosi roorsiˈranno anninsa reyi yannara dadillitinokka? Dadillitinoronna teˈee dianfoommo. Ikkihano ikkiro, Heenooki “Maganu ledo qaafanni heeˈrino.”—Kalaqama 5:24.

Mine kalaqiˈroottoha ikkiro, hanni Heenooki ammananni maa rosattoro hedi. Maatekkira maalaamittete coye shiqisha hasiissannoheha ikkirono, ayyaanaamittete hasiisannonsare shiqisha kayinni roore hasiissannote. (1 Ximootewoosi 5:8) Tenne hasattonsa coyiˈratto coyinni calla ikkikkinni assootikkinnino wonsha hasiissannohe. Atino Heenooki gede, Maganu Qaalisi giddo worino biddishshasi harunsite Isi ledo qaafattoha ikkiro, maatekkira muxxe coye ragisiisatto; yaano insara dancha lawishsha ikkatto.

HEENOOKI MASAALO “COYIˈRINO”

Ammanamino manchi Heenooki hattenne ammana nookki manni woˈmino alamera heeˈre callatinoha ikkara dandaanno. Kayinni Maganisi Yihowa qaaginosiyya? Ee qaaginosi. Yihowa mitto barra konne ammanamino soqqamaanchosi hasaawisino. Maganu Heenookira hatte yannara noo mannira duduwanno sokka kulinosi. Konnira, Maganu Heenooki masaalaancho assinosi; Qullaawu Maxaafi giddo sokkansa kulloonni masaalaano giddo umihu Heenookiiti.  Tenne afa dandiinoommohu Yesuusi rodii Yihuda lowo diri gedensaanni, Heenooki coyiˈrino masaalo Maganu ayyaaninni borreessino daafiraati. *

Heenooki mayyee masaalino? Togo yiino: “Kune Mootichu kumu kumi sokkaasine ledo daanno. Hakkore Magano magansidhannokkire, assitino bunshenni qorichishannonsa; haxawarrootahonna cubbaataamma baalaho, assitanno bunshe baalatenna Maganu aana coyidhanno saora yoo yaannonsa.” (Yihuda 14, 15) Heenooki kuni coyi woˈmannota horo huluullaminokki daafira, Maganu masaalotenni kulloonnire wonshe kainohu gede asse hedino. Kuni masaalaanchi coyiˈrino masaalo huluullammannikkita ikkitinohura, woˈmite kaˈinohu gede assine coyiˈra dandiinanni!—Isayaasi 46:10.

Heenooki baarigaarre woˈmitino alamera Maganu sokka waajjikkinni duduwino

Hanni Heenooki tenne sokka duduwi wote ikkinore hedate woˈnaali. Isi tenne sokka mannu baalunkura duduwinoha ikkara dandaanno. Heenooki kulino sokka kaajjadote; hakku manninna assootinsa busha ikkinota xawisate, ‘Magano magansidhannokkire, haxawarroota, cubbaataammanna Maganu aana sao coyidhannore’ yitanno yaatto horoonsiˈrino. Tenne masaalora, mannu ooso Edenete kaashshu basenni fushshine hunni yannanni kayisse noo alame gudisidhe maaeela ikkitinota kulle qorowisiinsoonni. Yihowa wolqaataamma ikkitinote “kumu kumi sokkaasine ledo” yoo yaate daanno yannara hattenne alame feye hunanno. Heenooki callichisi hakkonne Maganu uyino qorowishsha waajjikkinni kulino! Miteekke wedellichu Laamehi ahaahisi waajjikkinni tenne sokka duduwanna lae dhagge assiˈrinoha ikkara dandaanno. Dhagge assiˈrasi garankolla.

Heenooki ammana ninkeneeto ‘Tenne alame Maganu laˈˈanno garinni laeemmo?’ yine xaˈmineemmo gede assitankera dandiitanno. Heenooki waajjikkinni duduwinoti yoote sokka yannankerano loossannote; tenne sokka Heenooki diro noo alamera dudumbinte gede yannankera noo alamerano dudumbanni. Heenooki qorowisiisino qorowishshi garinni, Yihowa Nohi diro hattenne maganiweelo alame Baote Wayinni hunino. Hatti bao, albillitte Maganu abbannote bayira baora lawishsha ikkitannote. (Maatewoosi 24:38, 39; 2 Pheexiroosi 2:4-6) Hakkawarinte gede xaa yannarano Maganu qullaawa sokkaanosi ledo, tenne maganiweelo alamera keeraancho yoo yaate feeffate agare no. Ninke baalunku Heenooki qorowisiisino qorowishsha wodanaho wodhanna wolu mannirano kula hasiissannonke. Togo assineemmo wote maatenkenna jaallanke gibbankera dandiitanno. Mito wote callantammora dandiineemmo. Ikkollana, Yihowa Heenooki tuge agurinosikkinte gede, xaa yannara noota ammanantino soqqamaanosino tuge diaguranno!

REYO IILLITANNOSIKKI GEDE WOLEWA MASSINOONNI

Heenooki heeshsho gumulantinohu hiittoonniiti? Heenooki reyino gari heeshshosinni roore dahaawinohonna dhagge ikkannoho. Kalaqamu maxaafi haranse, “Heenooki Maganu ledo qaafanni heeˈrino; Maganu haaˈrinosi daafira dianfoonnisi” yaanno. (Kalaqama 5:24) Maganu Heenooki haaˈrinohu ma garinniiti? Mite Qullaawu Maxaafi tiro Ibiraawoota 11:5 aana noo hedo, Maganu Heenooki gordo haaˈrinohu gede assite tirtino. Kayinni kuni ikkannokki coyeeti. Qullaawu Maxaafi umo reyotenni kae iimira haˈrinohu Yesuusi Kiristoosi ikkinota kulanno.—Yohaannisi 3:13.

Wole Qullaawu Maxaafi tiro kayinni Ibiraawoota 11:5 aana noo hedo, Heenooki reyo iillitannosikki gede wolewa massinoonni yitanno. Hatto yaa mayyaate? Yihowa, Heenooki mannu shetise shaannosita hoolate sununni asse heeshshosi haaˈre hoole reyanno gede assikki digatino. Hakkuyira albaanni kayinni  Heenooki “Magano hagiirsiisinota farciˈnoonni.” Hiittoonni? Heenooki reyara albaanni Maganu ajuuja laˈˈanno gede assinosiha ikkara dandaanno; tini ajuuja gannate ikkitino uulla leellishshannota ikkitara dandiitanno. Heenooki Magano hagiirsiisinota leellishshannota tenne ajuuja laino widoonni reyote goxicho goxino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Heenookinna wolu ammanamino labballinna meentire coyiˈranni, “Kuri baalu ammaˈnite heedhe reyitino” yiino. (Ibiraawoota 11:13) Heenooki reyi gedensaanni baarigaarrasi reeshshasi hassinoha ikkara dandaanno; kayinni reeshshisi hiikka higiro “dianfoonni”; Yihowa insa Heenooki reeshsha batteessitannokkinna kaphu ammaˈno halashshate horoonsidhannokki gede haare hoolinoha ikkara dandaanno. *

Tenne Qullaawa Borronni huwantoommo hedo wodanaho wodhine, hanni Heenooki reyino gara hedate woˈnaallo. Isi miteekke konni garinni reyinoha ikkara dandaanno: Isi xooqanni keeshshino daafira baasa daafurino. Baarigaarrasi yoote sokka duduwinotera lowo geeshsha giirante shorritanni noosi. Heenooki xooqanni heeˈre maaxamannowa afiˈre shiima geeshsha hakkiicho fooliishshiˈri; kayinni isi hakko lowo yanna keeshsha dandaannokkita afino. Lowo geeshsha waajjishshanno reyo gambisse daggino. Fooliishshiˈrinowa heeˈre Maganosi huucciˈri. Hakkiinni giddiidi salaame afiˈre harshammi yii. Hakkiinni lowo geeshsha xabbe leeltanno ajuuja laino daafira, isi umisi hakko nooha lawisi.

Yihowa Heenooki wolewa massinohu waajjishshanno reyo shiqqe dagge noosi yannara ikkikki digatino

Hanni Heenooki ajuujatenni lainore hedate woˈnaali; hatti laino alame isi afino alamenni lowo geeshsha baxxitinote. Hatti alame Edenete kaashshu base gede biifado ikkite leeltinosi; kayinni hakkiicho mannu eannota hooltanno kirubeele dino. Hakkiicho ordu fayyimma afiˈrinohunna jawaatu aju manni woˈmino. Mereeronsa salaame woˈmitino. Heenooki afino baarigaarrenna ammaˈnotenni kainohunni iillanno darti hakkiicho dino. Heenooki Yihowa agarannosita, baxannositanna assinorinni hagiidhinota buuxino. Heenooki isi heeˈra hasiissannosihu togoo bayicho ikkinota huwatino; qoleno albillitte togoo bayicho heeˈranno. Heenooki roore giddiidi salaame afiˈranni haˈriti ille xinbiiˈli, hakkiinni haaqee nookki goxicho goxi, yaano reyi.

Xaa geeshsha isi reyote goxicho goxe nooha ikkirono, Maganu Yihowa taalle nookkite qaagate dandoosinni qaagannosi! Yesuusi qaale einonte gede, Maganu qaagannonsari baalunku Kiristoosi huuro macciishshite waammate giddonni fultanno yanna dagganno; hatte yannara illensa faˈnanteenna biifadonna salaame woˈmitino alame laˈanno.—Yohaannisi 5:28, 29.

Hattenne alamera heeˈra hasiˈratto? Hanni Heenookinni xaandeemmo wote hagiidhineemmo gara hedi. Isi kulannonketa dhagge ikkitanno coyibba hedi! Isi reyino gara hendoommo hedo addahoronna teˈee kulankera dandaanno. Kayinni xa isi lawishshinni rosa hasiissannonke coyi no. Phaawuloosi Heenookire coyiˈri gedensaanni togo yiino: “Ammana nookkiha Magano hagiirsiinsara didandiinanni.” (Ibiraawoota 11:6) Ikkina tini Heenookita kaajjado ammana harunsineemmo gede diassitannonke?

^ GUFO 14 Mite Qullaawu Maxaafi fullahaano Yihuda tenne borreessinohu Heenooki Maxaafa yinanni borro aaninniiti yite ammantanno; ikkollana kuni maxaafi kulannori adda ikkasi buuxisannori dino; qoleno konni maxaafi buicho dianfoonni; kuni qalote maxaafaati ikkinnina borreessinohu Heenookiiti yaa kaphoho. Kuni maxaafi Heenooki coyiˈrino masaalo kulannoha ikkirono, tenne masaalo haaˈnoonnihu hundi buichonni ikkara dandaanno; tini buicho borro woy afuunni kullanna daggino yaatto ikkitara dandiitanno. Yihudano Heenooki masaalo borreessinohu hattoota hundi buicho horoonsiˈre, woy Heenooki heeˈrino heeshsho iima heeˈre lainohu Yesuusi kuleennasi ikkara dandaanno.

^ GUFO 20 Hatteente gede, Yihowa mannu Musenna Yesuusi reeshsha doogimale horoonsiˈrannokki gede haare hoolikki digatino.—Marro 34:5, 6; Luqaasi 24:3-6 ; Yihuda 9.