Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Sadaasa 2015

Yihowa Soqqamaanosi Hasaawisanno Maganooti

Yihowa Soqqamaanosi Hasaawisanno Maganooti

“Macciishshi ballo, ani coyiˈreemmona.”—IYO. 42:4.

FAARSO: 113, 114

1-3. (a) Maganu coyiˈranno afiinna hasaawate dandoosi mannu dandoo roortannota mayinni anfeemmo? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

HEGERE Magani heeshshonna hagiirresi woleho beeha hasiˈrino daafira hedate dandoo noonsa kalaqama kalaqino. (Far. 36:9; 1 Xim. 1:11) Hawaariya Yohaannisi, Maganu umo kalaqinohu “Qaaleho” yaamamannotanna ‘Maganu kalaqo baalantera umiha’ ikkinota coyiˈrino. (Yoh. 1:1; Aju. 3:14) Maganu Yihowa hedosi bayiru Beettisira kulanno. (Yoh. 1:14, 17; Qol. 1:15) Hawaariya Phaawuloosi ‘sokkaanote afii’ daafira coyiˈrino; kuni iima coyiˈnanni afii mannu coyiˈranno afiinni roorannoho.—1 Qor. 13:1.

2 Yihowa kalaqosi ikkitinote lowo biliyoone ikkitanno sokkaanonna manni daafira seekke afino. Kiirre tunqannikki manni addi addi afiinni mitte yannara iso huucciˈranno. Isi tenne baalanta huuccatto macciishshanni heeˈrenni hatte yannankura sokkaanote hedosi kulanno, hattono biddishsha aannonsa. Konne assannohu hedosi, coyiˈranno afiinna hasaawate dandoosi mannunnita lowo geeshsha roortanno daafiraati. (Isayyaasi 55:8, 9 nabbawi. *) Hakko daafira, Yihowa mannu ooso hasaawisanno wote insa hedosi huwattanno gede dandoonsa garinni shotise kulannonsa.

 3 Kawiinni aanchine, gawalo nookki hayyo noosi Magani hundinni kayise mannisi ledo hasaawate assinore laˈneemmo. Qoleno, isi mannu ooso ledo hasaawanno doogo yannatenna ikkitote garinni soorranno gara huwanteemmo.

MANNAHO AAMAMINOHA MAGANU QAALE

4. (a) Yihowa Musera, Saamueeliranna Daawitira hedosi kulate horoonsiˈrino qaali hiikkoonneeti? (b) Qullaawu Maxaafi mayi daafira kulanno?

4 Yihowa Edenete kaashshu basera Addaami hasaawisinohu mannu coyiˈranno afiinniiti. Maganu konne assinohu hundihu Ibirayisxete afiinni ikkikki digatino. Yannate gedensaanni, Maganu Ibirayisxete afoo coyiˈranno mannira lawishshaho Musera, Saamueeliranna Daawitira hedosi kulinonsa; kuri Qullaawu Maxaafi borreessaano, Maganu hedo uminsa qaalinninna borrote ortinni borreessitino. Insa Maganu xaaddote coyiˈranna borreessitinoreno agurranna, isira mannisi ledo noosi xaadooshshire lawishshaho, mannisi ammananna baxilli daafira kultino; qoleno, mannisi soˈrinonna ammanaminokki yanna noota borreessitino. Kuri baalunkuri borreessaminohu ninkera kaaˈlanno gedeeti.—Rom. 15:4.

5. Yihowa mannisi Ibirayisxete afoo calla horoonsiˈranno gede assinoni? Xawisi.

5 Ikkollana, Maganu ayewoteno manna hasaawisinohu Ibirayisxete afiinni calla diˈˈikkino. Baabiloonete qafado gedensaanni, mitu mitu Maganu manni barru baala coyiˈrannohu Aramayikete afiinniiti. Masaalaano Daanieelinna Ermiyaasi hattono kakkalaanchu Izira Qullaawu Maxaafi maxaaffansaha gama gafa Aramayikete afiinni borreessitanno gede Yihowa ayyaanasi uyinonsa; isi konne assinohu albillitte ikkannore hede ikkara dandaanno. *

6. Maganu Qaali Ibirayisxete afoono agurranna wolu afiinni qixxaawinohu hiittoonniiti?

6 Bayiru Iskindiri rooriidita hundi alame horre amadita, Koyine yinannihu Girikete afii alamete doyichora coyiˈnanni afoo ikki. Hakkiinni batinyu Yihudooti hakkonne afoo coyiˈra hanaffu; tini qolte Ibirayisxete Afiita Qullaawa Borro Girikete afiira qolle tirranni gede assitino. Hattenne tiro Septujente yine suˈminoonni; tenne tiro 72 manni qixxeessino yine hendanni. Umiti Qullaawu Maxaafi tiro tenneeti; qoleno lowore kaaˈlitino tiro giddo mitte iseeti. * Batinyu manni qixxeessino tiro ikkitino daafira, borreessantino gari mitto diˈˈikkino. Ikkirono, Girikete afoo coyidhanno Yihudootinna hundi Kiristaani Septujente Maganu Qaale ikkitinota ammantanno.

7. Yesuusi rosaanosi rosiisate hiikkonne afoo horoonsiˈrikki digatino?

7 Bayiru Maganu Beetti uullara dayi yannara, coyiˈrannohunna rosiisannohu Ibirayisxete afiinni ikkikki digatino. (Yoh. 19:20; 20:16; Looso 26:14) Umi xibbi diro coyiˈnannihu Ibirayisxete afii mito geeshsha Aramayikete afii ledo karsiisamikki digatino; hakko daafira Yesuusi mite Aramayikete qaalla horoonsiˈrinoha ikkara dandaanno. Ikkollana, isi hunda Musenna masaalaano Qullaawa Borro borreessate horoonsidhinoha Ibirayisxete afoono coyiˈranno; lamalate kiiro mukuraabete hatte maxaaffa nabbambanni. (Luq. 4:17-19; 24:44, 45; Looso 15:21) Hakkiinni saeno, hakkawaro Isiraeelete gobbara Giriketenna Laatinete afoono coyiˈnanni. Qullaawa Borro Yesuusi konne lamenka afoo coyiˈrinoronna teˈee badde dikultanno.

8, 9. Kiristinnu ammaˈno halaˈlitanni hadhuta, Girikete afii Maganu manni mereero coyiˈnanniha qara afoo ikkinohu mayiraati? Tini Yihowa daafira maa rosiissannonke?

8 Umiri Yesuusi harunsaano, Ibirayisxete afoo coyidhannoreeti; isi reyihu gedensaanni kayinni rosaanosi wole afoo coyidhanno. (Hawaariyaatete Looso 6:1 nabbawi. *) Kiristinnu ammaˈno halaˈlitanni hadhuta, Kiristaanu roore anga  coyiˈrannohu Girikete afoo ikkino. Isinni Yesuusi rosiisinorenna assinore kultannoti Maatewoosi, Marqoosi, Luqaasinna Yohaannisi Wongeeluwa ayyaanunni borreessante duuchawa iillitinohu Girikete afiinniiti. Hakko daafira, batinye rosaano coyidhannohu Ibirayisxe ikkikkinni Girikete afooti. * Hawaariya Phaawuloosi borreessino sokkanna wole qullaawu ayyaaninni borreessantino maxaaffa borreessantinohu Girikete afiinniiti.

9 Girikete Afiita Qullaawa Borro borreessituri, Ibirayisxete Afiita Qullaawa Borro qummeeshshuwa qummi assitanno yannara, konne assitannohu Septujentete giddonni ikkinota wodanchi. Hatte qummeeshshuwa giddo mite Ibirayisxete borro aana nootenni shiima geeshsha baxxitanno; xaa yannara tini qummeeshshuwa ayyaanunni borreessantinote Qullaawa Borro kifileeti. Konni garinni, guuntete xeˈne noonsa manni qixxeessino tironni haaˈnoonni qummeeshshuwa ayyaanunni borreessaminohu Maganu Qaali wido ikkitino; Maganu qole mitto bude woy afoo woluwiinni roorse dilaˈˈanno.—Hawaariyaatete Looso 10:34 nabbawi. *

10. Yihowa manna hasaawisino doogonni maa ronseemmo?

10 Kageeshsha laˈnummohu Maganu mannu ooso hasaawisanno gari, Yihowa hedosi kulanno doogo yannate woy ikkitote garinni soorrannota rosiisannonke. Iso woy alaamasi afate mitto baxxino afoo rosse yee diqarrissanno. (Zekkaariyaasi 8:23; * Ajuuja 7:9, 10 nabbawi. *) Yihowa Qullaawu Maxaafi ayyaanunni borreessamanno gede assino; ikkirono, borreessaano hedosi uminsa qaalinni borreessitara fajjino.

MAGANU SOKKASI AGARANTE KEESHSHITANNO GEDE ASSINO

11. Mannu coyiˈranno afii babbaxxinoha ikkasi Maganu hedosi mannu oosora kulannota hooltinokkihu mayiraati?

11 Mannu coyiˈranno afii babbaxxinoha ikkasi woy Qullaawu Maxaafi tiro mereero noohu shiimu badooshshi Maganu mannaho hedosi kulannota hoolinoni? Dihoolino. Lawishshaho, Yesuusi coyiˈrinohu hundi afii qaalla giddo Qullaawu Maxaafi giddo nooti boode calla ikkitinota wodancha dandiineemmo. (Mat. 27:46; Marq. 5:41; 7:34; 14:36) Yihowa Yesuusi sokka Girikete afiinni, gedensoonni qolte wolu addi addi afiinni borreessantanno gede assino. Gedensaannino, Yihudootunna Kiristaanu Qullaawa Borro duucha higge galchitino daafira Maganu sokka baˈukki keeshshitino. Hakkiinnino hattee borro wolu batinyu afiira qolle tirroonni. Shoolki/ontikki sanira M.D. heeˈrinohu  Jooni Kirayisostemi, isi waro Yesuusi roso Sooriyu, Gibitsete, Hindete, Faarsi, Itophiyunna wolu kiirre tunqannikki afiira qolle tirroonnita coyiˈrino.

12. Qullaawa Maxaafa hunate maa assinoonni?

12 Maganu Qaali batinyu afiinni qixxaawasi, Qullaawa Maxaafa hunate hasiˈranno manni irraawanno gede assitino; lawishshaho, 303 M.D. Roomu Nugusi Dayikilishiyani Qullaawa Borro baalanta giirranni gede hajajino. Mannu Maganu Qaalenna konne Qaale tirtannore hattono mannaho iillishshannore hunate duucha hige sharramanni keeshshino. Tonaa leekki sanira, Wiiliyaami Tindeli Qullaawa Maxaafa Ibirayisxetenna Girikete afiinni Ingilizete afiira qole tira hanafino; konnira, lowo egenno noosiha mitto mancho togo yiino: “Maganu diroˈya seedisiero, kado amade hawuuranno beetti shiimu diri giddo ate roore Qullaawa Borro afanno gede asseemmo.” Tindeli tirote loososi umo fushshatenna attamate Ingilizete gobbanni fule Awuroppa xooqino. Hakkawaro ammaˈnote murrooti Qullaawa Maxaafa faajjete giirte gudate zamachunni hassanni nooha ikkirono, isiti Qullaawu Maxaafi tiro duuchu mannira iillitino. Yannate gedensaanni, Tindeli mittu manchi sayise hireenna sunte giirre shinoonniha ikkirono Qullaawu Maxaafi tirosi kayinni dibaˈino. Isi qixxeessino tiro, lowo geeshsha halaˈlitinota Kingi Jemisi yinanni tiro qixxeessate baasa kaaˈlitino.—2 Ximootewosi 2:9 nabbawi. *

13. Angatenni borreessinoonnita hundi borro xiinxalla maa buunxanni gede assitino?

13 Xa nooti mite hunditi Qullaawu Maxaafi tiro mite soˈronna badooshshe afidhinoti dikaandannite. Ikkollana, Qullaawu Maxaafi fullahaano lowo kume ikkitannota tattaˈino woraqatta, angatenni galchinoonni borronna hundi tiro taashshitanni seekkite xiinxallitino. Tini xiinxallo Qullaawu Maxaafi amado roore anga gara ikkase buuxissino. Mite qummeeshshuwa aana noohu hili badooshshi Qullaawu Maxaafi sokka soorrannoha diˈˈikkino. Angatenni borreessinoonnite hundi borro aana assinoonni xiinxallo, suwashshu wodani noonsari Qullaawu Maxaafi rosaano xa angansa noohu ayyaanunni borreessaminoha Yihowa Qaale ikkinota ammananno gede assitannonsa.—Isa. 40:8.

14. Qullaawu Maxaafi sokka mageeshshi geeshsha halaˈlitino?

14 Diinna Maganu Qaale hunate baasa gaarantinoha ikkirono, Yihowa Qaalisi hundinni kayise wole baalante maxaaffanni roore addi addi afiinni tiramanno gede assino. Batinyu manni Magano hakkeeshshi geeshsha woy horonta ammanannokki yannara nafa, wole baalante maxaaffanni roore hiramannohu Qullaawa Maxaafaati; yannankera Qullaawu Maxaafi woˈmu woy gamu 2,800 saˈˈanno afiinni qixxaawino. Qullaawu Maxaafi geeshsha alame woˈma tuqinohu wolu mittu maxaafino dino. Mite Qullaawu Maxaafi tiro wolete geeshsha xabbe leeltannota woy gara ikka hooggara dandiitanno. Ikkirono, hundi tiro woˈmanti Qullaawu Maxaafita gatotenna hexxote sokka huwantanni gede kaaˈlitanno yaa dandiinanni.

 HAARO QULLAAWU MAXAAFI TIRO HASIISSINO

15. (a) Yannankera addi addi afoo coyiˈra kalaqqanno qarra tirate ma assinoonni? (b) Ingilizete afii ayyaanaamittete sagale qixxeessate malino qaale ikkinohu hiittoonniiti?

15 Sai sani hanafora jawaata Qullaawu Maxaafi rosaano amaddinoti shiima gaamo ‘ammanaminohanna wodanaamo borojjicho’ ikkite shoomantino; hakkawaro kuni “borojjichi” roore anga Maganu manni ledo xaadannohu Ingilizete afiinniiti. (Mat. 24:45) Kuni “borojjichi” ayyaanaamittete sagale wolu batinyu afiinni shiqishate lowore assino; xaa yannara tini sagale 700 saˈˈanno afiinni shiqqanni no. Umi xibbi diro Koyine yinannihu Girikete afii gede, Ingilizete afii daddalohonna rosoho duuchawa horoonsiˈnanni daafira tirote loosinkera xinta ikke keeshshino.

16, 17. (a) Maganu manni mayi hasiisannota huwatino? (b) Tini hasatto woˈmitinohu hiittoonniiti? (c) Roduu Noori 1950nni Haaro Alame Tiro lainohunni maa halchannota coyiˈrino?

16 Ayyaanaamittete sagalera xinta ikkinohu Qullaawa Maxaafaati. Lemiikki sani mereerira, rooru manni horoonsiˈrannoti Ingilizete afiiti Qullaawu Maxaafi tiro 1611nni fultinote Kingi Jemisi Verzhini yinanni tirooti. Ikkollana, tini tiro borreessantino qaalla mannu horoonsiˈra agurinote. Qoleno, hunditi angatenni borreessinoonniti Qullaawu Maxaafi borro Maganu suˈma lowo kume ikkanno bayicho amaddinoha ikkirono, tenne tirora kayinni kuni suˈmi shiima basera calla no. Hakkiinni saeno, hatti tiro mite soˈronna angatenni borreessinoonnite hundi borrora nookki qummeeshshuwa amaddino. Ingilizete afiinni qixxaabbinoti wole tirono hattonni biddi assinannire afidhino.

17 Hundi borrora noo hedo soorritukki yannanke manni horoonsiˈranno qaalinni xawissannoti Qullaawu Maxaafi tiro hasiissino. Konnira, Haaro Alame Qullaawu Maxaafi Tiro Komite kalanqoonni; konni garinni 1950 kayise 1960 geeshsha noohu tonnu diri giddo tini komite lee xiraazenni Qullaawu Maxaafi tiro qixxeessitino. Roduu N. H. Noori Woxawaajje 2, 1950nni umi xiraaze fultinota jawu gambooshshiwa egensiisi yannara togo yiino: “Xawinonke halaali ledo sumuu yitannoti, hattono xaa yannara mannu horoonsiˈranno qaalinni qixxaabbinota ikkite, wole halaaleno lende buunxeemmo gede hundi borrora noo hedo soorritukki sayissannoti Qullaawu Maxaafi tiro albinni roore hasiissino; qoleno, hunditi Kiristoosi rosaano borro hakkawaro noohura rosinokkihura taru mannira huwatate qarrissannokkinte gede yannankera noo mannino huwata dandaanno tiro hasiissino.” Roduu Noori, hatti tiro lowo miliyoone ikkanno manna ayyaanaamittetenni kaaˈlitara halchannota coyiˈrino.

18. Qullaawa Maxaafa tirate loosi rahanno gede kaaˈlinori maati?

18 Girikete Afiite Qullaawa Borroti Haaro Alame Tiro 1963nni wolu lewu afiinni yaano Dachi, Faransayete, Jarmanete, Ixaaliyu, Porchugaaletenna Ispeenete afiinni qixxaabbe fultu yannara hatti halchosi woˈmitino. Yihowa Farciˈraasinehu Aliidi Bisi 1989nni Qullaawa Maxaafa tirate looso qineessate qara biirora mitte loosu kifile qixxeessino. Hakkiinni 2005nni, Agarooshshu Shae tirtanno gaamo Qullaawa Maxaafano tirtanno gede fajjinoonni. Konni garinni, xaa yannara Haaro Alame Tiro woˈma woy gama 130 saˈˈanno afiinni qixxaabbino.

19. Lamu kuminna tonaa sasunni ikkinohu hambannikki coyi maati? Aananno birxichira maa ronseemmo?

19 Yanna saˈanni hadhuta, Ingilizete afii soorramanni haˈrino daafira konni afiita Haaro Alame Tiro haaroonsa hasiissino. Birra 5 nna 6, 2013nni Qidaamenna Sambata 31 gobbara noohu 1,413,676 manni, Wochi Tawori Bayibili Endi Tirakti Sosayitii Ovi Pensiliveeniya qixxeessinohu 129kihu diru gambooshshira gamba yiino woy wole doogonni xaadino. Hakkawote, Aliidi Bisi miila ikkino rodii haaroonsine qixxeessinoonnita Haaro Alame Tiro Ingilizete afiinni fultinota kulita baalunku baasa hagiidhitino. Soqqamaano Qullaawa Maxaafa mannaho beekku yannara batinyu roduuwi hagiidhe wiˈlino. Hattee haaroonsine qixxeessinoonni tironni qummeeshshuwa nabbambita, gamba yiino manni Maganu Qaali albinni roore huwatate shota ikkinota wodanchino. Aananno birxichira, tenne Qullaawu Maxaafi tiro daafira halashshine ronseemmo; qoleno wolu afiira qolle tirranni heeˈnoonni gara laˈneemmo.

^ GUFO 2 Isayyaasi 55:8, 9: “‘Hedoˈya kiˈne hedo gede diˈˈikkitino; doogoˈyano doogoˈne gede diˈˈikkitino’ yaanno Yihowa. ‘Gordu uullatewiinni xeertiˈrinonte gede, doogoˈya doogoˈnewiinni, hedoˈyano hedoˈnewiinni xeertidhinote.’”

^ GUFO 5 Izira 4:8–6:18, 7:12-26; Ermiyaasi 10:11 nna Daanieeli 2:4b–7:28 umo borreessantinohu Aramayikete afiinniiti.

^ GUFO 6 Septujente yaa “Lamalawo” yaate. Tenne tiro Gibitsete gobbara sayikki sanira K.A. qixxeessa hananfe, 150 K.A. jeefinsoonni yine hendanni. Tini tiro, fullahaano huwatate qarrissannota Ibirayisxete qaallanna qummeeshshuwa xiinxallitanno gede kaaˈlitanno daafira yannankerano hasiissannote.

^ GUFO 8 Hawaariyaatete Looso 6:1: “Hatte yannara, rosaanote kiiro lexxitanni hadhuta, Girikete afoo coyidhanno Yihudooti barru baala sagale beenkanni wote insa wido ikkino gunnoota lashshi assinoonni daafira Ibirayisxete afoo coyidhanno Yihudootira coyiˈrama hanaffu.”

^ GUFO 8 Mitu manni, Maatewoosi Wongeelasi umo Ibirayisxetenni borreessinonna gedenoonni miteekke isi umisi Girikete afiira qole tirino yee hedanno.

^ GUFO 9 Hawaariyaatete Looso 10:34: “Hakkawote Pheexiroosi togo yee coyiˈra hanafi: ‘Maganu mallaadannokkiha ikkinota xa huwatummo.’”

^ GUFO 10 Zekkaariyaasi 8:23: “Olantote Roorrichi Yihowa togo yaanno: ‘Hatte yannara, addi addi dagahu duuchunku afii giddonni tonnu manni mittu Yihudichira uddano seekke cuˈmiˈre, “Maganu kiˈne ledo noota macciishshinoommo daafira, ledoˈne haˈneemmo” yaanno.’”

^ GUFO 10 Ajuuja 7:9, 10: “Hakkuyi gedensaanni laummo, kuneeti! baalante daga, gaˈre, gosanna afii giddonni fultinoti aye manchino kiire gudannokkiti lowo daga waajjo uddano uddidhe zuufaanetenna Geˈrechu albaanni uurrite no; insa saattu daro anga adhite no.”

^ GUFO 12 2 Ximootewosi 2:9: “Konnira qarru iillanni nooe, qoleno jaddo loosinohu gede ikke usuramoommo. Ikkollana, Maganu qaali diusuramino.”