Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Sadaasa 2015

Yihowa Irkisannohe

Yihowa Irkisannohe

“Xiwame goxinowa daallasaho Yihowa irkisannosi.”—FAR. 41:3.

FAARSO: 23, 138

1, 2. Mito wote mayine hendeemmo? Maganu hundi waro ma assino?

‘KONNI dhibbinni isi hureemmokka?’ yite yaadde egennootto? Qoleno, mini manni woy jaalikki xiwameenna hatto yite hedootto woti heeˈrara dandaanno. Mittu manchi baasa xiwamanno wote hatto yine yaada nooreentilla. Masaalaano Eeliyaasinna Elsai waro, kuni coyi lame nugussa yaachishino. Akiaabinna Elzaabeeli beetti Nugusu Akaaziyaasi uwe lowo geeshsha gaˈnino daafira, ‘Tini raanta fultannoekka?’ yee xaˈmino. Gedensaanni Sooriyu Nugusi Beenihadaadi lowo geeshsha xiwamino daafira, “Konni dhibbinni hureemmokka?” yee xaˈmino.—2 Neg. 1:2; 8:7, 8.

2 Xiwammeemmo wote woy mannu xiwamannonke wote hurre halchineemmo. Ikkirono, batinyu manni hattoo wote Maganu kaaˈlannonkehu hiittoonniiti yee hedanno. Aleenni kulli nugussa noo waro, Maganu sae sae xiwantinore maalaletenni hursino. Isi masaalaanosi horoonsiˈre mito manna reyotenni kayisino woti nafa no. (1 Neg. 17:17-24; 2 Neg. 4:17-20, 32-35) Ikkina isi yannankerano togoore assanno yine agadha dandiineemmo?

3-5. Maganohonna Yesuusira maa assate wolqa noonsa? Aanchine hiittee xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

3 Maganoho mitto mancho hursate woy dhibbunni ganate wolqa noosi. Qullaawu Maxaafi tenne buuxisanno. Mito manna,  lawishshaho Abirahaami waro Feriooni, gedensoonni qole Muse rodoo Miiriyaami dhibbunni qorichishino. (Kal. 12:17; Zeh. 12:9, 10; 2 Sam. 24:15) Maganu, Isiraeele ammanantinore ikka hoogguro “duuchunku gari dhibbinni woy qoomaminni” ganannonsata kule qorowisiisinonsa. (Marro 28:58-61) Wole widoonni kayinni, Yihowa dhibba woy xisso hoola dandaanno. (Wol. 23:25; Marro 7:15) Qoleno, dhiwantinore hursa dandaannota leellishino. Iyyoobi baasa dhiwamino daafira reyo halchate geeshsha iillino; Maganu kayinni hursinosi!—Iyo. 2:7; 3:11-13; 42:10, 16.

4 Ee, Yihowara xiwamino manna hursate wolqa noositi dihuluullissannote. Beettisino hattonni dhiwantinore hursa dandaanno. Yesuusi dhiigu amadinore, hawwunaatu dhibbi noonsare, hattono balloota woy laanshaabbinore maalaletenni hursinota Qullaawu Maxaafi kulanno. (Maatewoosi 4:23, 24 nabbawi; * Yoh. 9:1-7) Yesuusi hakkawaro hursino hurre, albillitte haaro alamera uulla woˈmate aana heedhanno hurrera malaate ikkitannota afanke lowo geeshsha jawaachishshannote. Hatte yannara “hakko heeˈrannohu . . . ‘Xiwamoommo’ diyaanno.”—Isa. 33:24.

5 Ikkina Maganu woy Yesuusi xaa yannara maalaletenni hursitannonke yine agadha hasiissannonke? Qoleno, xagga doodhineemmo wote maa heda hasiissannonke?

XIWANTE DAALLASAHO HEEDHE YIHOWA IRKO AFIDHINO

6. Mitu hundi Kiristaanira noohu “hursate aamamooshshi” xa ma ikkino?

6 Maganu umi xibbi diro mito buuramino Kiristaana maalale loosanno gede assinota Qullaawu Maxaafi kulannonke. (Looso 3:2-7; 9:36-42) Hakkawaro ‘babbaxxinohu ayyaanu aamamooshshi’ giddo mittu ‘hursate aamamooshsheeti.’ (1 Qor. 12:4-11) Ikkollana, kurinna wolu aamamooshshi lawishshaho, lissaane coyiˈranna masaalo coyiˈra mulenni gattino. (1 Qor. 13:8) Kuni baalunku aamamooshshi yannankera dino. Hakko daafira, Maganu ninkeno ikko mininke manna woy jaallanke maalaletenni hursanno yine agadha didandiineemmo.

7. Faarso 41:3 jawaachishshannonkehu hiittoonniiti?

7 Ikkollana, hundiri Maganu soqqamaanonte gede xiwammeemmo wote shesho, hayyonna irko afiˈrate Yihowa hexxa dandiineemmo. Nugusu Daawiti togo yee borreessino: “Qarraminoha mararanno manchi hagiirraamoho; Yihowa iso buutote qarri yannara gatisannosi. Yihowa agarannosi, hattono heeshshote heeˈranno gede assannosi.” (Far. 41:1, 2) Daawiti waro qarraminoha mararanno manchi hegerira heeˈrinokkita anfoommo. Hakko daafira Daawiti, togoo manchi maalaletenni heeshshote heeˈranno, qoleno hakko garinni hegere heeshsho afiˈranno yaasi diˈˈikkitino. Daawiti ayyaanunni borreessinohu kuni qaali, Maganu woloota mararannoha ammanamino mancho kaaˈlannota leellishannoho. Hiittoonni kaaˈlanno? Daawiti togo yee xawisino: “Xiwame goxinowa daallasaho Yihowa irkisannosi; xiwamanno yannara ati daallasasi gudisse soorratto.” (Far. 41:3) Ee, qarraminoha mararanno manchi isonna assinoha dancha coye Maganu hawannokkita addaxxa dandaanno. Qoleno Maganu, isonooto dhaawate wolqa afiˈrino biso uyinosi daafira dhibbisinni beya afiˈrara dandaanno.

8. Faarso 41:4 kultanno garinni, Daawiti Yihowa ma assannosi gede huucciˈrino?

8 Daawiti heeshshosi giddo tuncu yiinosire hede togo yiino: “‘Yihowa, maaro soyie. Ate baddaloommona hursie’ yuummo.” (Far. 41:4) Daawiti hatto yee borreessinohu, isi dhiwame heeˈreenna Abeseloomi mangistesi galchara woˈnaali wote macciishshaminosire kulate ikkara dandaanno; hakkawote isi baasa dhiwamino daafira  beettisi finqille hoola didandiino. Daawiti Maganu maarinosiha ikkirono, Bersaabe ledo loosino cubbonna hatti ikkitosi meˈˈere daaffinoro dihawino. (2 Sam. 12:7-14) Ikkirono, isi xiwame daallasaho noowa Maganu irkisannosita dihuluullamino. Ikkina Daawiti huucciˈrinohu Maganu maalaletenni hursannosi gedenna diro ledannosi gedeeti?

9. (a) Yihowa Nugusu Hiziqiyaasira ma assino? (b) Daawiti Yihowa ma assannoe yee agadha dandaanno?

9 Yannate gedensaanni Maganu, “xiwame reyara kainoha” Nugusa Hiziqiyaasi hursino. Maganu dhiwantinore sae sae hursino yanna giddo mitte tenneeti. Hiziqiyaasi dhibbisinni hure wole 15 diro heeˈrino. (2 Neg. 20:1-6) Daawiti kayinni huucciˈrinohu Maganu maalaletenni hursannosi gede diˈˈikkino. Isi huucciˈrinohu Yihowa qarraminoha mararanno mancho kaaˈlanno garinni kaaˈlannosi gede ikkinota qooxeessaho noo hedo leellishshanno. Maganu hattoo manchira assannori giddo mittu “xiwame goxinowa daallasaho” irkisate. Daawiti cubbisira maaro afiˈrino daafira, Maganu sheshifachishannosinna irkisannosi gede, hattono mannimmasi woyyimma afidhanno gede huucciˈra dandaanno. (Far. 103:3) Ninkeno hattoo irko afiˈrate huucciˈra dandiineemmo.

10. Xiroofimoosinna Afiroodiixu xagge maa rosiissannonke?

10 Maganu Daawiti maalaletenni huranno gedenna dirisi lexxanno gede assinokkinte gede, hawaariya Phaawuloosi ledo loosinoha Xiroofimoosino maalaletenni huranno gede diassino. Hatte yannara Phaawuloosira xiwantinore hursate wolqa noosita anfoommo. (Hawaariyaatete Looso 14:8-10 nabbawi. *) Lawishshaho, isi “biso iibbabbishannonna godowa gobbara qolanno dhibbi amadeenna goxinoha Pupiliyosi anna” hursino. Phaawuloosi “huuccatto assi, hattono anga aanaho wore hursisi.” (Looso 28:8) Ikkollana, Phaawuloosi misiyoone ikke soqqamanna ledosi haˈrinoha Xiroofimoosi dihursino. (Looso 20:3-5, 22; 21:29) Xiroofimoosi xiwame ledosi haˈra hoogita, woyyasi geeshsha iso Miliixini yinanniwa agure haˈrino. (2 Xim. 4:20) Qoleno, Afiroodiixu lowo geeshsha “xiwame reyara kai yannara,” Phaawuloosi konne jaalasi maalaletenni hursinota kultanno taje dino.—Fil. 2:25-27, 30.

ADHA HASIISSANNONKE AMAALE HIITTOOTE?

11, 12. Luqaasi Phaawuloosi hiittoonni kaaˈlinoha ikkara dandaanno? Luqaasi dandoo daafira mayyaa dandiinanni?

11 Hawaariyaatete Loosi maxaafa borreessinohu ‘baxamino akimichi Luqaasino’ Phaawuloosi ledo duucha gobba haˈrino. (Qol. 4:14; Looso 16:10-12; 20:5, 6) Luqaasi Phaawuloosira xaggate daafira amaale uyinotanna isonna ledosi misiyoone ikkite soqqantannore xagisino yine heda dandiineemmo. Luqaasi togoo kaaˈlo aa hasiissinosihu mayiraati? Phaawuloosi umisi doogote aana heeˈre xiwamino daafiraati. (Gal. 4:13) Yesuusi, “Akime hasiissannohu fayyu mannira ikkikkinni xiwantinoriraati” yiinonte gede, Luqaasi xagga aanni Phaawuloosinna miillasi kaaˈlikki digatino.—Luq. 5:31.

12 Luqaasi akimicha ikkate qajeelino yanna woy bayicho Qullaawu Maxaafi dikulanno. Phaawuloosi Qolasiyaasi heeˈranno Kiristaanira Luqaasi akimicha ikkinota qummi assinohu insa iso egentino daafira ikkara dandaanno. Qoleno, Qolasiyaasira mule noohura Loodooqiyu katamira akime ikkitannori rossanno rosi mini no. Luqaasi mulla xaggate daafira amaala baxanno mancho ikkikkinni qajeelino akimichaati. Isi Wongeelisi giddonna Hawaariyaatete Loosi maxaafira akimete qaalla horoonsiˈrasinna Yesuusi xiwantinore hursino gara hixamanye borreessasi tenne buuxissanno.

13. Xaggate daafira uyinanni amaale lainohunni maa qaaga hasiissannonke?

 13 Heeˈnoommo yanna ammanate roduuwinke “hursate aamamooshshe” afidhinota diˈˈikkitino. Ikkollana mitu roduuwinke kaaˈlate hedde amaale xaˈmininsakki xaggate daafira amaaltanno. Hige mitootu uyitanno amaale kaaˈlitannota ikkitara dandiitanno. Phaawuloosi, Ximootewosi godowa xiwanni qarrisinosi daafira ma assa hasiissannosiro kulinosi; hakko qooxeessira noo wayi daafaminoha ikkara dandaanno. * (1 Ximootewosi 5:23 nabbawi. *) Ikkollana, mittu ammanate rodiinke kaaˈla hooggara woy isinni gawajjitara dandiitannota baadi xagga, daro, woy mite sagale adhanno gede ammansiisate woˈnaalanna Phaawuloosi assinori addi addiiti. Mitootu woloota togo yite amaaltanno: ‘Ewelono hatto asse xiweenna konne xagicho adhe hurino.’ Togoo amaale kaaˈlate hende uyinannita ikkiturono, lowo manni horoonsiˈranno xagga nafa gawajjo abbitara dandiitannota deˈnoonke.—Lawishsha 27:12 nabbawi. *

QOROPHA HAYYOTE

14, 15. (a) Mitu manni wolootu xiwana maa afiˈrate kaaˈlitanno faro gede asse laˈˈanno? (b) Xaggate daafira amaallanninke wote Lawishsha 14:15 kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

14 Ninke Kiristaanu hagiirraame heeshsho heeˈranna Maganoho woˈma lubbonkenni soqqama hasiˈneemmo daafira ordinke fayyo ikkara hasiˈranke garankolla. Ikkollana, guuntete xeˈne ragiˈnoommo daafira xiwammammora dandiineemmo. Xiwanu amadannonke wote, addi addi gari xagichi woy xagisiˈnanni ogimma heedhara dandiitanno. Mittu mittunku manchira hiittoo xagga adhannoro doodhate qoosso noosi. Ikkollana, tenne hafuuraame alame aana wolootu xiwana woxe afiˈrate kaaˈlitanno doogo gede asse laˈˈanno manni no. Mitu manni nookkire coyiˈre woy mulla hedotenni hursanno yee “xagga” hiranno. Wolu manni woy dirijjitta qolte lowo tirfe afiˈrate yite lowo woxinni hirranni xagga hidhinanni gede xixxiibbanno. Baasa xiwame beya afiˈra woy lubbosi gatisiˈra hasiˈranno manchira togooti beebbate “hurre” adda labbasira dandiitanno. Ikkollana, Maganu Qaali togo yee amaalannota deˈnoonke: “Balalu manchi kullisire baala ammananno; xiinxallu manchi kayinni qaafosi baalanta seekke layiˈranno.”—Law. 14:15.

15 “Xiinxallu manchi” hakko iso ‘kulloonnisi’ coyi woy amaale gari qajeelsha adhinokki manchi uyinota ikkitanno wote roorenka qorophanno. “Xiinxallu manchi” togo yee hedanno: ‘Kuni manchi, tini viitaamine, xagga woy sagale alba wole manna hursitinota kuliena, tenne afinohu gari manni no? Qoleno mannu baalunku mitto diˈˈikkino. Kuni xagichi wole manna hursinoha ikkiro nafa, ane hursannoeta mayinni afeemmo? Konni xagichi daafira lede xiinxallokka? Woy tenne xagga daafira egenno nooha qajeelino manna amaaˈlokka?’—Marro 17:6.

16. Adhineemmo xagga daafira kullanninke coye keenate hiitte xaˈmuwa heda kaaˈlitankera dandiitanno?

16 Maganu Qaali “tenne alame aana . . . xiinxalloota ikkine” heeˈneemmo gede amaalannonke. (Tit. 2:12) Akimichu xibbinke mayimma laˈˈate woy xagisate hedino gari wosincho woy dahaawinoha ikkanno wote “xiinxalloota” ikka woy wodanaaˈmine heda hasiissannonke. Hakku akimichi woy hattee ogimma egensiisanno manchi hatti ogimma loossanno gara seekke xawise afanno? Yiino coyi wosinchoho? Egenno noohu batinyu manni tenne ogimma garaho yaanno? (Law. 22:29) Kuni manchi, yiinore hedotenni harunsinammora xixxiiwanni noonkekka? Miteekke hatti ogimma wole xeerto gobbara hanafantinotanna yannanke akime affinokkita ikkitinota kulankera dandaanno. Ikkina togoo ogimma addinta  noota buuxissanno taje no? Mite xagga woy xaginsanni ogimma, ‘mannaho dikullannite’ woy ‘mannu afinokki wolqanni loossannote’ yinankera dandiinanni. Hattoo wote lowo geeshsha qoropha hasiissannonke; korkaatuno Maganu “digintete coye” hattono wole hattoo wolqa horoonsiˈnannita effire giwanno.—Isa. 1:13; Marro 18:10-12.

“FAYYIMMA OOˈNE!”

17. Mannu oosora nooti gara ikkitino hasatto hiitteeti?

17 Umi xibbi diro, aliidi bisi songuwate lowo geeshsha hasiissino sokka soyino. Hatti sokka Kiristaanu xeertiˈra hasiissannonsa coyibba kultu gedensaanni jeefote togo yitanno: “Umoˈne tenne coyibbanni agadhitiniro, seyannoˈne. Fayyimma ooˈne!” (Looso 15:29) Tenne jeefote qaalla, “jawaatte” yineno tira dandiinanni. Bayiru Maganinkera soqqammeemmo wote jawaantenna “fayyimma” heedhankera hasiˈneemmo.

Maganoho soqqammeemmo wote seyankeranna fayyimma heedhankera hasiˈneemmo (Gufo 17 lai)

18, 19. Haaro alamera maa afiˈrate quqquxammeemmo?

18 Tini alame noo geeshshanna guuntete xeˈne heedhunke geeshsha xiwana hooˈla didandiineemmo. Xaa yannara Maganu maalaletenni hursankera diagadhineemmo. Ikkirono, Ajuuja 22:1, 2 guuta fayyimma afiˈneemmo yanna daggannota kultanno. Hawaariya Yohaannisi ‘heeshshote wayi laganna’ “daga hursitanno” daro afidhinota “heeshshote haqqe” ajuujatenni laino. Hatto yaa xaano ikko haaro alamera xaginaateho kaaˈlitanno yine uyinanni daro no yaa diˈˈikkitino. Hatteentenni, tini Yihowa hajajamanno mannira Yesuusi widoonni hegere heeshsho aara qixxeessino qixxaawooti; kuni addinta quqquxamme agadhinanni coyeeti.—Isa. 35:5, 6.

19 Hatti dhaggete yanna dagga geeshsha, Yihowa ninke mitto mittonka baxannonketanna xiwammeemmo wote xissonke leeltannosita anfoommo. Daawiti gede ninkeno, Maganinke xiwammummoro irkisannonketa dihuluullammeemmo. Qoleno isi gede togo yaa dandiineemmo: “Ani kayinni ammanamoommo daafira irkisattoe; qoleno albakkiinni hegerera worattoe.”—Far. 41:12.

^ GUFO 4 Maatewoosi 4:23, 24: “Isi mukuraabensa giddo rosiisanninna Mangistenniha dancha duduwo sabbakanni hattono mannu mereero nooha duuchunku gari xibbanna duuchunku gari xisso hursanni Galiilu giddo baalankawa haˈrami. Qoleno isire kulanno duduwi Sooriyaho baalankawa tuqi; hakkiinni addi addi xibbinninna buutote xissonni amadante shettinore, agaaninte amaddinore, hawwunaatu amadinorenna laanshaabbinore baala isiwa abbitu; isino hursinsa.”

^ GUFO 10 Hawaariyaatete Looso 14:8-10: “Hakkawote Lisxiraho lekka laanshaawinohu mittu manchi ofolle no. Isi ilami yannanni kayise laanshaawino daafira lekkatenni haˈre diegennino. Kuni manchi Phaawuloosi coyiˈranno yannara macciishshanni no. Phaawuloosi iso hixamanye lae hurate hasiissanno ammana noosita huwatiti, qoonqosi gotti asse, ‘Gotti yite lekkakkinni uurri’ yiisi. Hakkiinni manchu kubbe kae lekkasinni haˈra hanafi.”

^ GUFO 13 Ze Orijiinsi Endi Enshienti Histirii Ovi Wayini yinanni maxaafi togo yaanno: “Woyine usso abbitanno lubbuwanna dhibba abbitannota wole illete leeltannokki lubbuwa bayichonko shitannota woˈnaalshunni buunxoonni.”

^ GUFO 13 1 Ximootewosi 5:23: “Xaate waa aggooti; hatteentenni godowikkiranna xaa xaa kaˈˈanni qarrisannohe xiwanira shiima woyine agi.”

^ GUFO 13 Lawishsha 27:12: “Xiinxallu manchi gawajjanno coye lairo goˈle sayisanno; woˈnaalshu noosikki manchi kayinni sammi yee aanaho haˈranno, hakko daafira qarru iillannosi.”