Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Sadaasa 2015

Lowo Miliyoone Ikkanno Manni Gawajjamanni No​—Kaaˈlannonsahu Heeˈrakka?

Lowo Miliyoone Ikkanno Manni Gawajjamanni No​—Kaaˈlannonsahu Heeˈrakka?

WOLQA heedhoommehero, mannu oosora iillanno qarra hoolatto? Dandaatto ikkoommero, hoolattoti dihuluullissannote! Hige ma assinanni, alamete aana noo qarranna shetto baalanta hoolanno wolqa afiˈrino manchi dino.

Ikkollana, qooxeessikkira noo mannira iillannoha mito qara ajisha woy hoola nafa dandaattoha ikkara dandaanno. Lawishshaho, duucha gobbara mittu keeshshinohunna bayicho assiˈrino budi lowo miliyoone ikkanno meento baasa gawajjanninna shetisanni no. Konne bude harunsanno annuwinna amuuwi meya oosonsaha sirote biso gama woy rooriido murre hoollanni gede assanno. Konne bude meyaata ofoshshiishate yinanni keeshshinoonni. Rooriidi xiinxallaano kayinni konne bude fiimeli jenitaali miyutileeshiini (meyateha sirote bisi kifile mura) yitanno; kuni suˈmi konni assootira roorenka malinoho.

Meyateha sirote bisi kifile murate daafira kultannoti Hoskini Rippoorti, kuni budi Soojjaati Afirikinni kayise Galchimi Afiriki geeshshanna hakko qooxeessira noote wole gobbuwara rosaminoha ikkinota kultanno. Meyateha sirote bisi kifile mura fayyimmate qarra abbitanno; qoleno reyote geeshsha nafa massitara dandiitanno.

KONNI BUDI DAAFIRA MANNU SAMMI DIYIINO

Kuni budi busha ikkinota coyiˈra mannaho shota diˈˈikkitino. Ze Istaandardi yinannihu Keeniyu gaazeexi meyateha sirote bisi kifile murate budire kulanni togo yiino: Kuni budi “dahaawe keeshshino. Konne assoote hoolate woy afoo fushshe bushaho yaate kaˈˈanno meentira woy labballira coyi qarraho, mito wote isinni buutote qarra abbannoho. Togoo manna duucha wote bude gibbannore, maate gibbannore, ammaˈnonna gobbansa baxxannokkire, woy mannansanna wogansa gibbannore ikkitinohu gede assine bushiinshanni.”

Kuni Afiriku gaazeexi togo yee xawisanno: Meyateha sirote bisi kifile mura “‘gawajjo afiˈrinokki bude’ diˈˈikkino; isinni seennehonna meentoho ledonsa heedhanno gawajjonna reyora qara koraati . . . Kuni assooti meya qaaqquullira bisinsa fayyo ikkenna garunni lophate qoossonsa kisannoho.”

Afirikaho baalankawanna alamete deerrinni, wolu batinyu mannino konni budi bunshere mannaho rosiisate sharramanni no. Kuni budi seenne mito isinni anjensanni hanafe baasa gawajjannoho, hattono bisinsa xea ikkanno gede assanno; qoleno fayyimmate kaaˈlannori noota leellishshanno taje dino.

Kuni assooti abbinoti baˈannokki gawajjonna xisso, hattono konninni reyino manni kiiro fayyimmate ogeeyyenna duucha gashshaano masissino. Qoleno Afirikaho Eedisi xibbi taraawanno gede assino coyi giddo mittu konne bude ikkara dandaannota kulloonni. Hakkiinni saeno, Afirikunninna Mereerimu Soojjaatinni Awustiraaliya, Kanaada, Awuroppanna Ameerika lowo manni haˈranno daafira, meyateha sirote bisi kifile murate budi Galchimi wido noote mite gobbuwara fayyimmate uurrinshuwara qarra abbanni no. Xisso lexxitanni hadhannota gargarate yannate kiiro akimete mine fulanno woxinna roore wote surrete aana iillitanno gawajjo mulluri gede assine laˈnannita diˈˈikkitino.

Konne bude uurrisate mangistuwa higge fushshitino, xaano fushshitanni no. Mite Awuroppu gobbuwa giddo lawishshaho Ingilizete, Faransayete, Ixaaliyahonna Suwidinete meyateha sirote bisi kifile mura higge difajjitanno. Kanaadaho attamante fultannoti Ze Giloobi Endi Meyili yinanni borro, “Ontariyo dokiteroota illaallisannohu higge fushshanno bisi” meyateha sirote bisi kifile mura “hoolinku keeshshino” yitino. Qoleno tini borro togo yitino: “Kanaadu higge meyateha sirote bisi kifile murate daafira xaaddote kula hooggurono, federaalete gashshaano togoo assoote qaaqquulle  bushiishate woy buutote jaddo loosate gede assine laˈˈa hasiissanno yitino.”

Alamete doyichora addi addi uurrinshuwa lawishshaho Alamenniti Fayyimmate Uurrinsha konne bude agawate sharrantino. Wocawaaro 1990nni, alamete gashshaanonna Afiriku gobbuwa lawishshaho Senegaali, Ugaandunna Zimbaawete pirezidaantooti Niwu Yoorkete mitteenni gamba yite Qaaqquullu Qoosso Sheemaate kalaqqe sumuu yitino. Kuni Sheemaati, meyateha sirote bisi kifile mura mitto mancho mararro nookkiha beebba assiˈratenna giddeesse bushiishate gede ikkitinota kule hoolanno.

Lendenete qixxaabbannoti Ikonoomisti yinanni metseete togo yitino: “Roorenka gara ikkino suˈminni meyateha sirote bisi kifile mura yinannihu meyaata ofoshshiishate budi, Afiriku giddo coyiˈrate waajjishannoha macca gibbanno coye ikkella no. Lendenete gobbati Hooffa Manni Qoossora Gaarantanno Gaamo yitino garinni, . . . diru dirunku lowo miliyoone ikkanno seenni gawajjamanno.”

Tini borro ledde togo yitino: “Kuni assooti mito geeshsha calla xissiisara woy lubbora xissiisate geeshsha iillara dandaannoho; ofoshshiinshanni wote, siimu xaadooshshi yannara simmeete kakkayissanno basenna wole bisu kifile billawunni, burcuqqote baccinninna milaacetenni murre hoollanni; roore wote konne assinannihu xagicho nafa qansikkinniiti. Tini qolte aganu mundee doyicho yannara, siimu xaadooshshi yannaranna ilate yannara buutote qarra kalaqqanno; qoleno surre gawajjitanno, hattono reyo nafa abbitanno. . . . Meya beettota siimu xaadooshshi hasatto beebba waajjinanni daafira, budunni kainohunni, hattono haafa yine keeraanchimmate kaaˈlanno yinanni daafira kuni bude xaano noolla.”

KUNI BUDI XAANO DIGATINO

Meento ofoshshiisha rosantinote mitte Afiriku gobba giddo, 1947nni fultino higge bararraaqisanno garinni meyateha sirote bisi kifile murate budi ajanno gede assitino. Ikkirono kuni assooti xaano diaguramino. Mayira? Korkaatuno lowo miliyoone ikkanno manni, meyateha sirote bisi kifile mura kaaˈlo afidhino yee soˈrotenni hedanno daafiraati. Lawishshaho jajjabbu meenti, konne assinannihu meya beettora yineeti yee ammananno. Ze Gaardiyani yinannihu Nayijeeriyu gaazeexi yiino garinni, Hooffa Manni Qoossora Gaarantanno Gaamo, “konne bude halashshannohu jajjabbu meenti hedonsa biddi assiˈranno gede assa” hasiissanno yitino.

Nersing Tayimis yinanni metseeteno hattonni togo yitino: “Meyata ofoshshiishate bude hoolate gaarama dandiinannihu roso rosiinse callaati.” Gedensoonnino tini metseete togo yitino: “Konne qarra gudinse hoola dandiinannihu konne bude lainohunni mannu egenno afiˈranno gede assiniro, hattono labballono meentono rosiinsiro callaati.” Labballono rosiisa hasiissannohu mayiraati? Korkaatuno batinye annuwa ofoshshiinshoonnikki seenne adha hasiˈrannokki labballira seennensa aa dandiitanno gede meya oosonsa ofoshshiishate woxe baattanno.

Meyateha sirote bisi kifile murate budi baˈˈannokki gede assinohu wolu coyi, konni assootinni woxe afiˈranno manni heeˈransaati. Ze Ameerikaani Joornaali Ovi Nersing yinanni metseete togo yitanno: “Seenne ofoshshiisha konne assanno manni woxe afiˈrannote qara doogooti; hakko daafira togoo manni kuni budi heeˈrara lowo geeshsha hasiˈranno.” Ofoshshiishshe woxe afidhannori jajjabba meento calla ikkitukkinni ilshiishanno meentinna umo haxxannorino no. Mite kilinikera loossanno nersootinna akimootino, seenne xurino uduunninni ofoshshiinsheenna daanno qarrinninna shettonni gatisate yite ofoshshiishshanno. Ikkollana, konne assinohu ikkihano ikkiro, tinino biso murantella.

Mito gikki yiino meento, ooso ilanno kiiro konni garinni darre gombanni. Ze Niwu Yorki Tayimis Internaashinaali yinanni borro togo yitino: “Batinyu meenti ooso ilanno wote alba kirretenni gomboonniha sirote bisonsa tirranninna galagalle gombanni daafira baasa xissannonsa. Ofoshshiinshi yannara kalaqamino bassa murre fannanni, hakkiinni ili gedensaanni qolle gombanni. Tini qolte bisu baasa mundaanno gedenna game keeshshitanno gede assitanno; qolteno godowi qaaqqi surre gawajjantanno gede assitanno.”

Niwu Sayintisti yinanni metseete qolte togo yitino: “Gari-garimmo laˈukki ofoshshiishshannori, siimu xaadooshshi yannara simmeete kakkayissanno  basera nooha pudendaali yinanni niga woy doorsaali yinanni niga murtanno daafira [batinyu] shiimaaddu seenni lowo mundee duˈnanteenna reyanno. Wolootu kayinni bisonsa murri gedensaanni dammitinowiinni baqqi assanno gara afinohu nookki daafiranna hospitaale noohu xeerto ikkino daafira, woy kaˈu gede ofoshshiishshuri assootinsanni saalfatte kaaˈlo xaˈmidhannokki daafira reye gatanno.”

Ikkeennano, kuni budi xaano noolla. Meyateha sirote bisi kifile murate daafira kultanno rippoorte Afirikunna Awuroppu gaazeexxara xaano fula diagurtino. Afirikaho fultannoti mitte metseete muli yannara togo yitino: “Meyateha sirote bisi kifile mura gawajjitanni noo manni giddo rooru qaaqquullehonna shiimaadda seenneeti. Annuwanna amuuwu hasiisanno coyetinna garaho yee hedanno daafira oosonsa ofoshshiinshanni gede assannoha ikkirono, kuni assootinna abbanno gawajjo mitto mancho mararro nookkiha gawajjate gedeeti.” Ze Indipendenti (Maaja 7, 1992) yinannihu Lendenete gaazeexi yaanno garinni, muli yannara assinoonni xiinxallo “kuni budi Ingilizete gobbara alba hendoonnihunni roore halaˈlinota” leellishshino. Biritaaniyaho 10,000 saˈˈanno seenni “meyata ofoshshiishate budinni gawajjamara dandaannota hendoonni; kuri giddo rooriidi settu diri woy hakkuyi woro nooreeti.”

KAPHU AANA XINTAMINO BUDE

Mitu manni, meyatehu sirote bisi battaawinoha ikkino daafira murre hoolle keereensa hasiissanno yine kaphinanni kapho ammananno. Kuni manni siimu xaadooshshi yannara hagiidhate qoosso noonsari labballo callaho yee hedanno. Qoleno, meyateha sirote bisi kifile mura ilate kaaˈlitanno, foorre hooltanno, hattono mine assiˈrate kaayyo leddanno yee hedanno manni no. Tayimi yinanni metseete togo yitino: “Meyatehu sirote bisi kifile muramase meyaatera siimu xaadooshshi simmeete heedhannokki gede woy iltannokki gede assitanno daafira batinyu labballi idaanninsa qooxo dimaranno.”

Muli yannara Nayijeeriyaho Legoosi katamira Interi-Afirikaani Komite gambooshshira gamba yiino manni, meyata foora hooltannoti ofoshshiisha ikkitinokkita kule, anjenni amanyootu daafira rosiisa roore kaaˈlitannota xawisino. Bunshe assinannita hoollannihu rosiinseeti ikkinnina biso murre diˈˈikkino. Lawishshaho, mittu qaaqqi lophihu gedensaanni mooraancho ikkannokki gede angasi mura hasiissannonke? Woy bushare coyiˈrannokki gede arrawosi murreemmo?

Nayijeeriyaho heeˈrannohu mittu anninna ama qaaqqonsa ofoshshiisha giwi. Annu ama tini qaaqqo lophituro foortannota ikkitanno yite heddino daafira tennera baasa hanqitino. Ikkollana, dancha gede assine lossinoonni daafira hatti beetto danchu amanyootinni heedhino. Ikkollana, hatti maate affinohu wolu seenni ayiddinsa danchu amanyootinni lossinonsakki daafira, ofoshshiinshoonnire ikkirono foorannore ikkino. Hakko daafira tini ahaahe, qaru coyi qaaqquulle ofoshshiisha woy ofoshshiisha hooga ikkitukkinni Maganunnihu amanyootu seeri wodaninsara qaˈmanno gede assa ikkitinota huwattino.

Meya qaaqquullenke banxeemmoha ikkiro, meyateha sirote bisi kifile mura heeshshonsa baasa gawajjitannota hendeemmo daafira konne bude aye doogonnino halaˈlanno gede diassineemmo. Mitu qooxeessira dagooma waajja qeelammanni gede assitanno daafira, tennera worbimma hasiissanno.

AMMAˈNOTE LEDO AFIˈRINO XAADO

 Meyateha sirote bisi kifile murate budi xagge, konni assootire lende anfeemmo gede assitannote. Kuni budi lowo diro keeshshinohonna hunda Gibitsete gobbara xaggatenni mooshshine worroonni reeshshi aana faajjete leellannoho. Pilaastiki Endi Rikonistraktiv Serjerii yinanni metseete togo yitino: “Hundi Gibitsera meyata ofoshshiisha rosantinote; qoleno kuni assooti maganna lamenta koo/tee afidhino yite Ferioonootu ammantanno ammana ledo xaado afiˈrinoho.” Xaa geeshsha, meyate biso murate assooti giddo roore bushshinoti Ferioonootu wari ofoshshiishaati.

Mitu qooxeessira, hundihu ammaˈnote budi meyateha sirote bisi kifile murate ledo xaado afiˈrino. Afiriku gobbuwa gashshaano coyidhino garinni, albi annuwa maganna ledo xaadate gede assine kiirrannihu mittu ammaˈnote seeri no; hatti maganna seenne ofoshshiinshanni wote kaaˈlitanno gedenna albi annuwansa hayyo seenneho uyitanno gede huuccinanni budeeti.—2 Qorontoosi 6:14-18 ledo heewisiisi.

Meyateha sirote bisi kifile murate budi rosamino gobbuwara heeˈrannohu addu Kiristaani togoo seera harunsannokki korkaati goˈlinoha diˈˈikkino. Meyata togo assine gadachine bisose mura hasiissannota leellishshannoti hili taje nafa Qullaawu Maxaafi giddo dino. Kalaqaanchu meyaati mine assidhu gedensaanni siimu xaadi yannara hagiidhitanno gede asse kalaqinoseti egennantinote. Meyateha sirote bisi kifile mura Qullaawa Borro giddo kulloonni baxillinna mararro ledo sumuu diyitannote.—Efesooni 5:28, 29; Filiphisiyusi 4:5.

Roorenka kayinni, baxillu Magani Yihowa, seennehonna shiimaaddu qaaqquullira bisonsa haafa yine muranna hatti abbitanno gawajjo iillitanna laˈˈanno wote lowo geeshsha dadillanno. Isi mittu manchira nafa gawajjo iillitannokkita haaro alame abbara qaale eino daafira tashshi yaannonke!—Ajuuja 21:3, 4.